Uutiset

Vierasblogi: Oikeus työhön

14.05.2019

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ollut voimassa Suomessa kohta kolme vuotta. Tämä näkyy vähitellen vammaisten ihmisten arjessa. Samanaikaisesti kuitenkin huoli vammaisten ihmisten osallisuudesta itseään koskevassa päätöksenteossa, heidän toimeentulostaan, työelämäosallisuudesta ja palveluiden heikennyksistä on lisääntynyt. Vammaiset ihmiset itse ja heidän läheisensä raportoivat yhä useammin epäkohdista, joita he tai heidän läheisensä kokevat työelämässä sekä sote-palveluissa.

YK:n vammaisten yleissopimuksen yhtenä kansallisen toimenpideohjelman painopisteenä on vammaisten henkilöiden riittävän elintason, sosiaaliturvan ja työllistymisen parantaminen. Suomi on myös sitoutunut Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin ja asettanut kansallisesti tavoitteeksi vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää.

Tutkimusten mukaan työikäisistä kehitysvammapalveluita käyttävistä ihmisistä vain 3 prosenttia on palkkatyössä. Koska valtaosa kehitysvammaisista henkilöistä siirtyy 16-vuotiaana suoraan eläkkeelle, ensin nuoren kuntoutusrahalle ja hyvin yleisesti siitä suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle, ei heille kerry lainkaan työeläkettä. Heikko työmarkkina-asema johtaa köyhyyteen ja vammaisten henkilöiden mahdollisuudet olla osallisena yhteiskunnassa ja osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan ovat rajatut. Lisäksi kehitysvammaiset henkilöt elävät kannustinloukussa, joka rajoittaa heidän mahdollisuuttaan ansaita. Nykyisellä käytännöllä hukataan potentiaalista työvoimaa eivätkä kehitysvammaiset ihmiset voi elää itsenäistä elämää.

Mitkä ovat ne keinot, joiden avulla kehitysvammaiset henkilöt ovat työllistyneet? Keskeinen asia on ollut työhönvalmennus, työn muotoilu ja työnantajalle tarjottu tieto. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa työllistyvälle asiakkaalle tarjotaan yksilöllistä ja henkilökohtaista työhönvalmentajan tukea palveluprosessissa, joka johtaa työllistymiseen tavalliselle työpaikalle työsuhteeseen. Myös taloudellisesti tämä malli on kannattava. Vähänkään pidemmällä aikajänteellä tuetun työllistymisen työhönvalmennus ei ole kunnalle ylimääräinen kuluerä, vaan tuottava sijoitus.

Osatyökykyisten ja vammaisten heikko työelämäosallisuus on sekä rakenteellinen että asenteellinen ongelma. Jotta tulevaisuuden työelämässä myös vammaiset ja osatyökykyiset olisivat vahvemmin edustettuna, tarvitaan pitkäjänteistä yhteiskunnallista panostamista ja kannustimien kehittämistä, työhönvalmennusta sekä tietoa työnantajille reservissä olevasta työvoimasta. Lisäksi yritysten yhteiskuntavastuunnäkökulmaa tulisi laajentaa myös sosiaalisen vastuun kysymyksiin.


Marianna Ohtonen
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto ry

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: