Siirry pääsisältöön

Vates-päivässä pohdittiin tulevaisuuden työtä

08.10.2020

Vates-päivä järjestettiin 1.10., ensimmäistä kertaa verkossa. Kyseessä on sosiaalisen työllistämisen toimialan ajankohtaisiin teemoihin keskittyvä seminaari, jonka teemana oli tänä vuonna Tulevaisuuden työ – kaikille avoimet työmarkkinat. Mihin suuntaan työmarkkinat ovat kehittymässä, miten vammaiset ja osatyökykyiset löytävät sieltä paikkansa jatkossakin? Aihetta lähestyttiin monista eri näkökulmista parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Jaana Pakarinen.Tilaisuuden avasi Vatesin toimitusjohtaja Jaana Pakarinen. Hän totesi, että hallituksen toteuttaessa parhaillaan työkykyohjelmaa nyt on aika vaikuttaa.

- Jo tähän mennessä on opittu hyviä käytäntöjä työllistymisen tueksi mm. aiemmista kuntakokeiluista. Uusien kokeilujen alkaessa on tärkeää hyödyntää tähänastiset opit.


Ajankohtaisia ilmiöitä kotimaasta ja ulkomailta


TEMin hallitusneuvos Liisa Heinonen kertoi, että osallistavia työmarkkinoita käsitellään EU-tasolla eri tavoin. Vuonna 2017 tuli voimaan sosiaalisten oikeuksien pilari, ja uusi yhdenvertaisuusdirektiivi täydentää aiempaa. Myös YK:n työjärjestö ILOn ydinsopimuksiin sisältyy yhdenvertaisuus työelämässä.

Vatesin kehittämispäällikkö Kaija Ray kertoi, että Vates on mukana useissa EU-tason vaikuttamisverkostoissa.

Asiantuntija Anni Kyröläinen (TEM) avasi tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön yhdenvertaisuusselvitystä vammaisten työllistymisen jatkon kannalta.

- Koulutus on avaintekijä minäpystyvyyden syntymisen ja sitä kautta työllistymisen kannalta. Tämä kuitenkin edellyttää esteettömyyttä ja tukipalveluja kaikilla koulutusasteilla, Kyröläinen korosti.

- Myös vammaispalvelujen toimivuus samoin kuin työnantajien asenteiden muutos ovat keskeisiä työllistymisen haasteita.


Ruohonjuuritason kehittämistyöllä kohti tulevaisuutta

Iltapäivä käynnistyi käytännönläheisillä tietoiskuilla, joissa tuotiin esiin kentällä tehtävää kehittämistyötä ja hankkeita:

  • Luotsi-hankkeen Duuniagentit: eri toimialojen ammattilaiset yhteistyössä pyrkivät puolittamaan työttömyyden Joensuussa. Syyskuuhun 2020 mennessä asiakkaita on ollut n. 2000, joista lähes kaikki suosittelevat palvelua myös muille. - Asiakkuuspäällikkö Riikka Vartiainen, Joensuun kaupunki
  • Mitä annettavaa alustataloudella? Alustataloudella voi olla paljon annettavaa osatyökykyisten työllistymisen Janne Lemettinen.edistämiseksi, koska osa-aikaisuus ja oman työajan ja -määrän säätely ovat sen peruselementtejä. Alustatalous tulisikin huomioida selkeämmin osaksi työmarkkinoita. Perustulo olisi hyvä pohja alustataloudelle (soviteltu perustulo ansioiden mukaan). - Janne Lemettinen, Jalotus Osuuskunta
  • Urbaania kasvua -hanke ja yrittäjien tuki: hankkeen lähtökohta on työllistymisen tukeminen yritysnäkökulmasta. Kohderyhmä on vantaalaiset pienyritykset, joille annetaan tukea rekrytointiin, johon ei välttämättä resursseja ja osaamista. - Hankeasiantuntija Elina Salo, Vantaan kaupunki työllisyyspalvelut, Urbaania kasvua Vantaa
  • Lapin tuetun työllistämisen osuuskunta-hanke: Toimio on yhteiskunnallisena yrityksenä toimiva osuuskunta, joka ottaa jäsenikseen vain toimijoita, joiden tarkoitus on työllistää osatyökykyisiä oikealla palkalla. - Projektipäällikkö Pirjo Lehtola, Eduro-säätiö 
  • Digimieli-hanke. Sovellukset nuorten työllistymisen tukena: erilaiset mobiilisovellukset, virtuaalilasit ja pelit voivat olla nuorten apuna voinnin seurannassa sekä yhteydenpitovälineenä ammattilaisten kanssa liittyen esim. mielialaan, uneen, työkykyyn jne. - Projektipäällikkö Sari Merilampi ja projektitutkija Krista Toivonen, SAMK
  • Julkiset hankinnat työllistymisen tukena: aihetta on alettu edistää toden teolla valtakunnallisesti. Työllistymisvaikutuksia tarkastellaan mm. toimeenpantaessa kansallista hankintastrategiaa, ja TEM lanseerasi hankinnoilla työllistymisen vauhditusohjelman. Kolmen vuoden kuluttua valtaosa kunnista toivottavasti toteuttaa työllistämiskriteerejä hankinnoissa. - Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö 

Tulevaisuuden tekeminen työllistämisyksiköissä


Jokipii ja Jääheimo.Sotek-säätiön toimitusjohtaja Marjo Jokipii (kuvassa vas.) ja Titry ry:n toimitusjohtaja Jaana Jääheimo paneutuivat työllistämisyksiköiden liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisen menestystekijöihin.

Molemmat peräänkuuluttivat rakenteiden rikkomista: työllisyyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen tulee toimia työllistämisen edistämiseksi yhdessä, ei omissa lokeroissaan. Tulevaisuutta rakennetaan yhteistyössä kuntien, valtion, eri työllisyystoimijoiden ja elinkeinoelämän kesken.

- Seuraamme tarkasti megatrendejä maailmalla: mitä ovat ne tulevaisuuden toimialat, joille työvoima ohjautuu? Meidän tulee luoda kontakteja teollisuuteen sekä kehittää omia toimialoja ja uusia matalan kynnyksen työpaikkoja. Myös oppilaitosyhteistyö on keskeistä. - Kaiken tulee lähteä siitä, että asiakkaalla on tarve, johon lähdetään vastaamaan, Jääheimo ja Jokipii painottivat.

Jääheimo ja Jokipii ennakoivat, että tulevaisuuden työssä korostuvat ekologiset arvot, kiertotalous, digitalisaatio, verkkovälitteinen kauppa ja siihen liittyen pakkaus- ja kuljetustehtävät. Myös esim. vanhusten hoiva työllistää tulevaisuudessakin.

Työn muutos tuo vaatimuksia ja mahdollisuuksia


- Riippumatta työkyvystä ja siitä, mitä työtä tekee, kaikki työt tulevat muuttumaan. Työn määrä tulee vähenemään sellaisena kuin me nyt työn tunnemme. Tulevaisuuden työelämän laatu puolestaan riippuu toimistamme nyt – vastuu on meillä kaikilla: on mietittävä uusiksi, mitä on työ ja mitä se ei ole, kiteytti tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa, Aalto-yliopiston Future of Work -projektista.

- Työn muutokseen liittyy sekä makro- että mikrotason haasteita.

Vuorenmaan mukaan tarvitsemme ”osatyökykyisyysosaamista”. Voisimme oppia yhteiskuntana heiltä, joille kiinnittyminen työhön ei ole niin helppoa: osatyökykyiset ovat aina joutuneet ajattelemaan työtä eri tavalla.

Etätyö ja joustava työaika ovat myös osatyökykyisille mahdollisuus. Esim. liikkumiseen liittyvä vaikeus vähenee, koska työtä voi tehdä missä vain.

Tulisielu-tunnustuksen sai Simo Klem Kehitysvammaliitosta


Tulisielun luovutus.Vates-päivän yhteydessä luovutettiin Tulisielu-tunnustus, jonka sai Simo Klem Kehitysvammaliitosta. Klem on tehnyt pitkään työtä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen puolesta. Tänä vuonna valinnassa painotettiin erityisesti nuorten ja opiskelijoiden työllistymisen hyväksi tehtyä työtä. Lämpimät onnittelut!

Kuvassa vasemmalta tunnustuksen luovuttanut Vatesin hallituksen puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka (Mielenterveyden keskusliitto), Simo Klem ja säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen.

Lue uutinen Tulisielu-tunnustuksen luovutuksesta.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela(at)vates.fi . Kiitos!