Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikoilla jää pintapuoliseksi

07.05.2020

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta julkaisi huhtikuussa Policy Brief -artikkelin yhdenvertaisuuslain toteutumisesta työpaikoilla. Artikkeli perustuu työnantajille ja palkansaajille suunnattuihin kyselyihin, jotka tehtiin yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

Yhdenvertaisuussuunnittelu on ollut pakollista yli 30 henkeä työllistävillä työpaikoilla vuoden 2017 alusta alkaen.

Työnantajille ja palkansaajille suunnattuun kyselyyn perustuen suuri osa työnantajista täyttää lain vaatimukset yhdenvertaisuussuunnitelman teosta, mutta valmisteluprosessiin ja suunnitelman jalkautumiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Yhdenvertaisuuden arviointi, suunnittelu ja siitä tiedottaminen jäävät vielä liian usein pintapuoliseksi, eikä tieto tavoita palkansaajia.

Kyselyn vastaajista suuri osa (palkansaajista 69 prosenttia ja työnantajista 74 prosenttia) arvioi, ettei yhdenvertaisuussuunnittelu ja siihen liittyvä prosessi ole toistaiseksi edistänyt yhdenvertaisuutta.

Jotta yhdenvertaisuuden edistämisestä tulisi työpaikoilla osa arkea, tarvitaan lisää tietoa hyvistä käytännöistä: yhdenvertaisuus on kehittynyt positiivisesti useammin työpaikoilla, joissa suunnitelmaa on käsitelty yhdessä henkilöstön kanssa ja joissa siitä on tiedotettu.

Syrjintäepäilyt liittyvät useimmiten ikään ja terveydentilaan

Artikkeli avaa myös työpaikoilla tietoon tulleiden syrjintäepäilyjen perusteita ja niiden käsittelyä työpaikoilla. Työpaikoilla esiin tulevat syrjintäepäilyt liittyvät useimmiten ikään ja terveydentilaan. Yleisimmin asiaa on ratkaistu työpaikalla tai haettu neuvoa ammattiliitolta. Vain harvoin asia on edennyt poliisille, syytteeseen tai tuomioistuinkäsittelyyn tai johtanut hyvityksiin. Lisäksi perusteena esiintyy usein "muuhun henkilöön liittyvät syyt", joskaan niitä ei aina avata.

Artikkelin mukaan terveydentilaan liittyi muun muassa epäilyt terveydentilan vaikutuksesta koeaikapurkuun tai epäilyihin syrjinnästä takaisinottotilanteessa. Lisäksi terveydentilalla epäiltiin olleen vaikutus uralla etenemiseen, uudelleensijoituksiin, tehtävien siirtoihin ja työnkuvien muutoksiin esimerkiksi sairaslomalta paluun jälkeen. Vammaisuuteen perustuvissa epäilyissä yksi liittyi kohtuullisten mukautusten epäämiseen, yksi työhönottoon ja yksi työkokeilupaikan saamiseen.

Lue Policy Brief -artikkeli (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!