Siirry pääsisältöön

Keskustelua ruuasta, hyvinvoinnista ja työllistymisten edellytyksistä

02.12.2021

Teksti: Meeri Riihelä
Kuvat: Joni Ulmanen, Paula Valve ja Maarit Laitisen albumi

Kollaasi, jossa hymyilevät Raisa Valve, Maarit Laitinen ja Jaana Pakarinen.

Elämänlaatua ruuasta -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä sekä hakea laadukkaan ravitsemuksen yhteyksiä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jonka yhtenä osa-alueena on pitkällä tähtäimellä työllistyminen. Hanketyöryhmässä on mukana sekä ravitsemuksen ja terveyden edistämisen että työllisyydenhoidon asiantuntijoita. Yllättävänkin kuuloinen yhteistyö on innostanut hanketyöryhmää jo hakemuksen kirjoittamisesta lähtien.

Hankkeen aloituswebinaarin paneelikeskustelussa Päijät-Soten johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve ja tulosyksikköpäällikkö Maarit Laitinen sekä Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen palauttelivat mieleen, miten kaikki sai alkunsa. Haastattelijana toimi hankkeen projektityöntekijä Johanna Puttonen.

Millaisesta taustasta te tulitte hankkeeseen mukaan? Millaisten asioiden eteen teette töitä hankkeen ulkopuolella?
Raisa: Tarjoamme ravitsemusyksikössä ravitsemusterapeutin palveluja ja tukea. Minulla on myös pitkä kokemus erilaisista terveyden edistämisen tutkimus- ja kehittämishankkeista.
Maarit: Vastuulleni kuuluu kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja asunnottomien asumispalvelut. Yritän työssäni varmistaa, että palvelut toimivat ja toiminta on sujuvaa.
Jaana: Vatesin ydintehtävä on osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten työllistymisen edistäminen. Työtä tehdään antaumuksella hyvän asiantuntijajoukon voimin.

Hankkeen päämääriä on edistää työelämän ulkopuolella olevien ravitsemusterveyttä ja ruokaan liittyvää elämänlaatua. Olette kaikki kolme olleet tässä hankkeessa mukana aivan alkumetrien suunnitteluista asti. Miten tämä hanke sai alkunsa ja mikä sai teidät lähtemään tähän mukaan?
Raisa: Huomasimme, että nyt on kiinnostava hakukohde tarjolla ja meillä on hyvä pohja aiemmasta KEHUVA-hankkeesta. Meillä on ravitsemuksen näkökulmasta vahva toive siihen, että ravitsemus ei olisi pelkkää fyysistä ravitsemusterveyttä, josta puhutaan vain ravitsemusterapeutin vastaanotolla, vaan ruokaan liittyvää positiivista viestiä voitaisiin välittää monissa paikoissa.
Maarit: Kun Raisa otti minuun yhteyttä, innostuin. Lanseerasin idean lähiesimiehille ja sain heidätkin innostumaan. Meillä on paljon ruokaryhmiä ja on kiva saada uusia keinoja ja välineitä niihin. Ruoka on arkinen asia jokapäiväisessä elämässä ja sen ympärille on helppo sitoa muutakin kuntoutumista. On luonnollista ottaa muitakin asioita puheeksi, kun ollaan yhdessä ruuan ympärillä.
Jaana: Löysin hankesivuilta kokonaisuuden, jossa oli kohderyhmänä työelämän ulkopuolella olevat ja ymmärsin, että ravinto on uusi näkökulma työllistymiseen. Olemme Vatesissa esim. työhönvalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan ja osaamisen lisäämisen kanssa paljonkin tekemisissä, mutta emme ole aiemmin paneutuneet ruokaan ja ravintoon liittyviin asioihin. Soitin heti Raisalle, joka oli hänkin juuri miettinyt samaa. Suunnittelu lähti joustavasti eteenpäin.

Toimitte kaikki osin erilaisilla ammatillisilla kentillä. Jos mietitte jokainen juuri omaa kenttäänne, niin millainen tarve hankkeelle on sen näkökulmasta?
Jaana: Meidän kenttämme puolella tarve tulee hallitusohjelman työllisyystavoitteista. Nyt on valtavasti rakenteellisia uudistuksia menossa, kuten TE-palvelujen siirto kunnille vuonna 2024 sekä työkykyohjelma, jossa yhdistetään työllisyyden ja osallisuuden teemoja TEM:n ja STM:n yhteistyönä. Tavoitteena on myös tukea kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.
Raisa: Ravitsemusnäkökulmasta käsin on tutkittua tietoa, että työttömien ihmisten ruokavaliossa on haasteita, jotka johtuvat erilaisista tekijöistä, kuten taloudesta. Toisaalta myös tiedetään, että ravitsemuksellisesti laadukasta ruokaa voi saada pienelläkin rahalla. Nyt on suuri tarve kehittää positiivista ja myönteistä ruokasuhdetta kohderyhmälle moniammatillisesti ja ilman arvottamista.
Maarit: Meillä on kuntouttavassa työtoiminnassa yli 1000 ja sosiaalisessa kuntoutuksessa yli 500 asiakasta vuodessa. Ruokatoiminnassa on tarvetta uusille ohjeille ja lähestymistavoille. Luotan, että esimerkin voimalla ja yhdessä tekemällä saavutetaan terveelliset elämäntavat melko pienillä kustannuksilla, mille on tarvetta kentältä.

Miten hanke on otettu vastaan?
Maarit: Yksiköistä on tullut hyvää palautetta kokeiluryhmistä ja odotamme, että positiiviset kokemukset lisääntyvät, kun saamme ruokatoiminnan laajemmin käyntiin. On mukava, kun voi aloittaa kynnyksettömällä toiminnalla.
Raisa: Kun kysyin lupaa organisaationi johdolta hankkeen hakemiseen, tuli vahva viesti, että juuri tällaista hanketta pitää hakea. Myös hankkeen tiedotteeseen reagoitiin mukavasti ja omat kollegat ovat olleet innostuneita.
Jaana: Työllisyystoimijoille tehdyistä kyselyistä näkyy, että ihmisiä on pudonnut koronan aikana pois alueiden palveluista ja toimijoilla on kiire. Nyt tarvitaan kaikki paukut koriin, jotta saamme koronan jälkeen myös palveluista pudonneet ihmiset mukaan.

Millaiset vaikutusmahdollisuudet näette hankkeella olevan?
Raisa: Näen, että ruokasuhdetta on mahdollista kehittää sallivaksi ja armolliseksi. Myös me ammattilaiset opimme yhdessä kohtaamisen tapaa ruokaan liittyvissä asioissa. Luotan, että tästä syntyy pysyvä toimintakonsepti, joka elää ja kehittyy.
Jaana: Suomessa on arvioiden mukaan noin 60 000 osatyökykyistä henkilöä, jotka voisivat ohjautua työhön. Toivottavasti saamme tässä hankkeessa muutamiakin ihmisiä osallistumaan, innostumaan ja voimaantumaan niin paljon, että he siirtyvät työelämän ulkopuolelta työhön. Kun tuemme hankkeen toimenpiteillä hallituksen työllisyystavoitetta, niin on selvä, että hankkeella on yhteiskunnallinen merkitys.

Onko teille itsellenne tullut näiden hankkeen ensimmäisien kuukausien aikana jo joitakin uusia oivalluksia tai oletteko saaneet uusia näkökulmia hankkeen teemoihin liittyen esimerkiksi hanketyöryhmän yhteistyön kautta?
Raisa: Minua innostaa, että meillä on monipuolinen ja sitoutunut kehittäjäjoukko, joka laajenee asiakasrajapintaan saakka.
Jaana: Olen myös innostunut tästä hoksauttamisesta, joka kohdistuu sekä hanketyöryhmään että niihin tahoihin, joiden kanssa tehdään töitä. Tässä tarjotaan täysin uusi tulokulma, joka kantaa ja vie eteenpäin.
Maarit: Hankkeessa tehty tutkimus on tärkeää ja myös verkostotyö ja yhteistyö on lisääntynyt. Lisäksi teimme hanketyöryhmässä ruokasuhdekollaasiharjoituksen, mikä oli avartava ja mielenkiintoinen kokemus. Huomasimme, että kun itse ensin tutkailee omaa ruokasuhdettaan, sitä on helppo käydä muidenkin kanssa läpi.

Katso aloituswebinaarin tallenne (aukeaa uuteen välilehteen)

Elämänlaatua ruuasta -hanke (2021–2023) toteutetaan terveyden edistämisen määrärahalla (STM) ja hanketoimijoita ovat Päijät-Sote (päätoteuttaja), Itä-Suomen yliopisto ja Vates-säätiö.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savelavilmari(at)vates.fi. Kiitos!