Siirry pääsisältöön

Yhteiskunnallinen yrittäjyys keinona edistää osatyökykyisten työllisyyttä

12.10.2021

Ilona-hankkeen päätösseminaari pidettiin 22.9. Tilaisuudessa kuultiin kotimaisia, hankkeessa toteutettuja sekä kansainvälisiä puheenvuoroja ja esimerkkejä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä keinona parantaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä.

Seminaarissa julkistettiin hankkeessa luotu työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten malli. Sen valmistelussa hyödynnettiin edellä mainittujen mallien lisäksi yhteiskunnallisten yritysten strategiaa ja muita hallitusohjelman ohjelmia sekä hankkeita, jotka liittyvät heikommin työllistyvien työllistymiseen.

Tilaisuuden juonsi Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen.

Kimmo Kumlander mikrofoni kädessä, pitkät hiukset ja parta.Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kimmo Kumlander johdatti tilaisuuden teemaan puhumalla Ilona-hankkeen lähtölaukauksesta vuonna 2018. Laki sosiaalisista yrityksistä oli päätetty ajaa alas, mutta tällaisia yrityksiä tarvittaisiin edelleen työllistämään ihmisiä ja ratkomaan yhteiskunnallisia kysymyksiä.

- Olemme hankkeessa tehneet konkreettisia työllistymiskokeiluja, yhtenä tavoitteena tukea työllistymistä työvoimapulasta kärsiville aloille, kuten sote-ala. Olemme myös hakeneet kansainvälisiä esimerkkejä työhön integroivista yhteiskunnallisista yrityksistä, Kumlander aloitti.

Kumlander totesi tyytyväisenä, että Suomeen on perustettu yhteiskunnallisten yritysten strategia ja osaamiskeskus on vireillä. Tärkeänä hankkeen tuloksena on – lisäksi se, että voimme tuoda mallia siitä, että monia yhteiskunnallisia pulmia ei kannata ratkaista vain valtion tai kuntien tasolla, vaan on valtava joukko muita tahoja, jotka haluavat tehdä hyvää ja ratkaista sosiaalisia kysymyksiä. Tällaisia ovat mm. yhteiskunnalliset yritykset.

Skotlannissa 10-vuotinen sosiaalisen yrittäjyyden strategia

David Bryan Skotlannin Social Enterprise Academysta (SEA) totesi, että ihmiset ovat todella heränneet sosiaalisen muutoksen välttämättömyyteen, ja muutosten johtaminen tarvitsee tukea. Kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi sosiaalinen yrittäjyys on yksi keskeinen tekijä. Lisäksi tarvitaan monia muita toimijoita yrityksistä kolmannen sektorin toimijoihin sekä toimivat rakenteet.

Bryan selitti, miksi Skotlannista on tullut hyvä ympäristö sosiaaliselle yrittäjyydelle. Maassa on vahva yhteisöllisyyden henki, ihmiset tunnistavat sen, että he tarvitsevat toisiaan.

Skotlannissa on arviolta reilut 6 000 sosiaalista yritystä, ja vuosittain niitä perustetaan noin 200. Bryan esitteli muutamia esimerkkejä ja kertoi Skotlannin sitoutumisesta sosiaaliseen yrittäjyyteen.

- Skotlannilla on sosiaalisen yrittäjyyden strategia vuosille 2016-26. Sitä edelsi toimintasuunnitelma kestävän sosiaalisten yritysten sektorin rakentamiseksi (2017-20), David Bryan kertoi.

SEA on järjestänyt yli 2 000 opetusohjelmaa, joihin on osallistunut 18 000 henkilöä eri puolilla maailmaa. Opetus- ja kehitysohjelmat keskittyvät johtamiseen, yritystoimintaan, henkilökohtaiseen kehittymiseen ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Bryan kertoi useita esimerkkejä sosiaalisesta yrittäjyydestä. Esimerkiksi vanha käytöstä poistettu majakka on kunnostettu ja sen ympärille rakennettu ekologista matkailutoimintaa.

Belgiassa hyviä kokemuksia vanhuspalvelun ja yhteisötalouden yhdistämisestä

Belgian Tea for Two -hanke on ollut Ilona-hanketta hallinnoineen Silta-Valmennusyhdistyksen kansainvälinen hankekumppani. Hankkeen toteuttaja de Biehal on työhön integroiva sosiaalinen yritys, joka tarjoaa työtä ja työhön valmennusta mm. kirpputoreilla, viheralueiden kunnostuksessa ja catering-palveluissa. De Biehalin johtaja Eric Bogersin mukaan Tea for Two -hankkeen tavoite oli vastata vanhusväestön lisääntyvään määrään ja hoitajien tarpeeseen tekemällä vanhuspalveluala saavutettavammaksi suuremmalle joukolle työnhakijoita.

- Tavoitteemme on ollut yhdistää vanhustenhoito ja yhteisötalous mm. työn muotoilun keinoin, koulutuksilla ja valmennuksilla, projektityöntekijä Marie s’ Hertzogen kuvaili hankkeen tarkoitusta.

Kumppaneina oli Belgiassa kolme vanhusten palvelutaloa. De Biehalin lisäksi hankkeessa oli kaksi muuta sosiaalistaResults-teksti, vieressä kuva kahvipöydän kattajasta maski kasvoilla ja teams näkymä kolmesta henkilöstä. yritystä. Hankkeeseen osallistuneet vanhuspalvelualaan tutustuneet työntekijät saivat hyviä kontakteja alan vakituisiin työntekijöihin ja asiakkaat arvostivat erityisesti aikaa, jota uusilla työntekijöillä oli antaa heille.

Tulokset osoittivat, että hankkeen aikana vakituisten työntekijöiden työtaakka keveni ja työyhteisöjen monimuotoisuus lisääntyi (tavallista enemmän miehiä ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä), samoin työtehtävien kirjo laajeni ja uusien työntekijöiden osaaminen kasvoi. Palautteen antamiseen ja työn opettamiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota.

Hankkeen toiminnan tuloksista tehdään tiekartta yhteistyölle vanhustenhoidon ja yhteisötalouden kesken. Tarkoituksena on myös laatia liiketoimintasuunnitelma ja suositukset hyviksi käytännöiksi.

- Saimme hyvää oppia Silta-Valmennusyhdistykseltä tutustuessamme sen toimintaan Suomessa. Otimme oppia mm. Kykyviisarista, työ- ja toimintakyvyn arviointimallista, ja teimme siitä oman versiomme, projektityöntekijä Laura Raeymaekers kiitteli.

Kierken Ratas-mallissa työkyvyn tukea, yritysyhteistyötä ja kielitaidon vahvistamista

Työhönvalmentaja, työkykykoordinaattori Kirsi Helin ja yrityskoordinaattori, työhönvalmentaja Mia Nousiainen kertoivat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen (Kierke), Suomen suurimman sosiaalisen yrityksen osahankkeessa kehitetystä Ratas-mallista. Malli on rakennettu työllistymisen, kielitaidon ja työkyvyn tueksi.

Kolme sinistä ratasta, joissa tekstiä.Ratas-mallin yhtenä rattaana olivat ryhmävalmennukset, joihin osallistui kaikkiaan yli sata asiakasta. Korona-aikana valmennuksia toteutui myös hybridimallina, eli osa osallistui etänä.

- Osallistujien muutostoiveita eri elämän osa-alueille kartoitimme Kykyviisarin avulla. Teimme tietopaketteja työkykyä tukevista keinoista, Helin sanoi.

Kieliavain-kurssilla tuettiin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden suomen kielen taitoa Moodle-oppimisympäristössä. Erityisesti naisten kielitaito ja sen kehittämisen mahdollisuudet otettiin hankkeessa huomioon. Kielitaito on heille tärkeä osa työkykyä.

- Yritysyhteistyötä teimme noin 20 yrityksen, oppilaitoksen ja yhdistyksen kanssa. Rekrytointitilaisuuksissa Kierke esitteli yhdessä kumppanien kanssa mm. varasto- ja ravintola-alan töitä. Kartoitimme myös sopivia työnhakijoita usealle yritykselle ja rohkaisimme työnhakijoita tutustumaan mahdollisuuksiin aloilla, joilla on työvoimatarvetta.Jaana Pakarinen yhdessä Kierken Miia Nousiaisen ja Kirsi Helinin kanssa.

Ryhmävalmennukset onnistuivat hyvin. Niissä syntyi kannustavaa ja vertaistuellista ilmapiiriä. Osallistujat saattoivat suorittaa tutkinnon osia ja opiskella työturvallisuutta. Työnhaun kynnys oli matala, aina ei tarvinnut lähettää hakemuksia ja CV:itä. Työnantajat olivat innostuneita yhteistyöstä, sillä ne saivat räätälöityä tukea rekrytointiin.

- Osallistujien motivaation ja itsevarmuuden kasvua oli hieno seurata, Kirsi Helin totesi lopuksi.

Ryhmämuotoinen työkokeilupilotti hoiva-alan työvoimatarpeisiin

Silta-Valmennusyhdistyksen vastaava valmentaja ja projektityöntekijä Marjo Kosunen ja Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden yrityskoordinaattori Ulla Lukkari puhuivat hoiva-alalle suuntautuvasta ryhmämuotoisesta työkokeilupilotista. Silta-Valmennusyhdistyksen Ilonan osahankkeen pilotti alkoi syksyllä 2020 ja päättyi kesällä 2021.

Tavoitteena oli etsiä innovatiivisia ratkaisuja ja uusia työllistymisen reittejä niille henkilöille, joiden työllistyminen on erityisen haasteellista, sekä tuottaa osaamista ja osaajia aloille, joilla on työvoimapula, kuten juuri vanhuspalvelut.

Työkokeilupilotin toteutuksessa pyrittiin ennakoimaan yleisiä työkokeilussa esiintyviä ongelmia ja löytämään niihin ratkaisuja. Näitä ongelmakohtia selvitettiin keskustelemalla hoiva-alan yritysten kanssa, työkokeilussa olleiden henkilöiden kanssa sekä työkokeiluun kytköksissä olevien työntekijöiden kanssa.

Kaavio: ryhmävalmennus hoiva-alan yrityksiin.- Kävimme läpi mm. sitä, millaista hoiva-ala on ja yleisesti työelämän sääntöjä, jotka eivät välttämättä kaikille olleet tuttuja, Kosunen sanoi.

Ennakoituja ja kohdattuja haasteita olivat esimerkiksi työkokeilijoiden työelämätaitojen puutteet sekä vähäinen hoiva-alan tuntemus sekä roolin epäselvyys työyhteisössä.

Ryhmämuotoisen työkokeilupilotin kautta osallistujat löysivät varmuutta alalle soveltuvuuteen. Työnantajat ja lähiesimiehet saivat tukea ja apua työkokeilun järjestämisessä.

Kokeiluun osallistui 21 henkilöä, joista peräti 15 löysi jatkopolun: työllistyi, lähti opiskelemaan tai sai oppisopimuspaikan. Osallistujat alkoivat pilotin jälkeen kouluttautua esim. hoiva-avustajiksi tai lähihoitajiksi.

- Ilona-hankkeessa luotu palvelumalli jatkuu Tampereen työllisyys- ja kasvupalveluissa osana sote-alan perustarjontaa. Mallia laajennetaan muille työvoimapulasta kärsiville toimialoille, Ulla Lukkari kertoi.

Ryhmämuotoinen työkokeilupilotin opit voi Lukkarin ja Kosusen mukaan ottaa käyttöön muillakin alueilla ja aloilla.

Kykyviisari auttoi kohtaamaan asiakkaita yksilöllisesti ja sanoitti heidän tilannettaan

Johanna Vihtarin (THL) aiheena oli hankkeen asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointi Kykyviisarilla. Kykyviisari on Työterveyslaitoksen kehittämä työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä työikäisille. Antaa suuntaa-antavan tuloksen vastaajan työ- ja toimintakyvystä, osallisuudesta ja hyvinvoinnista.

""Kykyviisaria käytettiin sekä Silta-Valmennusyhdistyksessä että Kierrätyskeskuksessa. Kykyviisarin hyötyinä nähtiin muun muassa, että se toi näkyviksi asiakkaiden erilaiset tuen tarpeet ja antoi tietoa valmentajille valmennusten suunnittelua varten.

- Mahdollisuudet ja voimavarat on tietysti tärkeä kartoittaa, ei vain rajoitteet, Johanna Vihtari painotti.

Silta-Valmennusyhdistyksessä valmentajat arvioivat myös, että kysely auttoi kohtaamaan asiakkaat yksilöinä ja auttoi asiakkaita sanallistamaan omaa tilannettaan. Kierrätyskeskuksessa todettuja etuja oli, että Kykyviisarin täyttö auttoi orientoitumaan tulevaan valmennukseen.

- Haasteitakin kartoitimme. Niitä olivat esimerkiksi se, että kyselyn täyttäminen saattoi tuntua asiakkaasta raskaalta, seurantalomakkeelta ei saatu paljon vastauksia ja osalla suomenkielisen lomakkeen täyttäminen oli hankalaa heikomman kielitaidon takia, totesi Vihtari.

Suosituksina Kykyviisarin käyttöön Vihtari sanoi, että vastaajille kannattaa perustella hyvin kyselyn tarkoitus ja siihen tulee varata aikaa sekä varmistaa, että kysely on täytetty, jos vastaaminen tapahtuu itsenäisesti. Ilona-hankkeesta saatiin 20 seurantalomaketta, ja niiden perusteella vastanneiden oma arvio mm. työkyvystä, suhteesta työelämään ja mielialasta oli parantunut hankkeeseen osallistumisen aikana. Tulokset ovat suuntaa-antavia, koska vastausten määrä oli vähäinen.

- Elokuun 2021 lopussa noin 200 osallistujan jatkotilanne oli tiedossa. Noin 51 % heistä oli työssä, 14 % opiskelemassa. Tämä oli myönteinen tulos, sillä alkutilanteessa 67 % oli ollut yli vuoden työttömänä, Johanna Vihtari kertoi asiakkaiden lopputilanteesta.

Eurooppalainen yhteisötalouden toimintasuunnitelma ratkaisemaan mm. yhteisötalouden näkyvyyttä, rahoitusta ja markkinoillepääsyä

Yhteisötalouden erityisasiantuntija Miia Rossi-Gray Euroopan komissiosta kertoi eurooppalaisesta yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta ja sen tavoitteista. Koronan jälkimainingeissa EU pyrkii oikeudenmukaiseen kasvuun.

- Poliittinen tahto yhteisötalouden osalta on vahva. Siihen on viitattu yli 20 komission aloitteessa, hän mainitsi.

Yhteisötalouden organisaatioita arvioidaan olevan Euroopassa 2,8 miljoonaa, joissa on 13,6 miljoonaa työpaikkaa, tosin hyvin epätasaisesti jakautuneena eri maissa. Tämän korjaamiseksi Euroopan komissio julkistaa yhteisötalouden toimintasuunnitelman joulukuussa 2021.

Toimintasuunnitelmaa edeltää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (2016), jonka tavoitteena on ollut osallistavampi ja oikeudenmukaisempi Euroopan unioni. Pilariin kuuluvat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

Kuvakaappaus seminaarista, dia EU:n asialistan kehitys ja kuva Miia Rossi-Gray'sta.Yhteisötalouden toimintasuunnitelma koskee yhdistyksiä, osuuskuntia, keskinäisiä yhtiöitä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Toimintasuunnitelmalla on tarkoitus ratkaista seuraavia näihin toimijoihin liittyviä ongelmia: näkyvyys ja tunnustus; resurssien saatavuus, mukaan lukien räätälöity rahoitus ja yritystuki, markkinoillepääsy ja sosiaalinen innovointi.

- Koronakriisin aikana yhteisötalouden toimijoiden oli vaikeampi saada rahoitusta, mutta niiden toimintaa tarvittiin entistä kipeämmin, Miia Rossi-Gray kertoi toimintasuunnitelman tarpeen perusteluista.

Osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä ei kohenneta yksittäisillä toimilla

Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö, kuvasi puheenvuorossaan valtakunnallisia toimia, joilla on viime vuosina pyritty lisäämään osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Hän totesi, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Avoimia työpaikkoja on runsaasti tarjolla, eli kohtaanto-ongelma on aito.

- Monella on kasautuvia esteitä: terveys, työkyky, etuusloukut jne.Tämä ilmiö on suuri etenkin pitkään työttömänä olleilla.

Oivo jäsensi osatyökykyisten työllisyyden parantamisen eri ulottuvuuksia. Hän totesi, että on katsottava kokonaisuutena etuus- ja palvelujärjestelmiä sekä työmarkkinoita. Meneillään on laaja sosiaaliturvauudistus, joka kestää varmasti yli hallituskauden. Moni on etuus- ja palveluloukussa, niitä pitäisi pystyä purkamaan.

- Kunpa näkisi päivän, että työttömyysturvamme olisi työllisyysturvaa. Sellaista, jolla voisi kouluttaa, kuntouttaa ja kehittää itseään!

Palvelujärjestelmään puolestaan liittyy mm. rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat toimintaympäristöön. Sote-uudistus etenee, TE-palveluiden siirtämisessä kuntiin on kokeilut käynnissä, jatkuvan oppimisen palvelukeskus on perustettu.

Yhteiskunnallisten yritysten strategiasta Oivo totesi, että Suomi on ajan hermolla, viitaten Euroopan komission Eurooppalaiseen yhteisötalouden toimintasuunnitelmaan.

Yhteiskunnalisten yritysten osaamiskeskuksen päätöstä oltiin seminaarin aikana viimeistelemässä.

- Osaamiskeskus haluttiin rakentaa ekosysteemiä olemassa olevien asiantuntijatoimijoiden varaan. Tämä tukirakenteen tarkoitus on levittää osaamista muille toimijoille, niin koulutus-, yritys- kuin rahoitusjärjestelmäänkin.

Uutinen osaamiskeskuksesta 7.10.

Toimintamalli kattaa kuusi osa-aluetta poliittisesta ohjauksesta verkostojen vahvistamiseen

Lopuksi Jukka Lindberg ja Harri Kostilainen esittelivät ehdotuksen työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten Suomen malliksi. Mallin taustalla on mm. hallituksen asettama työllisyystavoite, vähintään 75 %. Osatyökykyisten työttömyyden kustannus on yli 500 miljoonaa euroa vuodessa, josta noin 200 miljoonaa olisi säästettävissä eri toimenpiteillä.

Työllistymispalvelut eivät tunnista osatyökykyisten työttömien yksilöllisiä tilanteita ja osaamista tehokkaasti, jolloin työllistymistuloksetkin jäävät usein heikoiksi.

Lindbergin ja Kostilaisen mukaan yhteiskunnallisten yritysten neljänä pääryhmänä pidetään a) työhön integrointia, b) sosiaalipalvelujen tuottamista, c) heikossa asemassa olevien alueiden kehittämistä sekä d) muuta yhteiskunnallisen hyödyn tuottamista, kuten ympäristönsuojelu tai kierrätys.

Kostilainen ja Lindberg kävivät lyhyesti läpi hallitusohjelmaan sisältyviä sosiaalisen työllistämisen ulottuvuuksia, kuten hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma, välityömarkkinoilla työllistämisen Suomen malli (työnimeltään Välittäjä Oy, julkistettiin tilaisuuden jälkeen nimellä Työkanava) ja työkykyohjelma. Yhteiskunnallisten yritysten strategia julkistettiin keväällä, ja sitä valmisteltiin yhteistyössä Ilona-hankkeen mallin kanssa.

Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten Suomen malliin kuuluu 6 elementtiä:""

  • Poliittinen ohjaus: tahtotila yhteiskunnallisten yritysten kasvulle ja tuelle
  • Liiketoimintaosaaminen
  • Rahoitusmallit
  • Identiteetti
  • Verkostot, niiden vahvistaminen
  • TKI (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) tuottamaan tietoa mm. vaikuttavuudesta. Tulisi perustaa esim. yhteiskunnallisen yrittäjyyden professuuri.

Näiden tulisi ehdotuksen mukaan kuulua Suomeen perustettavaan yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskukseen.

- Toiveenamme on, että meillä olisi noin viiden vuoden päästä elinvoimaisempi yhteiskunnallisten yritysten verkosto, ekosysteemi, summasivat Lindberg ja Kostilainen esityksensä lopuksi juontaja Jaana Pakarisen esittämään kysymykseen.

Tilaisuuden lopuksi Silta-Valmennusyhdistyksen johtaja, Ilona-hankkeen projektipäällikkö Eeva Salmi julkisti juuri ilmestyneen artikkelikokoelman, jossa kerrotaan hankkeen toiminnasta ja tuloksista konkreettisin esimerkein.

Artikkelikokoelma (linkki aukeaa uuteen välilehteen), jossa myös toimintamallin ehdotus on avattu, on luettavissa sähköisenä Diakin Työelämä-julkaisusarjassa. Painettua versiota voi tilata Diakin julkaisutoiminnasta, hinta 30 euroa.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!