Siirry pääsisältöön

Työvoima- ja yrityspalveluiden lakiuudistukset tulevat voimaan vaiheittain

18.04.2023

Voimaan tulevat lait koskevat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä, nykyisen lainsäädännön muuttamista sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamista. Käytännössä tämä tarkoittaa työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä kunnille ja kuntien rahoitusvastuun kasvua työttömyysetuuksista. Toinen lakiuudistus koskee palkkatuen uudistamista.

Vastuu työnhakijoille ja työnantajille tarjottavista työvoimapalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnille 1.1.2025. Lakiuudistuksen myötä kuntien osuus työttömyysetuuksien rahoitusvastuusta kasvaa. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevat lait tulevat vaiheittain voimaan: osa on tullut voimaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä, ja loput lait astuvat voimaan vuosina 2025 ja 2034. Lakimuutokset ovat osa TE-palvelut 2024 -uudistusta.

TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvien lakimuutosten mukaan kunnat voivat järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti tai useammasta kunnasta koostuvana yhteistoiminta-alueena. Jokaisen alueen työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä, joten pienimmät kunnat eivät edes voi järjestää palveluita yksinään. Työvoimalla tarkoitetaan 15–74-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Tilastokeskus laskee vuosittain kuntien ja yhteistoiminta-alueiden työvoimaan kuuluvien ihmisten määrän. Uudistuksen vaikutukset osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllisyyteen ovat toistaiseksi epäselviä.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden muuttamista ja sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta säädetyt pykälät tulevat voimaan heinäkuussa. Lakimuutosten taustalla on palkkatukiuudistus. Palkkatuki on rahallinen, työnantajalle maksettava tuki, jolla katetaan osa työntekijän palkkakustannuksista. Tuen maksamisen edellytyksenä tietyt kriteerit, mutta kaikissa tapauksissa palkattavan henkilön on oltava työtön työnhakija. Palkkatukiuudistus toteutettiin osana Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimia.

Uudistuksen myötä alentuneesti työkykyisen henkilön palkkauksessa työnantajalle maksettavan tuen määrän korotetaan 50 prosentista 70 prosenttiin. Vates pitää uudistusta hyvänä, ja toivoo tämän lisäävän osatyökykyisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllisyyttä. Palkkatuen myöntämisperusteissa alaikäraja asetettiin 15 vuoteen. Lausuntovaiheessa Vates kannatti alaikärajan korottamista 18 ikävuoteen, koska oppivelvollisuus jatkuu täysi-ikäisyyteen saakka. Pääsääntöisesti ne työnantajat, jotka saavat tällä hetkellä 100 prosenttista palkkatukea, voivat saada sitä jatkossakin.

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen TEM/2022/140

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen TEM/2022/126

 

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!