Aluetoiminta jalkautui Kokkolaan – Työllisyyden edistäminen on myös asennevaikuttamista (artikkelisarjan osa 2)
to kesäk. 09 15:00:00 2022
Teksti ja kuvat: aluekoordinaattori Niina Kilpiäinen
Vatesin aluetoiminta
Asiakkaan kanssa, asiakkaan ehdoilla
Päivämme jatkui Ehjä ry:n kodinomaisissa tiloissa, kun Pia Salonen, Jemina Salmi ja Mirka Toivola esittelivät toimintaansa. Yksi järjestön vahvuuksista on palvelutuotannon ja toiminnan monimuotoisuus, sillä se mahdollistaa nuoren tavoittamisen monen palvelun kautta. Nuori voikin siirtyä palvelusta toiseen ja saada tukea eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi lastensuojelun palveluiden piirissä ollut nuori voi tarvita tukea myös työnhakuun. Kannustavat kokemukset -toiminta on suunnattu erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotka tarvitsevat kannustavia kokemuksia työelämästä.
Asiakkaan omalla ajatusmaailmalla on suuri merkitys työnhaussa. Joskus työnhaussa ilmenee kitkaa siitä syystä, että asiakas ei itse usko omiin mahdollisuuksiinsa. Hän ei motivoidu työnhakuun sisäisesti, vaan on oppinut ohjautumaan ulkoapäin siirtyessään useita kertoja palvelusta toiseen. He voivat käyttäytyä eri tavoin virastoissa kuin työhönvalmennuksessa. Juuri tästä syystä kannustavat kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Kosti ry:n Kati Hyvönen muistutti, että kun tarpeeksi monta kertaa jaksaa valaa uskoa, niin työttömän usko itseensä alkaa vahvistua vähitellen. Pia Hedmanin mukaan monet kehitysvammaiset asiakkaat alkavat nähdä työnteon varteenotettavana vaihtoehtona vasta, kun heidän kanssaan on siitä keskusteltu. Esimerkiksi Kykyviisari-itsearvioinnin jälkeen asiakas on voinut innostua työn hakemisesta. ”Hei, mustakin vois olla! Mua on alkanut kiinnostaa päästä töihin”, Hedman kuvailee asiakkaan kiinnostuksen heräämistä.
Asiakkaan valmiuksien arviointi nousi keskustelussa esiin. Valmennettava ei välttämättä pysty sitoutumaan säännöllisiin työhönvalmennustapaamisiin, jolloin hänen etunsa mukaista voi olla työelämätaitojen harjoittelu ensin valmentajan kanssa. Antti Hiipakka toteaa, että huolimatta laatukriteereiden mukaisen työhönvalmennuksen tavoitteesta sijoittaa asiakas nopeasti työhön, olisi otettava huomioon myös työn oikea-aikaisuus. Lisäksi hänen asiakkaansa voisivat hyötyä monialaisen tiimin tuesta, ja huolellinen työ- ja toimintakyvyn selvitys tulisi tehdä ennen työhönvalmennukseen siirtymistä. Tällöin työhönvalmentaja kykenee kartoittamaan asiakkaan kanssa hänelle oikea-aikaisia ratkaisuja.
Ennakkoluulojen hajottamisessa riittää vielä tekemistä
Ihmisten niputtaminen nähtiin todellisena haasteena. Työnantajalla voi olla takana yksi huono kokemus, jonka pohjalta hän leimaa muutkin ryhmän edustajat samanlaisiksi. Asenteissa riittää vielä työnsarkaa, sillä liian usein ihmiset päättävät ennakkoluulojensa perusteella, mihin henkilö pystyy tai ei pysty. Tällaisessa tilanteessa työhönvalmentajalla on merkittävä rooli ennakkoluulojen hajottamisessa, jotta henkilö saa mahdollisuuden, ja hyvät kokemukset voivat toteutua puolin ja toisin.
Työnantajien lisäksi niin ammattilaisten kuin asiakkaiden lähipiirin olisi hyvä tutkiskella kriittisesti omia asenteitaan. Hedman on kartoittanut Soite:n alueen toimintakeskuksissa halukkuutta saada muutosta aikaan kehitysvammaisten asiakkaiden työllisyystilanteessa. Hän on havainnut, että myös vanhemmat voivat suhtautua epäilevästi lapsensa työllistämiseen. Taustalla voi olla pelko eläkkeen menettämisestä. Siksi onkin tärkeää, että työhönvalmentaja pitää huolta kehitysvammaisen asiakkaan oikeuksista ja seuraa etuuksien tilannetta.
Toimintaan vaikuttavuutta yhteistyöverkostoilla
Pia Salomaa kuvailee Ehjä ry:n toimivan sillanrakentajana työnantajien suuntaan. Työantajaverkostoja on rakennettu pitkäjänteisesti, sillä työnantajia on vuosien mittaan kontaktoitu aktiivisesti, markkinoiden rohkeasti järjestön toimintaa. Ehjä ry on esimerkiksi järjestänyt ryhmähaastattelun työntekijäpulasta kärsivälle ISS:lle. Kesätyö poiki monelle nuorelle myöhemmin myös keikkatyötä. Nuorelle ja työnantajalle annettava tuki jatkuu työsuhteen ajan. Salonen kollegoineen rohkaisee työnantajaa olemaan heihin yhteydessä matalalla kynnyksellä ja hyvän luottamussuhteen rakentamiseen panostetaan. Esimerkiksi asiakasta ei suositella työnantajalle työhön, joka ei ole asiakkaalle mieleinen tai muutoin soveltuva.
Kokkolassa tehdään aktiivisesti yhteistyötä myös muiden toimijoiden kuin työnantajien kanssa. Järjestöpäällikkö Kati Hyvösen mukaan Kosti ry toimii Keski-Pohjanmaalla linkkinä eri toimijoiden välillä ja kohtaamisten mahdollistajana. Toimintaa järjestetään yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen tuo toiminnalle näkyvyyttä ja aktivoi toimijoita herkemmin osallistumaan. Kosti ry haluaa toiminnassaan huomioida myös maakunnan pienemmät paikkakunnat. Erityisesti hyvinvointialue- ja sote-uudistusten keskellä on tärkeää pitää esillä yhdistyksiä ja tukea tiedonkulkua. Yhdistyksiltä löytyy myös paljon erityisosaamista, josta on hyötyä asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemisessa.
Verkostoyhteistyössä on Hyvösen mukaan keskeistä, että toimijat tietävät, miksi verkosto on olemassa. Verkostoa tulisikin arvioida aika ajoin ja tarvittaessa määrittää uudelleen sen tarkoitusta ja tavoitteita, sillä verkostot elävät ja toimintaympäristöt muuttuvat. Mitä laajempi verkosto, sitä enemmän intressit voivat hajaantua.
Järjestöille rohkeutta vaikuttamistyöhön!
Verkostoyhteistyöllä ja vaikuttamistyöllä on ollut suuri merkitys Keski-Pohjamaan Sosiaalipsykiatriselle yhdistykselle, joka on onnistunut kasvattamaan palvelutuotantoaan. Palveluille on ollut kysyntää ja yhdistys on tehnyt palvelutuotantoon merkittäviä satsauksia. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri-Heikki Niemi kannustaa muitakin järjestötoimijoita osallistumaan rohkeasti kilpailutuksiin, jos vain resurssit siihen ovat riittävät. On tärkeää perehtyä huolella kilpailutuksen vaatimuksiin ja suhteuttaa niitä resursseihin. Järjestöjen asema ei aina ole Niemen mukaan ruusuilla tanssimista. Tästä syystä yhdistysten kannattaa yhdistää voimansa ja pyrkiä rohkeasti mukaan erilaisiin työryhmiin ja muihin vaikuttamisen kanaviin. Niemi toteaakin, että ”järjestöt toimivat kohderyhmän äänenä. Sillä tavalla on myös itse pidetty meteliä siitä, että kannattaa pitää järjestöistä huolta”. Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisella yhdistyksellä on hyvä ja rakentava yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Toki toimiva yhteistyö on vaatinut paljon työtä, mutta sen kautta pääsee vaikuttamaan muutoksiin.
Kokkolan Työttömien ry:n toiminnanjohtaja Johanna Laakso oli juuri saanut päätöksen Iltasanomien haastattelun. Laakso ei pelkää astua esiin mediassa, sillä hän on ottanut asiakseen vahvistaa pitkäaikaistyöttömien asemaa ja vaikuttaa vallitseviin asenteisiin. Kertomalla oman tarinansa pitkäaikaistyöttömyydestä, hän pystyy nostamaan esiin nykyisten pitkäaikaistyöttömien asiaa. Hän on verkostoitunut rohkeasti LinkedIn:ssä ja tuottaa palveluun aktiivisesti sisältöä. Hän rohkaisee myös muita kolmannen sektorin toimijoita ottamaan tilaa mediassa ja nostamaan esiin heikommassa asemassa olevien henkilöiden näkökulmaa. Toimijoiden kannattaa hänen mukaansa yhdistää voimansa ja oppia toisiltaan. Vaikka Kokkolassakin yhteistyö on tiivistä, kannattaa olla avoin uudenlaisille yhteistyön tavoille.
Vaikka matkalaukkuni tyhjeni esitteistä ja oppaista, sain tältä vierailulla tilalle jotain paljon parempaa - mukavia muistoja mahtavista persoonista ja ajattelemisen aihetta.
Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa