Siirry pääsisältöön

Aluetoiminta jalkautui Pohjois-Karjalaan: Koitto - järjestötyöllistämisen tukipalvelu auttaa yhdistyksiä työllistämään

to lokak. 20 13:07:00 2022

”Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni yhdistys voi toimia työnantajana
  joensuulaisille työttömille henkilöille!”

Yhdistysneuvoja Heikki Kettunen pöydän ääressä ja taka-alalla Kristiina Turunen ja Hilkka Pirhonen huivit kaulassa.Heikki Kettunen ja Kristiina Turunen työskentelevät yhdistysneuvojina Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Koitto-palvelussa, jota toteutetaan yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Koitto-palvelussa kohtaavat työnhakija ja työllistävä yhdistys. Työnantajat saavat tukea erityisesti työllistämisen alkuvaiheessa, mutta neuvontaa on mahdollista saada koko työsuhteen ajan. Myös työntekijät saavat neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä asioissa.

Yhdistykset tarvitsevat tukea yleensä palkkatuen hakemiseen, palkanlaskennassa, viranomaisilmoituksissa, työsopimuksissa ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Erityisesti yhdistykset, jotka ovat palkkaamassa työntekijää ensimmäistä kertaa, eivät osaa ottaa kaikkea oleellista huomioon. Yllätyksenä voi tulla palkkaamiseen sisältyvät sivukulut ja palkkatukikäytännöt. Palkkatuen maksatus ottaa aikansa, jonka vuoksi yhdistyksellä tulisi olla palkanmaksuun tarvittava alkupääoma.

Yhdistysneuvojat tekevät yhteistyötä monien toimijoiden kanssa, jotta palkkaaminen olisi yhdistyksille mahdollisimman helppoa. Asioita selvitellään esimerkiksi TE-toimiston, ammattiliittojen, Kelan ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Koitto -palvelussa on kiinnostuttu myös yhdistysten yhteistyöllistämisen mahdollisuuksista. Yhteistyöllistämisessä tulisi kuitenkin kiinnittää huomioita työnantajan velvoitteisiin ja muihin käytännön asioihin, kuten vakuutuksiin ja työterveyteen.

Pohjois-Karjalan Muisti ry:n toiminnanjohtaja Leena Knuuttila on yksi Koitto-palvelun yhdistysasiakkaista. Vastaavaa palvelua tarvittaisiin Knuuttilan mukaan myös muissa maakunnissa. Yhdistysneuvojien asiantuntijuus helpottaa järjestötyöllistämistä merkittävästi ja vähentää sen riskejä. Hänen mukaansa on tärkeää, että yhdistysneuvojilla on osaamista nimenomaan järjestötyöllistämisen erityiskysymyksistä.

Knuutilan mukaan pieniä yhdistyksiä voi haastaa vähäiset henkilöresurssit. Työntekijällä voi olla monenlaista tuen tarvetta, mutta hänelle ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan lähijohtoa. Työnantajana toimiessa on ilo seurata työntekijöiden kehitystä ja jakaa heidän kanssaan onnistumisen hetkiä. Moni löytää jatkopolun esimerkiksi opintoihin. Järjestöjen vahvuutena on, että pitkäaikaistyöttömät löytävät työrytmin ja tunnistavat oman osaamisensa. Näissä ihmisissä on valtavasti potentiaalia, joka puhkeaa kukkaa, kun heille annetaan aikaa turvallisessa työympäristössä.

**********************

Yhdistysneuvojat pitävät puheenvuoron Vertaiskehittämisen ohjelman aloitustilaisuudessa 29.11.2022 järjestötyöllistämisen kysymyksistä.