Satakunnassa järjestöt mukana maakuntauudistuksen valmistelussa
28.09.2018
TEKSTI: Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Mari Toivonen
Järjestöt on erimaakunnissa otettu vaihtelevasti mukaan maakunta- ja sote-uudistusten valmisteluun. Satakunnassa ne ovat olleet valmistelutyöryhmissä alkuvaiheista alkaen, ja järjestöillä on niissä tärkeä rooli.
Satakunnassa maakunta- ja sote-uudistukset käynnistyivät erillisinä prosesseina jo pari vuotta sitten. Ensimmäisessä vaiheessa oli mukana parhaimmillaan 24 yhdistystoimijaa. Syksyllä 2017 uudistusprosessit yhdistettiin. Substanssityöryhmissä on edelleen vahva järjestöjen edustus.
- Yhdistykset otettiin mukaan valmisteluihin, koska maakunnan poliittinen ja virkamiesjohto teki asiasta periaatepäätöksen. Tiedän, että muiden sektorien toimijoiden osallistumista katsottiin aika tiukan kamman läpi, Satakunnan yhteisökeskuksen toiminnanjohtaja Milja Karjalainen kertoo.
Satakunnassa toimii järjestöjen yhteistyöfoorumi JYTRY, jonka kanssa maakunta oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä. JYTRYn kautta oli helppo nimetä järjestöjen edustajia valmisteluryhmiin.
- Vastuuvalmistelijoiden ja työryhmän jäsenien näkemys on ollut se, että järjestöt ovat merkittäviä toimijoita. Meidän ei ole tarvinnut erikseen perustella niiden mukanaoloa. Selkiyttämistä ja palveluprosessien miettimistä silti tarvitaan. Tärkeintä on ollut järjestöjen palveluiden kokonaiskuvauksen laatiminen. Pitää tietää, mitä meillä on, jotta voidaan kehittää sitä, mitä meiltä puuttuu.
Kaikki halukkaat yhdistystoimijat ovat päässeet valmisteluun mukaan muutoinkin kuin työryhmätyöskentelyn kautta. Maakunnan yhdistyksille on mm. järjestetty neljä kaikille avointa työpajaa, joissa on pohdittu, miten järjestöjen ja tulevan maakunnan yhteistyö rakennetaan.
Satakunnan yhteisökeskuksen ja maakuntavalmistelun väki on myös käynyt kertomassa yhdistyksissä sote- ja maakuntauudistuksista. On tärkeää, että kaikki ymmärtävät mitä on tapahtumassa, vaikka eivät haluaisi osallistua työryhmiin.
Järjestöt tavoittavat suuren joukon asukkaita
Miksi järjestöjen sitten on tärkeää olla mukana uudistusten valmistelussa?
- Ensinnäkin järjestöjen kautta tavoitetaan asiakkaiden näkökulma palveluprosesseissa, koska niissä tehdään ruohonjuuritason työtä, Karjalainen perustelee.
Järjestöissä ollaan paljon tekemisissä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kanssa, jolloin niissä on opittu asiakkaiden kohtaamista. Näin järjestöissä on totuttu toimimaan asiakkaiden näkökohdista käsin.
- Toiseksi, noin joka viides satakuntalainen osallistuu sote-järjestöjen toimintaan. Siten ne tavoittavat suuren määrän ihmisiä. Palveluohjauksella on valmisteluissa iso rooli, ja järjestöt osaavat auttaa siinä, Karjalainen lisää.
Yhdistykset tuovat siis esille sellaisten ryhmien äänet, joiden ääni jää helposti kuulumatta.
Näin järjestöt otettiin Satakunnassa mukaan maakuntauudistukseen
- maakunnan poliittisella ja virkamiesjohdolla oli tahtojärjestöjen mukanaoloon
- yhteistyöfoorumi JYTRYn kautta oli helppo nimetä henkilöitä valmistelutyöryhmiin
- yhdistystoimijoille pidettiin kaikille avoimia työpajoja.
Terveiset muiden maakuntien valmistelijoille
Toiminnanjohtaja Milja Karjalainen toteaa, että järjestöissä on paljon asiantuntijuutta ja ne osaavat huomioida asiakasnäkökulman.
Järjestöissä tiedetään, mitä pitää tehdä eri lailla kuin ennen, jos halutaan prosesseista oikeasti asiakaslähtöisiä.
- Asia kannattaa huomioida myös kustannustehokkuuden näkökulmasta: syntyy säästöjä, kun asiakkaat hyödyntävät järjestöjen yleishyödyllisiä palveluita, Karjalainen kiteyttää viestinsä uudistusten valmistelijoille.
Artikkeli on julkaistu KeKo – Kehittämisen koordinaatiohankkeen Extralehdessä 2018 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)