Amiksesta kansainvälisiin kilpailuihin

26.06.2017

Teksti: Sanna Kiiski, toimitus Kati Savela
Kuvat: Skills Finland ry

Kun Sanna Kiiski opiskeli Ammattiopisto Luovissa artesaaniksi, hän lähti uteliaisuudesta kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin. Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikka kilpailutehtävä ei aivan vastannut omaa toiveammattia. Kiiski kertoo tiestään opiskelualansa valinnasta nykyhetkeen sekä toiveidensa työelämästä.

Aloitin opinnot Liperissä Ammattiopisto Luovissa keväällä 2013. Ei ollut kovinkaan helppoa päättää, mitä lähtisin opiskelemaan. Oman alan keksiminen oli ollut ongelma jo pitkään ennen opintojen aloittamista. Päätös hakeutua opiskelemaan artesaaniksi tuli tehtyä aika kiireesti, kun sain vihjeen, että kyseisen linjan opinnot ovat alkamassa Liperin Luovissa. Kuulin, että hakuaika päättyy parin viikon kuluttua, joten päätös piti tehdä enemmän tai vähemmän siltä seisomalta.

Ennen opintojen aloittamista olin ollut reilun vuoden kuntouttavassa työtoiminnassa tekemässä ompelutöitä ja vähän muitakin käsitöitä. Juuri kyseisen työtoimintapaikan ohjaajilta kuulin, että nyt olisi mahdollisuus lähteä opiskelemaan alaa. Koska pidän käsitöistä, tuntui hyvältä ajatukselta ainakin kokeilla ja katsoa miten käy.

Valmistuin jouluna 2015 tekstiiliartesaaniksi, eli suoritin käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon.

Toisena opintovuonna paljon työssäoppimista

Minulla oli paljon yksilöllisiä työssäoppimis- eli TOP-jaksoja. Opintojen toisena vuotena en ennättänyt paljon koululla pis- täytyäkään. Vuosi alkoi suoraan TOP-jaksolla, jouluksi piipahdin koululla, ja siitä taas suoraan TOPiin.

Olin työssä oppimassa paikallisessa käsityökeskuksessa sekä eräässä sisustustekstiililiikkeessä ompelutyössä. Valinnanvaraa oman alan paikoissa ei kovin paljon ollut, mutta sain ehdotuksia opettajalta ja ohjaajalta, ja kyllä paikka aina lopulta löytyi varsin helposti. TOP-jaksot olivat mielestäni ehdottomasti hyödyllisiä!

Ammattitaitokilpailut Ranskassa oli hyppy uuteen

Muistaakseni toisen opiskeluvuoden lopulla opettajani kysäisi, olisinko kiinnostunut lähtemään Abilympics- eli kansainväliseen ammattitaitokilpailuun. Se järjestettäisiin keväällä 2016 Ranskan Bordeaux’ssa. Se oli ensimmäinen kerta, kun edes kuulin kisasta. Suomen Taitaja-kilpailuista tiesin, koska veljeni oli kilpaillut niissä.

Alkuun vähän epäilytti haluanko edes lähteä, ja harkitsin jättäväni kisan väliin. En oikein pidä kilpailuista, joten ajatus osallistumisesta ei innostanut. Ajattelin kuitenkin lopulta, että voihan sen ottaa ihan vain kokemuksena, ja sillä tavoin se alkoi kiinnostaa enemmän. Osallistuin Abilympicsissä kierrätysmuotoilulajiin.

Enimmäkseen harjoittelin kisoihin yksikseni, mutta jonkin verran myös koululla. Kisa oli keväällä, ja kun olin valmistunut koulusta jouluna, keskityin siinä välissä harjoitteluun. Suurelta osin harjoittelu oli erilaisten ideoiden ja tekniikoiden testailua ja kisatehtävän materiaaliin tutustumista. Tehtävämateriaalina olivat viinipullojen korkit, joista piti rakentaa esittelyteline kahdelle tuotteelle. Korkit olivat minulle aika uusi juttu. Kilpailuihin valmistautuminen ja osallistuminen oli melkoinen kokemus. Se oli tilaisuus päästä testaamaan taitojani sellaisessa, mikä ei ehkä kuitenkaan osunut yksi yhteen oman alani kanssa. Opintoni kun keskittyivät tekstiileihin ja lähinnä ompeluun ja kudontaan. Muotoilu oli hyppy vähän eri suuntaan. Siinä pääsi opettelemaan uusia asioita. En tiedä lähtisinkö kilpailuihin uudelleen. Olihan se hieno kokemus, mutta vähän rasittava myös.

Lajikohtaisille mitalisijoille en yltänyt, mutta sain Suomen maajoukkueen parhaat pisteet ja elämäni ensimmäisen mitalin. Se oli melkoinen yllätys!

Tavoitteena palkkatyön ja yritystoiminnan yhdistäminen

Palkkatyötä minulla ei tällä hetkellä ole, mutta olen aloittelemassa omaa yritystoimintaa. Valmistuttuani artesaaniksi kävin yrittäjyyskurssin, ja sen jälkeen olin jonkin aikaa työkokeilussa kokemusta keräämässä. Nyt on harkinnassa joko oma toiminimi tai sivutoiminen yrittäjyys, jos palkkatyötä löytyy. Tällä hetkellä tarjoan ompelupalvelua. Toiveena olisi lisäksi saada laajennettua kudontapuolelle ja omiin tuotteisiinkin.

Olisi toki hienoa, jos osa-aikainen palkkatyö löytyisi ja yritystoiminnan voisi pitää aluksi sivutoimisena. Olisi mukava saada kokemusta palkkatyöstäkin.

Työhaastatteluissa en ole käynyt, mutta paria paikkaa olen kyllä hakenut. Minulle kaikenlainen sosiaalinen toiminta on aika outoa ja epämukavaa, joten suhtaudun työhakemuksiin ja yhteydenottoihin vähän etäisesti. En yleensä ajattele koko asiaa sen kummemmin.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2017

Skills of Finlandin ammattitaitoikilpailut