Asukastalosta tuli merkittävä työllistäjä Oulussa

17.10.2017

Teksti: Tiina Jäppinen

Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat arjessa ihmisiä, joiden työkyky on laskenut tai työttömyys eri syistä pitkittynyt. Monet paikalliset yhdistykset ja järjestöt edistävät jäsentensä työllistymistä palveluissa, joihin kuntalainen pääsee ilman lähetettä ja hakua.

Kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa myös työllisyyden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Esimerkiksi Oulussa vapaaehtoistyönä alkaneesta asukastoiminnasta on kasvanut 100 henkilöä työllistävä asukasyhdistys.
Oulun kaupungilla ja asukasyhdistyksellä on koulutusyhteistyösopimukset mm. kodinhoidon avustavien töiden ja vammaisavustuksien tekemiseen. Nerokasta on se, että yhteistyökuvion ansiosta yhdistys on tarjonnut yli 300 oppisopimuspaikkaa ammatteihin, joihin alueella on ollut vaikea saada työvoimaa.

Oulun kaupunki on tukenut yhdistyksen toimintaa eri tavoin. Samalla asukasyhdistys tuo alueelle myös taloudellista lisäresurssia, sillä matalankynnyksen perustoimintaa rahoittaa STEA (ent. RAY) ja palkkatukea sekä työllisyyshankkeita puolestaan TE-hallinto.

Asukastuvasta työelämään

Oululaisessa Lintulammen asukasyhdistyksen olohuoneessa on sallittu asiaton oleskelu. On iltapäivä ja lounasaika ohi, mutta ikkunan edessä on tarjolla kahvia ja mustikkapiirasta. Salissa istuu muutama asiakas, jotka juttelevat tai lukevat lehtiä.

Asukastoiminta heräsi Oulussa vapaaehtoisvoimin jo 80-luvulla. Oulun kaupunki on tukenut aktiivisesti asukastupatoimintaa 90-luvulta lähtien. Parhaimmillaan Oulussa oli 16 asukastupaa, jotka toimivat eri puolella kaupunkia.
Välkkeen talossa on leppoisa tunnelma. Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Yhdistyksen toiminnassa saa palkkaa noin 100 henkilöä ja vuosittain yhdistyksen toiminnassa kirjataan 35 000 kontaktia.

Asukastalon matalankynnyksen palveluiden lisäksi yhdistys järjestää koululaisten iltapäiväkerhoa, vammaispalveluita, kuntouttavaa työtoimintaa ja kodin avustavia töitä. Yhdistyksen sadasta työntekijästä 15 saa palkkatukea, 70 on oppisopimuksessa ja 15 toimii hallinnossa ja ohjaustehtävissä.

Lintulammen asukasyhdistyksen toiminta on paitsi matalankynnyksen palveluita myös hyvin työpainotteista. Palkallisen työn tai oppisopimuksen lisäksi ihmisiä on työkokeilussa.

Matalankynnyksen palvelut

- Toiminnan tarpeet ovat nousseet arjesta, kertoo yhdistyksen toiminnanohjaaja Joni Meriläinen, joka tuli taloon vuonna 2007.

- Yhdistykseen kuuluu edelleen noin 200 henkilöjäsentä, mutta heiltä ei peritä enää jäsenmaksua. (Meillä ei ole koskaan peritty jäsenmaksua, vaan on ollut halutessaan kellä tahansa maksaa vapaaehtoista kannatusmaksua haluamansa summa) Toiminta on laajentunut ja asukastupa on nykyisin avoinna kaikille vauvasta vaariin maanantaista perjantaihin ja lisäksi joka toinen lauantai kokoontuu lauantaikerho, kertoo Meriläinen.

Toimintaan voi tulla mukaan myös Lintulammen ulkopuolelta. Toiminnan sydän on edullinen lounas, joka maksaa työttömille euron. Välkkeen talossa käy 50 - 100 ruokailijaa päivässä.

- Vuonna 2015 asukastupa muuttui hyvinvointipisteeksi. Lähtökohtana oli, että työtön voi saada samasta paikkaa niin ravinto-, liikunta, terveydenhoidon kuin työllisyyspalveluita, kertoo Meriläinen.

Ravintoa saa päivittäisestä lounaasta ja kahvitarjoilusta ja liikunta-/ravintoneuvontaa antaa yhdistyksen työntekijä Kari Heljasvaara. Oulun kaupungin sairaanhoitajan vastaanotto toimii Välkkeellä joka arkipäivä. Samalla hän tekee työttömien terveystarkastuksia. Asukasyhdistyksen oppisopimusopiskelijat vetävät erilaisia liikuntaryhmiä.

- Aluksi meillä kävi päivittäin henkilö Oulun kaupungin työllisyyspalveluista. Hänelle ei kuitenkaan ohjautunut riittävästi käyntejä, joten se palvelu jäi pois ja toteutetaan nyt toisaalla eri tavalla, kertoo Meriläinen.

Arkipäivän asukkaiden kohtaamisissa voi tulla eteen monenlaista tarvetta. Tärkeintä on kuuntelu ja halu auttaa.

Oppisopimuksen kautta ammattiin

Asukasyhdistyksessä on ollut jo aiemmin yksittäisiä oppisopimustyöntekijöitä, mutta koulutustoiminta laajeni, kun Lintulammen asukasyhdistyksen ensimmäinen ryhmämuotoinen oppisopimuskoulutus pyörähti käyntiin vuonna 2003.

- Silloin oppisopimuskoulutus aloitettiin laitoshuoltajilla, kertoo useita työllisyyshankkeita vetänyt Taina Vainionpää. Hän tuli talon toimintaan mukaan ensin sosionomiopintoihin kuuluvaan harjoitteluun 1999 ja projektinvetäjäksi vanhuspuolelle vuonna 2000.

- Kun vammaispalvelulaki uudistui 2009, henkilökohtaisen avun tarve lisääntyi. Huomasimme, että meidän opiskelijoita tarvitaan apukäsiksi sosiaalipalveluihin. Tarve ammattitaitoisille avustajille kasvoi ja aloimme kouluttaa työntekijöitä alallle, jossa työllisyyysnäkymät olivat erinomaiset, kertoo Vainionpää.

Tähän tarpeeseen vastasi Lintulammen yhdistyksen Minun elämäni -hanke, jonka aikana 160 vammaista henkilöä sai henkilökohtaista apua. Sen jälkeen alkoi Eväitä elämään -hanke (2014 - 2017).

- Hankkeesta on saatu vammaispalvelualalle hyviä kouluttautuneita avustajia vammaistyöhön, kertoo projektipäällikkö Vainionpää.

Oppisopimuskoulutus on hyvin käytännön lähteistä. Siinä ei olla pelkästään työssä oppimassa vaan tehdään oikeita töitä.
Lintulammen asukasyhdistyksellä on ollut koko ajan vahva tahto saada asiakkaita kohti työelämää. Kun esimerkiksi kotihoidon avustavista tehtävistä ei löytynyt sopivaa ammattitutkintoa, yhdistys alkoi kehittää sellaista ja yhteistyössä OAKK:n ja OSAO:n kanssa syntyikin Suomeen uusi tutkinto nimeltään Kotityöpalveluiden ammattitutkinto.

Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Asiakkaat ohjautuvat Lintulammen asukasyhdistykselle monta reittiä, kuten Oulun kaupungin palveluohjausyksiön kautta.
- Kaupungin kotihoidon asiakkaat eivät ole meillä kirjoilla, vaan sieltä apua tilaavat meiltä kotihoidon tiimi. Heidän lisäksi avustuksen piirissä on noin 40 mielenterveyskuntoutujaa, perheitä noin 10 ja vammaisasiakkaita yli 120, mikä ryhmä kasvaa koko ajan. Nämä asiakkaat ohjautuvat meille kunnan sosiaalityöntekijöiden kautta, kertoo Taina Vainionpää.

- Oulun kaupungin lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat TE-palvelut, Oulun Palvelualan Opisto, OSAO:n oppisopimusyksikkö ja Oulun ammattikorkeakoulu sekä Oulun vammaisneuvosto ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry sekä paljon muita, listaa Vainionpää.

Mitä sanovat sitten paikalliset yritykset? Kilpaileeko näin laaja oppisopimuskoulutus alueen yrittäjien toiminnan kanssa? Vainionpään mukaan yritykset eivät koe oppisopimuskoulutusta kilpailevana toimintana. Yritykset eivät pidä taloudellisesti kannattavana sitä, että pitkäaikaistyötön koulutetaan henkilökohtaiseen avustamiseen.

Yhdistyksen hallituksessa on ollut aina henkilöitä, jotka ovat tienneet, keihin kannattaa milloinkin olla yhteydessä. Tietoa yhdistyksen toiminnasta on mennyt kuntapäättäjille myös oman hallituksen kautta.

- Yhdistys on opittu tuntemaan toiminnastaan. Kaupungilta luottamus on pitänyt ansaita, uskoo Vainionpää.

Kaupunki säästää

Lintulammen asukasyhdistyksen toiminta rahoitetaan eri lähteistä.

- Matalankynnyksen toimintaan saamme vuosittain STEA:n (entinen RAY) avustusta reilut 100 000 euroa vuosittain. Lisäksi olemme saaneet työvoimapoliittista hankerahaa. Oulun kaupunki myöntää meille 12,5 prosenttia hankkeiden toiminnan kuluista ns. hallinnollista rahaa. Hallitus toimii vapaaehtoisvoimin ja lisäksi eri tapahtumissa meitä auttavat vapaaehtoiset, tiivistää toiminnanohjaaja Joni Meriläinen.

Lintulammen asukasyhdistyksessä uskotaan, että Oulun kaupunki on säästänyt paljon tukemalla heidän työtään.

- Kaupunki tietää ja ymmärtää toimintamme merkityksen. Tarjoamme myös sellaisia palveluita ja tukea, joita kaupunki ei pysty tuottamaan, jatkaa Meriläinen.

Hän kiittää Oulun kaupunkia siitä, että ongelmien sijaan on pyritty löytämään yhdessä ratkaisuja. Esimerkiksi kun TE-hallinnon maksamat palkkatuet loppuivat, kaupunki alkoi maksaa yli 1 000 päivää työttömänä olleista normaalin 350 euron kuntalisän sijaan yhteensä 700 euroa kuussa palkkatuella työllistetyistä.

- Toimintamme vapauttaa kaupungin resursseja vaativimmille asiakkaille. Säästöjä tulee myös siitä, että me työllistetään pitkään työttömiä olleita, otetaan heitä kuntouttavaan työtoimintaan ja koulutetaan eteenpäin, kertoo asukasyhdistyksen kuntouttavan työn ohjaaja Hilkka Korhonen.

Matalankynnyksen paikkana teemme paljon myös sellaista työtä, mitä emme laskuta kaupungilta. Mikä olisi meidän asiakkaiden tarina ilman täältä saatua tukea? Mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin asiakkaat olisivat joutuneet tukeutumaan ilman yhdistyksen tukea? pohtii Vainiopää.

- Me pystymme tarjoamaan esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien henkilökohtaisessa kotihoidon avustamisessa normaalia kodinhoidon työtä pidemmän ajan. Silloin jää aikaa myös keskustella kuntoutujan kanssa, painottaa yhdistyksen projektipäällikkö Taru Pernu yhdistyksen Hyvinvointia kotiin -hankkeesta.

Asukasyhdistyksen toiminnanohjaaja Meriläinen kysyy, kuka sitten hoitaa vaikeimmin työllistyvien asiat, jos työvoimapoliittiset hankkeet ja avustukset loppuvat. Tulipa tehtävä sitten kunnille tai maakunnille, olennaista on alueellinen yhteistyötä, mistä Lintulammen asukasyhdistyksen tapaiset toimivat ovat valmiita ottamaan koppia.