Ei hukata osaamista vaan vaikutetaan yhdessä!

11.09.2018

Teksti: Mari Toivonen ja Kati Savela 
Kuva: Kati Savela

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg pitää sote- ja maakuntauudistusten perinpohjaisen valmistelun hyvänä puolena sitä, että palvelujärjestelmäämme arvioidaan nyt perusteellisesti. Hän toivoo sekä kuntien että järjestöjen osaamista hyödynnettävän, kun vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palvelutarpeita arvioidaan ja palveluita tarjotaan.

- Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa ei ole vielä yhtään lakia voimassa liittyen maakunta- ja soteuudistukseen. Kokonaisuutta on vaikea arvioida, kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta toteaa.

Puheenaiheena ovat sote- ja maakuntauudistus sekä kuntien asema niiden valmistelussa ja voimaantulon jälkeen.

Perustuslakivaliokunnan on Lindbergin mukaan valmisteltava ensin sote-puolen asiat valmiiksi, vasta sen jälkeen ovat vuorossa työllisyyteen liittyvät asiat. Akuutein on julkinen työvoima- ja yrityspalvelupalvelulaki, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 1.10.2018.

- Tuleva uudistus on mahdollistanut kuitenkin jo sen, että palvelujärjestelmämme on tarkan arvioinnin alla. Haasteista, vastuista ja palvelutarpeista keskustellaan kentällä nyt paljon, Lindberg jatkaa.

Haastetta on kuntien näkökulmasta tuonut se, että alkuvalmisteluissa kiinnitettiin paljon huomiota maakunnan ja valtion välisiin suhteisiin. Kuntien rooli esimerkiksi vaikeimmin työllistyvien osalta on noussut enemmän esille vasta alkuvuonna 2018.

Kunnat mukaan työllisyydenhoitoon

Tulevaisuuden kunnan yhtenä roolina on säilyttää kunnan ja kuntalaisten elinvoima. Myös työllisyyden ja sen edistämisen katsotaan liittyvän vahvasti elinvoimaan.

- Kunnat ovat panostaneet työllisyyteen ja kehittäneet työllisyyttä edistäviä palvelujaan viime vuosina. Kuntien osaamista ei saa hukata muutoksessa, vaan osaaminen olisi hyödynnettävä mm. allianssimallia hyödyntäen, toteaa Erja Lindberg.

Allianssimalli nostettiin esille alkuvuodesta 2018 yhtenä toimintamallina liittyen kasvupalveluiden toteuttamiseen. Malli vaatii kuitenkin vielä lisää sisältöä ja raameja.

Kuntaliiton mukaan kuntien ja maakuntien tulisi yhdessä voida sopia työllisyyden hoidosta. Isojen kaupunkien ja pienten kuntien välillä on tietysti eroja siinä, miten ne haluavat jatkossa toimia.

- Suunnittelua on jatkettava tulevien maakuntien ja kuntien kesken jo nyt valmisteluvaiheessa.

Vaikeimmin työllistyvien palvelut turvattava

Kunnilla on ollut vastuu työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP), joissa pitkään työttömänä olleet ovat saaneet Kelan, TE-toimiston ja kunnan palveluja samalta luukulta. Kuntaliitolla on Lindbergin mukaan huoli vaikeimmin työllistyvien palveluista ja siitä, mikä taho vastaa jatkoista näistä palveluista ja niiden sovittamisesta yhteen. TYP-laki lakkautetaan maakuntauudistuksen toteutuessa.

- Kunnilla ei lakiesityksessä ole toimivaltaa työllisyyden hoidossa. Niiden taloudellista panosta kuitenkin todennäköisesti tarvitaan. Maakuntien rahat eivät yksin riittäne työllisyydenhoitoon, Lindberg arvelee.

Maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2020, seuraavan hallituksen aikana. Kasvupalveluiden on määrä koota yhteen valtion tarjoamat yritys- ja työllisyyspalvelut.

Työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelee tällä hetkellä kasvupalveluiden eli työllistymistä tukevien palveluiden siirtämistä palveluiden tuottajille. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, saako tuottaja palkkion tulosten vai suoritusten perusteella.

Palkkatuki jatkuu, muista tukimuodoista ei varmuutta

Kasvupalveluihin kuuluvat työllisyyspalvelut eivät ole subjektiivinen oikeus, kuten terveydenhoito. Ainoaksi lakisääteiseksi työllistymistä edistäväksi tukimuodoksi on kirjattu palkkatuki. Siihen on maakunnilla oltava rahaa. Kuinka paljon, sitä ei ole määritelty.

- Kasvupalveluihin kuuluu myös palvelutarpeen arviointi. Mitään henkilökohtaista arviointia se ei silti välttämättä tarkoita, eikä se kata välttämättä kaikkea, mitä itse kukin työtön oikeasti tarvitsisi työllistyäkseen, kehittämispäällikkö Lindberg pohtii.

Muutamilla alueilla toteutettuja alueellisia työllisyyskokeiluja ei aiota TEMissä jatkaa. Kokeiluissa kunnilla on ollut vastuu työllisyyden hoidosta, ja ne olisivat valmiita jatkamaan toimintaa.

Kentällä käydyissä keskusteluissa on esitetty erilaisia skenaarioita siitä, kuinka isot markkinaehtoiset yritykset kaappaavat kaiken kasvupalveluihin kuuluvassa työllisyyspalveluiden kilpailutuksessa ja tukahduttavat pienet toimijat.

- Näin ei kuitenkaan saa tapahtua, sillä tarvitsemme kaiken olemassa olevan osaamisen, pohtii Lindberg.

Järjestöjen pidettävä ääntä itsestään

Myönteisenä puolena sote- ja maakuntauudistusten monissa mutkikkaissakin vaiheissa Lindberg näkee sen, että eri prosessit on nyt jouduttu palastelemaan paremmin kuin ennen. Näin niiden puutteet ja hyvät puolet nähdään kenties entistä selvemmin.

- Kun puhutaan vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluista, myös järjestöillä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin tuottaa palveluita heille. Järjestösektorilla on osaamista ja tuntemusta vaikeimmin työllistyvien palvelutarpeista. Emme saa hukata tätäkään osaamista, jatkaa Lindberg.

Järjestöjen on viimeistään nyt aika muistuttaa päättäjiä siitä, että heidän osaamistaan hyödynnetään riittävästi. Lindberg kehottaakin järjestöjä ottamaan yhteyttä tulevien vaalien ehdokkaisiin ja nostamaan tärkeä työnsä esille. Nyt kannattaa vaikuttaa!

Hän huomauttaa, että kuntien työllistämistoiminnan vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa se, että työllistymistä tukevia palveluita ei tilastoida. Järjestöiltäkään tällaista tilastointia ei ole edellytetty.

- Tällaisten tietojen kerääminen järjestötoimijoiden keskuudessa olisi kannatettavaa osana vaikuttamistyötä, Erja Lindberg vinkkaa.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön KeKo Extra -lehdessä syyskuussa 2018