Siirry pääsisältöön

Klubitalojen toimintakyvyn kyselystä tukea toipumisen arviointiin

27.01.2021

Teksti: Joni Ulmanen
Kuvat: Suomen Klubitalot ry ja Päivi Lepistö

Mielenterveyskuntoutujien toipumista edistävän Suomen Klubitalot ry:n Klubitaloissa on vuoden 2020 alussa otettu käyttöön toipumiskysely osana asiakastietojärjestelmä Salesforcea. Psyykkisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arvioinnilla on tarkoitus saada parempaa tietoa jäsenien toipumisen kehityksestä, mutta sillä on vaikutusta myös etenemisessä kohti työelämää.

Suomen Klubitalot ry:n tehtävä on edustaa ympäri Suomea olevia 23 Klubitaloa. Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja henkilökunnan muodostamia yhdenvertaisia yhteisöjä. Tavoitteena on jäsenten toipumisen edistäminen yhteisen tekemisen ja työskentelyn kautta.

Toipumisen edistymisen mittaamiseksi vuoden 2020 alussa Suomen kaikissa Klubitaloissa otettiin käyttöön toipumista kuvaavaa kysely, jonka alustana on internetissä toimiva Salesforce-asiakastietojärjestelmä. Klubitalot keräävät järjestelmään jäsenistään perustietoja, mutta myös tietoa esimerkiksi tapahtumiin osallistumisista, työllistymisestä, koulutuksesta ja henkilökunnan kontakteista jäseniin.

Salesforcea laajennettiin ja yhtenäistettiin

Klubitalojen käyttämän Salesforce-asiakastietojärjestelmän etusivu.Klubitaloilla on ollut Salesforce-asiakastietojärjestelmä käytössä jo vuodesta 2014, mutta tämän vuoden alussa tietojärjestelmään lisättiin psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä mittaava toipumiskysely. Asiakastietojärjestelmästä muokattiin myös yhteneväisempi eri Klubitalojen välillä.

Suomen Klubitalot ry:n Verkon Vahviste -hankkeen projektipäällikkö Päivi Lepistö sanoo, että yksi syy, miksi QPR-kysely valikoitui Klubitalojen jäsenten toimintakyvyn mittaamisen pohjaksi, oli, että se on kehitetty yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa.

– Lisäksi QPR-pohjaiseen kyselyyn päädyttiin Klubitaloissa, kun erilaisia toipumisen mittareita vertailtiin toisiinsa, sanoo Lepistö.

Toimintakykytietojen keräys ja analysointi tärkeää

Klubitalon jäsenien on tarkoitus täyttää toipumiskysely kaksi kertaa vuodessa. Näin saadaan vertailutietoa toipumisesta. Kyselyyn vastaaminen on jäsenille kuitenkin vapaaehtoista. Ajatuksena on myös, että jäsenten toipumista seurataan yhdessä henkilökunnan kanssa.

– Kyselyjä katsotaan jäsenen kanssa yhdessä puolivuosittain, mihin suuntaan on menty, sanoo Lepistö.

Toipumiskysely on analyysityökalu yksittäisten jäsenten toipumisen mittaamisessa, mutta lisäksi kyselyä käytetään laajemmassa mittakaavassa Klubitaloissa tehtävän toiminnan vaikutusten arviointiin.

- Suomen Klubitalot ry:n tarkoituksena on analysoida tietoja myös siltä kannalta, kuinka paljon jäsenten mielenterveys paranee klubitalotoimintaan osallistumalla, kertoo Lepistö.

Lepistön mukaan esimerkiksi rahoittajat tuovat vaikutuksia ja niiden mittaamista paljon esille.Klubitalon jäseniä täyttämässä toipumuskyselyä tietokoneella. Rahoittajat haluavat tietoja toiminnan tuloksista. Yhtenä syynä mittaamisen aloittamiseen ja mittareiden kehittämiseen olikin Klubitalojen oman tiedon tarpeen lisäksi toiminnan vaikutusten todentaminen.

– Koska Klubitalot saavat merkittävää STEA:n ja kuntien avustusta, meidän täytyy pystyä myös todentamaan vaikutuksia rahoittajille.

Lisäksi Lepistö kertoo, että toiminnan vaikutusten osoittamisella ja tutkimuksella on todennäköisesti vaikutusta myös rahoitusten saamiseen.

- Resurssit ovat rajalliset, ja ne, jotka pystyvät kertomaan faktoin tuloksista ja vaikutuksista, ovat vahvemmilla rahoituksen saamisessa, arvioi Lepistö.

Kirjoitushetkellä (syksyllä 2020) Klubitalojen toipumiskyselyyn on kerätty tietoja vasta kerran, joten vertailutietoa jäsenten toipumisesta ei ole vielä saatavilla. Toipumisen vertailutiedon saaminenkaan ei poista kaikkia ongelmia vaikutusten mittaamisessa ja toiminnan tuloksellisuuden todentamisessa.

– Miten erottaa Klubitalon tuottama vaikutus toipuvaan jäseneen esimerkiksi lääkityksen aloittamisesta tai vaikkapa uuden kumppanin vaikutuksesta, pohtii Lepistö.

Toimintakyvyn mittaamisesta potkua eteenpäin menoon

Vaikka QPR-pohjainen kysely ei ole varsinaisesti työkyvyn, vaan psyykkisen toimintakyvyn ja toipumisen arvioimista varten tehty, on kyselyllä myös käytännön vaikutusta Klubitalon jäsenten työllistymisen kannalta. Päivi Lepistö sanoo, että Klubitalot eroavat esimerkiksi päiväkeskustoiminnasta siinä, että toiminta on tavoitteellista ja Klubitalojen toiminta perustuu työpainotteiseen päivään. Jokainen tekee jotain oman jaksamisensa mukaan.

– Vaikka kenenkään työkyky ei ole 100-prosenttinen koko ajan, nähtäisiin, että jäsenillä on jäljellä terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä, vaikka onkin haasteita, sanoo Lepistö.Mies kirjoittaa tietokoneella.

Monella jäsenellä onkin tavoitteena palata opiskeluihin tai työhön. Klubitaloilla toimii työvalmentajia ja opintovalmentajia, joiden tehtävänä on tukea jäseniä eteenpäin, mikäli toimintakyky paranee. Tässä voi Lepistön mukaan tulevaisuudessa olla apuna myös Salesforce-alustan jatkojalostaminen ja QPR-kyselyn antaman informaation hyödyntäminen.

Viidesosa aktiivijäsenistä työllistyy

– Kun ihmisellä on motivaatio ja toimintakyky kohdallaan, työvalmentajat näkevät helpommin tiedoista, milloin on oikea aika ruveta suunnittelemaan askeleita eteenpäin.

Työvalmentajat voivat ehdottaa jäsenelle esimerkiksi siirtymätyöpaikkaa tai tuettua työpaikkaa. Osalla Klubitalon jäsenistä onkin mahdollisuuksia siirtyä palkkatyöhön. Lukujen valossa noin viidesosa Klubitalojen aktiivijäsenistä työllistyy, toteaa Lepistö.

Päivi Lepistön visiona onkin, että Klubitalojen kehittyvä tiedolla johtaminen ja jäsenten toimintakyvyn mittaaminen palvelisivat parhaalla tavalla lopulta yksittäistä Klubitalon jäsentä. Jäsenen potentiaali ja edistyminen pystyttäisiin näkemään entistä paremmin, mikä auttaisi myös eteenpäin tukemisessa.

Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä - Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: annemaria.ojanpera(at)vates.fi . Kiitos!