Klubitalon jäsenet mukana vaikuttamassa

20.05.2019

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Meeri Riihelä
Kuva: Satu Leino

Markku TörnblomMarkku Törnblom on Hämeenlinnassa toimivan Walonkulman Klubitalon työvalmentaja. Törnblom tutustui Klubitalojen toimintaan jäsenenä 15 vuotta sitten vaikean masennusjaksonsa aikana. Hän on sittemmin toiminut Suomen Klubitalot ry:n hallituksen puheenjohtajana. Törnblom pystyy näin arvioimaan Klubitalojen yhteistyötä ja vaikuttamistoimintaa sekä jäsenen että työntekijän näkökulmasta.

Klubitalojen periaatteisiin kuuluu, että kävijöistä puhutaan jäseninä – ei esimerkiksi asiakkaina. Toiminnan tarkoitus on tarjota jäsenille mahdollisuus työhön, opiskeluun ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Jäsenten diagnooseja ei kysellä. Omista diagnooseista voi halutessaan tietysti puhua.

– Ainutlaatuista klubitalotoiminnassa on tasavertaisuus. Jäsenet ovat tasavertaisia henkilökunnan kanssa ja esimerkiksi laatusuosituksiin on kirjattu, että henkilökunnalle ei ole omia tiloja. Jäsenillä on mahdollisuus osallistua kaikkeen Klubitalolla tehtävään työhön hallinnosta keittiöalan töihin. Vastuu toiminnasta on jäsenillä ja henkilökunnalla sekä viime kädessä talon johtajalla, Törnblom kertoo.


Vaikuttamismahdollisuudet kuntoutumisen tukena


Klubitaloja hallinnoivat järjestötoimijat. Jäsenistä on edustus hallinnoivan tahon hallituksessa eli he pääsevät mukaan päätöksentekoon. Klubitaloilla järjestetään myös talokokouksia, joissa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä Klubitaloa koskevia päätöksiä sekä esittää ideoitaan.

– Yleensä ihmiset ovat tottuneet sairaaloissa siihen, että kaikki tehdään ohjeiden mukaan ja potilaat ovat usein vain kuuntelijan roolissa. Klubitaloilla tämä kääntyy päälaelleen, kun jäseniä kuunnellaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa.
Jäsenet ohjautuvat Klubitaloille pääosin terveyskeskuksista ja psykiatrisista sairaaloista. Monesti ensimmäisellä kerralla on mukana sairaalan hoitaja tai terapeutti, jonka kanssa taloon tutustutaan yhdessä. Klubitaloon ei kuitenkaan tarvitse lähetettä, ja kaikki ovesta sisään tulevat otetaan lämpimästi vastaan.

– Teemme Hämeenlinnassa tiivistä yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi olemme mukana erilaisissa tilaisuuksissa, kuten Asunnottomien yössä, Elomessuilla ja Kynttilätapahtumassa. Olemme melko uusi toimija, joten on tärkeää olla kaikessa mukana ja panostaa medianäkyvyyteen, pohtii Törnblom.


Toiminnan pohja yhteistyöstä


Walonkulman Klubitalon perustamisen taustalla on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Hämeenlinnan kaupunki ja STEA ovat Klubitalon suurimmat rahoittajat.

– Etsimme yhdessä kaupungin edustajan kanssa klubitalotoiminnalle jatkajaa, kun Hämi ry:n ylläpitämän talon toiminta päättyi. Valituksi tuli Sopimusvuori ry. Sopimusvuori oli ylläpitänyt klubitaloa Tampereella tuolloin jo yli 20 vuoden ajan.

Yhteistyötausta ja Klubitalon tekemä vaikuttamistyö näkyvät jäsenmäärässä ja siirtymätyöpaikoissa. Jäseniä on tullut puolessatoista vuodessa 83, ja Klubitalo sai viime vuonna ensimmäiset kaksi siirtymätyöpaikkaa kaupan alalta.

– Jäsenelle Kelan kautta tulevat edut rajoittavat siirtymätyön keston viideksi kuukaudeksi, mutta tarkoitus on, että nykyisten työntekijöiden tilalle tulevat sitten uudet siirtymätyöntekijät. Jos jäsen itse haluaa, siirtymätyön jälkeen voi hakea esimerkiksi kesätyötä samasta yrityksestä, Törnblom toteaa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä keväällä 2019.