Siirry pääsisältöön

Kyläyhdistys työllistää - kuntalisä hyvänä tukena

28.09.2018

TEKSTI: Tuuli Riisalo-Mäntynen
KUVAT: Minna Perttu

Livokas ry on loistava esimerkki siitä, että myös kyläyhdistys voi toimia työllistäjänä. Yhdistys oli hankkeessa, jossa kehitettiin palkittu ryhmätyöllistämisen toimintamalli. Mallissa kyläyhdistykset työllistävät paikallisia pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä.

Polkupyöriä ja pyöräilijöitä hiekkatiellä.Livokas ry:llä on syytä ylpeyteen: Kyläyhdistys oli mukana Pudasjärven kaupungin hallinnoimassa Laavu-hankkeessa, joka sai tänä vuonna TERVE-SOS-palkinnon. Perusteena oli muun muassa, että Ryhmätyöllistämisen avulla elinvoimaa kuntiin -toimintamalli on lisännyt vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien ihmisten osallisuutta. Heille on luotu mahdollisuus osallistua paikallisyhteisön toimintaan vahvuuksiensa mukaan. Malli on tuonut myös säästöä kaupungille KELA-maksupalautusten vähenemisenä.

Yhdistys on ostanut vanhan kyläkoulun, jossa toimii mm. kauppa, kirjasto, kirpputori, käsityöluokkia, bensiinin jakeluasema ja asuntovaunualue.

- Työllistämistoiminta alkoi vuonna 2002 moottorikelkkareitin rakentamisella. Siitä asti yhdistys on työllistänyt vuosittain 5-7 henkilöä. Työntekijät on palkattu palkkatuilla, ja lisäksi kaupunki on maksanut työllistämisen kuntalisää, yhdistyksen Pudasjärven ME-toimisto –TYPO-hankkeen vastuuhenkilö Anni-Inkeri Törmänen kertoo.

- Vuoden 2017 lopussa päättyneessä Laavu-hankkeessa saimme nostettua työllistettyjen määrän kymmeneen henkilöön vuosittain. Ryhmätoimintojen järjestämiseen varattu ostopalveluraha mahdollisti työnohjaajien palkkaamisen.

Hankkeessa kehitetty Ryhmätyöllistämisen malli pitäisi Törmäsen mukaan saada levitettyä muuallekin.

- Jos se toimii meillä, se toimii muuallakin!

- Malli on mahdollistanut yksilön kokonaisvaltaisen huolenpidon, kun työn lisäksi tarjotaan vertaistukea. Tekemättömiä töitä löytyy joka paikasta, jos ne vaan organisoidaan oikein, Törmänen huomauttaa. Livokas ry:n toiminta-alueena on Livonkylä Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Livolla on vakituisia asukkaita noin 150, kesäaikaan tuplasti.

Hankerahoitusta yhteisellä hakemuksella

Pudasjärven kaupungin kuntalisän ansiosta yhdistys pystyy tarjoamaan kuuden tunnin työpäiviä. Tämä on tärkeää, sillä Ilmapalloja pilvisellä taivalla ja ihmisä nurmikolla.välimatkat ovat usein pitkiä eikä muutaman tunnin työpäiviä koeta kannattaviksi.

Ostopalvelurahan ja kaupungin osallistavan budjetoinnin kautta on järjestetty myös koulutuksia ja tehty kuntoarvioita.

Yhdistys tekee yhteistyötä TE-toimiston, Kelan, työterveyshuollon, sosiaalitoimiston, kaupungin nuorisotoimen sekä yhdistysten ja muiden hankkeiden kanssa. Yhdistys haki aiemmin yksinään työllisyyspoliittista avustusta, mutta ei saanut sitä.

- Löimme hynttyyt yhteen kaikkien alueella enemmän työllistävien yhdistysten kanssa, ja yhdessä saimme avustuksen!

Tavoitteena on, että hankkeiden aikana työllistettävät pääsevät näyttämään osaamistaan ja tutustumaan yrityksiin. Yrityksissä voi suorittaa myös työjaksoja.

- Osa on työllistynyt kesken palkkatukijaksonkin avoimille työmarkkinoille, Törmänen kehuu.

Esimerkiksi Pudasjärven ME-toimistohankkeessa jokainen yhdistys muotoilee itse työtehtävät ja valitsee työntekijät. Työt ovat olleet kylätalkkarin tehtäviä, maisemanhoitoa, metsätyötä, asiointiapua, siivousta, kylän yhteisiä rakennustehtäviä sekä kotitalouksille ja yrityksille tehtäviä töitä.

- Livokas ottaa työntekijät palkkalistoilleen ja ohjaa heidät eri yhdistyksiin. Yhdistykset ovat olleet tyytyväisiä voidessaan keskittyä työnohjaukseen.

Tavoitteena on ollut löytää työnhakijoille töitä mahdollisimman läheltä kotia. Monen yhdistyksen mukana olo on mahdollistanut sen.

Yritykset kyselevät työntekijöitä

Aina työtehtäviin ei löydy sopivaa henkilöä.

- 16 vuoden aikana on kuitenkin tullut vastaan vain muutamia, joiden työkunto on ollut liian heikko. Pääosa työnhakijoista on asenteeltaan ja työtaidoiltaan valmiita töihin. Tietysti pitkän työttömyysjakson jälkeen menee jonkin aikaa, ennen kuin kokee osallisuuden ja oppii arvostamaan itseään. Yhdistysten kautta nämä voi saavuttaa, Törmänen toteaa.

Mieleenpainuvimpina hetkinä Anni-Inkeri Törmänen kokee ihmisten erilaiset kehityspolut.

- On mahtavaa, kun näkee yksilön kehityksen ensikontaktista muutaman kuukauden ja vuoden palkkatukijakson jälkeiseen aikaan. Into elämään ja työntekoon lisääntyy. Hän huomauttaa luottamuksen olevan myös tärkeää.

- Ihmiset luottavat yhdistystoimijoihin ja kertovat asioita, joita eivät välttämättä kerro viranomaistahoille. Nykyään yritykset kysyvät yhdistykseltä työvoimaa. Yhdistyksessä tunnetaan työnhakijat hyvin, joten työnhakijoiden suosittelu on helppoa.

- Pystymme vastaamaan nopeasti, että kokeilkaapa tätä henkilöä. Työnhakijat eivät ole meille vain nimi paperilla, vaan me tiedämme, mitä he haluaisivat ja osaavat tehdä, Törmänen sanoo ylpeänä.

Ryhmätyöllistämisen malliin pääsee tutustumaan Innokylä-sivulla (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Artikkeli on julkaisu syyskuussa 2018 KeKo – Kehittämisen koordinaatiohankkeen Extralehdessä (pdf aukeaa uuteen välilehteen)