Kuvita työ, kuvita työhön ohjaus

07.06.2019

Teksti: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen ja Kati Savela
Kuvat: Ideogrammi ja Silta-Valmennusyhdistys

Kuvia voi käyttää viestinnän tukena tai yhteisen kielen puuttuessa esimerkiksi työprosessien opettamiseen. Ne sopivat kommunikoimiseen muun muassa puhevammaisten, heikkokuuloisten tai kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Kuvat edistävät yhdenvertaisuutta viestinnässä.

Kyvyt käyttöön -lehden uudessa juttusarjassa esitellään erilaisia saavutettavuuden muotoja, joita olisi hyvä ottaa huomioon, jotta työn tekeminen olisi mahdollista mahdollisimman monelle. Tuomme saavutettavuutta esiin vammaisten ja osatyökykyisten näkökulmasta, eli miten se vaikuttaa heidän työhön pääsemiseensä ja työssä selviytymiseensä. Tulemme myös koostamaan saavutettavuus työelämässä -osion sivuillemme.

Käsittelemme muun muassa seuraavia saavutettavuuden osa-alueita: selko- ja selkeä kieli, viittomakieli, nettisivujen ja sähköisten julkaisujen saavutettavuus näkövammaisille henkilöille sekä kuvat viestinnän tukena. Aloitamme juttusarjamme kuvallisesta viestinnästä. Siitä kertovat Tarja Nikkilä Avain-säätiöstä sekä puhetulkit Sari Kivimäki ja Johanna Eskelinen Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeesta.

 

Kuvassa yksi ja tuhat sanaa

Koulutus- ja työnohjaustilanteissa kuvista on moninaista hyötyä. Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa perehdytettävänä on uusi työntekijä, jolla on puhevamma tai heikko kuulo. Työntekijälle pitäisi kertoa, ettei työtiloissa saa käyttää puhelinta. Millä tavalla avaisit asiaa? Yrittäisitkö puheella, vaikka tietäisit, että et välttämättä saa selvää toisen puheesta tai hän kuulee huonosti? Eleillä? Vai toimisiko kuva? Kuvilla voidaan tukea käsiteltävää aihetta ja luoda siihen visuaalista tarttumapintaa.

Kuvien käyttö sopii monille käyttäjäryhmille, kuten puhevammaisille, kuulovammaisille, maahanmuuttajille ja kaikille, jotka kommunikoivat heidän kanssaan.

Puhevamma voi olla synnynnäinen liittyen esimerkiksi CP- tai kehitysvammaan tai se voi olla syntynyt aivoverenkiertohäiriön tai afasian seurauksena.

Kuva on nopeasti ymmärrettävä

Kuvan sisällön tulee toimia ja olla hahmotettavissa eri kokoisina aina postimerkkikoosta asti. Siihen vaikuttavat paitsikuvan sommittelu, piirustustapa, viivojen paksuus, myösse,miten kuva on teknisesti toteutettu ja tallennettu. Skaalautuva kuva on pienessä koossa käytettävissä erilaisissa laitteissa ja suuremmassa koossa tulosteissa ja kopioissa.

Kuvista voi koota kuvasarjoja, jolloin saadaan aikaan keskustelualustoja esimerkiksi työnohjauksen tueksi tai runkoja esityksiin. Kaikkea ei tarvitse kirjoittaa, mikä säästää ohjaajien työaikaa. Kuva luetaan nopeasti, sillä tieto näköaistimuksen kautta tulee vastaanottajalle suoraan.

Kuvista voi rakentaa esimerkiksi toimintaohjeen kuvaamaan haluttua toimin- taa tai työtehtävää. Työtehtäviin oppiminen voi olla tehokkaampaa ja nopeampaa, kun työntekijää tuetaan sekä kielellisin että visuaalisin ohjein. Työhön perehdyttämisen jälkeen visuaalinen toimintaohje jää työpisteelle tukemaan työntekijää ja palauttamaan opittua muistiin.

Ideogrammi-työryhmällämme on meneillään Kuvat, yhteinen kielemme -hanke. Työskentelymetodi perustuu asiakaslähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn. Koekäytön aikana ja sen jälkeen aineistosta pyydetään palautetta ja sitä muokataan vastaamaan sekä yksilön että työyhteisön tarpeita. Muokattu materiaali jää asiakkaiden käyttöön.

Palaute ollut rohkaisevaa

Palaute eri työyhteisöihin räätälöidyistä, testatuista kuvista on ollut, että kuvat tukevat työtehtävien ymmärtämistä ja toimivat hyvin muistin tukena. Näin ne vapauttavat ohjaajan aikaa neuvonnalta. Tämä on ollut kokemus muun muassa Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n Iiris Pro -työkeskuksessa. Silta-Valmennusyhdistyksen kanssa on toteutettu Silta-Puu-, rakennus- ja pintakäsittelypajan perustyökalujen kuvallista sanastoa. Ne helpottavat työtehtävissä tarvittavien työkalujen nimien oppimista.

Kuvat, yhteinen kielemme -hanketta (8/2018 - 8/2019) rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Hankkeessa tuotetaan kuvakommunikaatiomateriaalia opiskelu- ja työelämän tarpeisiin. Yhteistyökumppaneita ovat Kuurojen Palvelusäätiö sr, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Kehitysvammaliiton verkkopohjainen Papunet -kuvapankki, jonne hankkeessa tuotetut kuvat viedään. Kuvapankkia (https://papunet.net) voi kuka tahansa hyödyntää.

Seuraa hankkeen edistymistä 

Kuvat työhönvalmennuksessa ja muussa ohjaustyössä

Lahden ja Hämeenlinnan alueilla toimi- va Avain-säätiö järjestää kaikille avoimia piirrosviestintäkoulutuksia ja pitää niitä myös tilauksesta työyhteisöille Etelä-Suomen alueella. Tällöin koulutus räätälöidään työyhteisön tarpeisiin. Säätiön kaikki työhönvalmentajat ovat käyneet koulutuksen ja osaavat hyödyntää asiakasohjauksessa erilaisia viestinnän keinoja, kuten kuva- ja piirrosviestintää.

– Piirrosviestintää voi käyttää eri ikäisten kanssa, lapsista ikääntyneisiin eikä se vaadi erityisiä piirtämisen taitoja.

Työikäisten työhönvalmennus on yksi tapa hyödyntää sitä. Piirtäessä ohjaus selkeytyy ja rytmittyy aivan eri tavalla kuin pelkällä puheella. Sen avulla voidaan esimerkiksi antaa toimintaohjeita tai ratkoa ongelmatilanteita tai käyttää muuten vain keskustelun tukena, Avain-säätiön palvelupäällikkö Tarja Nikkilä sanoo.

Päättyneessä Esteetön viestintä -hankkeessa tuotettiin videoita ja oppaita, joissa esitellään toimintamalleja, joilla yhteisö voi liittää erilaiset viestinnän keinot osaksi arjen viestintätilanteita. Yksi kehitetyistä tuotteista on Kipinöitä ammatinvalintaan, jossa käydään läpi eri aloja kuvallisesti. Aineistoja voi tilata säätiön tuotteet-sivulta.

Tilaa aineistoja Avain-säätiöstä

-------------------------------------

Kuvat, yhteinen kielemme -hankkeella on ollut kiertonäyttely pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa ja kirjastoissa. Näyttely tutustuttaa kuvakommunikaatioon ja kommunikaatiokuviin työelämän ja opiskelun tukimateriaalina.

Näyttely on vielä Oltermannikeskuksen aulassa 27.5. – 7.6.2019, osoitteessa Oltermannintie 8, Helsinki, ma-pe klo 8-15.30.

Kiertonäyttely jatkuu taas 12.8. neljässä paikassa. Katso aikataulu ja paikat 

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2019