Lukivaikeuteen saa tukea ja apuvälineitä

25.09.2018

TEKSTI JA KUVAT: Kati Savela

Lukivaikeus saattaa tulla diagnosoitua vasta aikuisena, vaikka vaikeus on näkynyt eri tavoin jo kouluaikana. Sekä opinnoissa että työelämässä kannattaa kokeilla menetelmiä, jotka tukevat omaa tapaa oppia.

Tätä korostaa kokemusasiantuntija Heli Turja, joka toimii Erilaisten oppijoiden liiton hallinnoiman ESR-rahoitteisen Taitotuunaajat-hankkeen projektipäällikkönä.

Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi. Siitä käytetään myös termiä lukihäiriö tai dysleksia. Arviolta noin 6–10 prosentilla aikuisista on jonkinasteisia lukemisen ja kirjoittamisen hankaluuksia.

Turja alkoi epäillä oppimisvaikeutta lukiossa. Ennen kirjoituksia saksan opettaja ohjasi hänet ensimmäisen kerran testiin. Virallisen lukitestin hän teetti silti vasta yli 30-vuotiaana. Tällöin hän oli ollut Helsingin Seudun Erilaisten Oppijoiden HEROn vapaaehtoistoiminnassa mukana yli viisi vuotta. Hän teetti testin yliopistoon hakuaan varten selvittääkseen täsmällisesti, miten voi parantaa osaamistaan.

– Olin koulussa hidas lukemaan, kirjoittaessa teksti hyppi riveillä, äänteiden erittely oli vaikeaa, lyhytkestoinen muisti pystyi käsittelemään paljon vähemmän asioita kuin normaalisti, Turja luettelee merkkejä, joille löytyi selitys vasta kun lukivaikeus tunnistettiin.

Häntä ovat auttaneet lukemisen tauottaminen, luetun kertaaminen ääneen ja se, että mumisee hiljaa itsekseen, mitä on tekemässä ja mitä aikoo seuraavaksi tehdä. Avokonttorissa itsekseen puhumisen kuulevat muutkin, mutta he tietävät, mistä se johtuu.

Erilaiset oppijat liitto ry:n kunniapuheenjohtaja Airi Valkama oli kiinnittänyt huomiota Turjan tapaan toimia työyhteisössä ja otti asian puheeksi. Hänen tarjoamansa infopaketti antoi tietoa ja kannus- ti selvittämään, onko kyseessä oppimisvaikeus.

– Olin aluksi järkyttynyt lukivaikeuteni tultua ilmi, koska olin luullut pystyneeni peittämään sen muilta, Turja kertoo.

Lukivaikeus ei estänyt uralla etenemistä

Heli Turjasta tuli liiton toiminnassa vakiokävijä ja lopulta hallituksen jäsen. Hän on käynyt myös seminaareissa puhumassa oppimisvaikeuksista. Ammatiltaan hän on tv-toimittaja-ohjaaja.

– Usein kysytään, missä ammateissa voi toimia, jos on luki- tai muu oppimisvaikeus. Voin kertoa esimerkkinä, että itse olen ollut opetus- ja viestintäalan töissä, vaikka ne ovatkin melko haastavia oppimisvaikeuksista kärsiville, Turja naurahtaa. Koulussa englantia kirjoittaessa kirjaimet saattoivat Turjallakin olla väärinpäin. Silti hän on oppinut käyttämään englantia toisena työkielenään.

– BBC-kanavan ohjelmissa eri ihmisten puheet on tekstitetty eri värillä, jolloin on helpompi seurata, kuka puhuu. Tämä auttaa hahmottamaan, miten puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan.

Oma tapa tehdä töitä löytyy kokeilemalla. Tilannesparraus on tullut Turjalle tutuksi – missä mennään ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

– Keskeneräisyyden sieto on usein vaikeaa oppimisvaikeuksia omaavalle. Siihenkin on olemassa menetelmiä, jotta pystyisi olemaan murehtimatta sitä, mihin ei sillä hetkellä voi vaikuttaa. Asiat kannattaa jakaa omiin kokonaisuuksiin, joita hoitaa kokonaisuus kerrallaan, Turja antaa vinkin. Ajankulu voi myös hämärtyä, kun keskittyy johonkin täysillä. Tähän auttavat esimerkiksi puhelimeen asennetut hälytykset, joita Turja itsekin käyttää ahkerasti.

Tukea ja keinoja opiskeluun

Luki- tai oppimisvaikeuksien ei tarvitse estää opiskelu- ja työhaaveita. On olemassa vaihtoehtoisia opiskelutapoja ja apukeinoja, jotka auttavat niin työssä, opiskelussa kuin arjessakin.

Esimerkiksi opiskelija, jolla on oppimisvaikeus, voi hyötyä mahdollisuudesta suorittaa tentit suullisesti. Onkin tärkeää, että oppilaitosten henkilökunta hakeutuu koulutuksiin. Niitä tarjoaa esimerkiksi Niilo Mäki -instituutti.

Uusia toimintatapoja kehitetään myös erilaisissa hankkeissa. Erilaisten oppijoiden liiton Taitotuunaajat ESR-hanke (2016– 2018) tukee aikuisia, joilla on realistinen mahdollisuus hakea työhön tai koulutukseen tai pitää olemassa oleva työ- tai opiskelijapaikka. Hankkeessa on luotu Oppimisen olohuone -toimintamalli.

Projektipäällikkö Heli Turja kertoo, että olohuoneeseen voi tulla työstämään omia lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja digiosaamisen perustaitojaan kokemusosaajien kanssa. Toimintaa on kokeiltu mm. korkeakouluopiskelijoiden parissa Vaasassa ja Rovaniemellä.

– Suurin osa asiakkaista on ottanut ensin yhteyttä ja tullut sitten käymään jonkin akuutin asian takia. Sellainen voi olla esimerkiksi tulossa oleva pääsykoe, gradun teko tai muu solmukohta, Turja sanoo.

Turja kertoo, että kävijöitä pyritään auttamaan ensin käsillä olevassa tilanteessa ja sen jälkeen mietitään yhdessä, mitä jatkossa. Vaihtoehtoja lähdetään etsimään mm. apuvälinekeskuksesta, erilaisista sovelluksista tai erilaisista luku- tai kirjoitustekniikoista.

Kouluajan palaute voi jäädä kalvamaan

Oppimisen olohuoneen asiakkaina on myös uranvaihtajia. Heillä voi olla pitkä aika edellisistä opinnoista, ja opiskelutavat ovat muuttuneet täysin. Opiskelijoilta vaaditaan enemmän omatoimisuutta ja aikatauluttamista, ja verkko-opiskelu on arkea. Silloin opiskelijan on hyvä käydä metodeja läpi Oppimisen olohuoneen ohjaajan kanssa.

– Kouluajoilta on voinut jäädä ikäviä muistoja opettajan palautteesta, mikä heijastuu vielä aikuisena omaan oppimisen asenteeseen. Pienet jutut voivat jäädä mieleen ja synnyttää kammoa oppimistilanteita kohtaan, Heli Turja kertoo.

Siksi oma asennekin voi olla aluksi vastustava: ”kaikki on kokeiltu eikä toimi”. Osa jättää leikin kesken jo alkuunsa todeten, että pääsykokeet ovat liian vaikea pala. Jotkut kuitenkin palaavat Oppimisen olohuoneeseen ja uskovat, että harjoittelemalla oma tapa oppia saattaisi avautua. Oma motivaatio onkin äärimmäisen tärkeä, jotta tekniikat alkavat aueta.

Lukivaikeus voi pitkittää työpäiviä

Jos on opiskelutapa muuttunut, niin on työelämäkin, niin kliseeltä kuin tämä kuulostaakin. Jos opiskeluaikana on ollut hidas vastaamaan tentteihin, työssä tämä voi tulla esiin niin, että raporttien tai yhteenvetojen tekeminen on työlästä. Omaa suoriutumista tulee verrattua muiden tahtiin. Jotkut jatkavat työpäiväänsä vain, jotta saisivat muut kiinni.

– Silloin kannattaa etsiä kokeilemalla itselle sopiva tapa käsitellä tekstejä. On olemassa myös sovelluksia, joissa kone lukee tekstin. Lukunopeutta voi säätää. Tämä voi auttaa, jos luettaessa kirjaimet tuntuvat hyppivän riveillä, Turja selittää.

Tai tekstin voi itse sanella ensin sovellukseen, kone kirjoittaa sen ja lopuksi voi kirjoittaa sen itse puhtaaksi. Siten pääsee yli ns. tyhjän paperin kammosta.

Oppimisvaikeus voi joskus olla osatekijänä esim. mielenterveysongelmien taustalla, ellei henkilö tunne tai ole opetellut keinoja, jotka helpottavat selviytymistä. Niin sanottu laatikon ulkopuolelta -ajattelutavasta voi olla hyötyäkin. Asioiden tekeminen omalla tavalla osoittaa kekseliäisyyttä ja voi tuoda esiin eri tilanteisiin ratkaisuja, joita muut eivät tule ajatelleeksi.

Amisreformi takaa tuen aikuisillekin

Taitotuunaajat-hankkeessa voi koekäyttää sovelluksia eri laitteilla ja ohjelmilla, tietokoneella, puhelimella tai tabletilla. Kokeiluversioita saa käyttöönsä ilmaiseksi, mutta ostettunakin applikaatiot ovat melko edullisia, muutamasta eurosta kymppiin.

Projektipäällikkö Heli Turja kertoo, että ammatillisen koulutuksen reformin myötä tuli lakisääteiseksi tarjota oppimisen tukea myös aikuisopiskelijoille. Kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka sisältää myös ohjaus- ja tukipalvelut.

– Muun muassa ammatillisten oppilaitosten oppilaanohjaajat ovat olleet kiinnostuneita hankkeestamme, sillä oppilaitoksiin kaivataan työkaluja oppimisen tukemiseen. Oppimisen olohuone tarjoaa yhden vaihtoehdon oppilaitosten työkalupakkiin tukemaan opiskelijoiden erilaisia oppimistapoja.

LISÄTIETOA:
www.erilaistenoppijoidenliitto.fi
www.lukihairio.fi http://oppimisvaikeus.fi

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2018


Oppimisvaikeudet työelämässä

Työntekijää, jolla on oppimisvaikeuksia, voidaan tukea eri tavoin. Eri keinoista ja toimintamalleista hyötyvät usein muutkin työyhteisössä. On esimerkiksi tärkeää varata riittävästi aikaa perehdytykseen ja toteuttaa sitä moniaistikanavaisesti. Työtehtäviä voi myös henkilökohtaistaa työntekijän vahvuuksien kautta.

Työnantaja voi hankkia tarvittaessa apuvälineitä ja hakea niihin työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta. Apuvälineiden ja hyötysovelluksien avulla työntekijöiden taidot ja kyvyt saadaan käyttöön paremmin. Työn sujuvoittamisen edistäminen hyödyttää myös muiden työpaikalla olevien työntekoa.

Työn kuormittavuutta voi vähentää parantamalla työn kognitiivista ergonomiaa. Ohjeiden saavutettavuutta ja raportin kirjoittamista voi myös helpottaa, mikä tukee työntekijöiden jaksamista. Erilaista sovelluksista löytyy lisätietoa mm. Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin eli OPPI-VA (2017– 2019) hankkeen verkkosivuilta. Hanketta toteuttaa Työväen Sivistysliitto ja Erilaisten oppijoiden liitto on siinä yksi yhteistyökumppaneista. Tavoitteena on, että työpaikoilla huomataan, millaisesta tuesta työntekijät hyötyvät.

www.oppi-va.fi/