Siirry pääsisältöön

Monialainen yhteistyö jatkuu työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

25.01.2021

Haastattelut: Hanna Ranta-Pitkänen ja Tuuli Riisalo-Mäntynen
Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuvat: Tykke2-hanke

Kuvassa vasemmalta oikealle: hankepäällikkö Kalle Onnela, vastuuhanketyöntekijät Katri Suhonen ja Tiina Häyrinen sekä lääkäri Milla Anttonen.

Pohjois-Savon alueella on kehitetty työ- ja toimintakyvyn arviointia Huoltoliiton kahden eri Tykke-hankkeen puitteissa. Hankkeiden aikana toimintamallia on kehitetty eteenpäin ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty.

Huoltoliitto ry on valtakunnallinen, yleishyödyllinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä järjestö, joka kehittää erityisesti vaikeissa olosuhteissa elävien henkilöiden hyvinvointia ja palveluita. Tällä hetkellä yksi käynnissä olevista hankkeista on ESR:n, Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan rahoittama Tykke2-hanke, joka on jatkoa aiemmalle Tykke-hankkeelle. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat työttömät henkilöt, joilla on pitkittynyt työttömyysjakso ja mahdollisesti työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita.

– Tavoitteena on kohderyhmän elämänhallinnan, -laadun sekä työ- ja toimintakyvyn parantuminen, hankepäällikkö Kalle Onnela kertoo.

Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen Pohjois-Savon TE-palveluiden, Kuopion kaupungin työllisyyspalveluiden sekä Tuusniemen sosiaalitoimen kautta.

Työ- ja toimintakyvyn arviointi käynnistyy alkuhaastattelulla

Käytännössä työ- ja toimintakyvyn arviointi toteutetaan Huoltoliiton omistamassa kylpylähotelli Kunnonpaikassa. Ennen arviointia tehdään alkuhaastattelu puhelimitse.

– Soitamme asiakkaille viikkoa ennen kartoituspäivää. Tällä tavalla pyrimme tiivistämään jo alkuvaiheessa vastuuhanketyöntekijän ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Samalla selviää, onko asiakas edelleen motivoitunut osallistumaan kartoitukseen.

Hankkeessa on kaksi vastuuhanketyöntekijää, joiden kesken asiakkaat jakautuvat. Vastuuhanketyöntekijä kulkee asiakkaan rinnalla koko noin kolmen kuukauden prosessin ajan. Vastuuhanketyöntekijä Katri Suhonen pitää alkuhaastattelua hyvänä.

– Prosessin kannalta on hyvä, että mekin vähän tiedämme, keitä on tulossa, millaisin toivein ja ajatuksin ja millaisista asioista lähdetään liikkeelle. Vastuuhanketyöntekijä tulee tällöin tutuksi myös tälle henkilölle.

Käytännön arviointi toteutetaan kaksipäiväisenä

Arviointi koostuu kahdesta päivän jaksosta, jotka pidetään kahden viikon välein toisistaan: kartoituspäivästä ja seurantapäivästä. Kartoituspäivän aikana asiakas tapaa moniammatillisen tiimin jäsenet: vastuuhanketyöntekijän, lääkärin ja sosiaalityöntekijän. Sen lisäksi tehdään pienryhmissä fyysisen suorituskyvyn mittaukset ja kerätään tietoa Kykyviisarilla, WHO-QOL:lla ja THL:n Osallisuusindikaattorilla.

– Seurantapäivä sisältää mm. psykologin pienryhmän, jossa käydään läpi muutosvalmiutta ja tavoitteiden asettamista ja pohjustetaan yksilöllinen välitehtävä. Saman päivän aikana käydään läpi moniammatillisen työryhmän hahmottelema jatkopolku asiakkaalle, Suhonen sanoo.

Osalle asiakkaista voidaan järjestää seurantapäivään psykologin yksilökartoitus. Lisäksi seurantapäivän aikana on mahdollisuus tavata vielä uudestaan tarvittaessa lääkäriä tai sosiaalityöntekijää.

– Moniammatillisen tiimin ansiosta arvioinnissa muodostuu hyvin laaja-alainen käsitys henkilön työkykyyn vaikuttavista asioista.

Asiakkaat ohjataan tarkoituksenmukaisiin palveluihin

Moniammatillisen kartoituksen pohjalta laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa työryhmän kirjallinen suositus, jossa otetaan kantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyyn sekä työllisyyden edistämisen palvelutarpeeseen. Kirjallinen suositus lähetetään asiakkaan luvalla taholle, joka on ohjannut tämän hankkeeseen.

– Meillä on suorat väylät, joiden kautta voimme kirjoittaa lähetteitä mm. terveydenhuollon jatkotutkimuksiin tai Kuopion työkyky- ja eläkeselvittelytiimiin. Tarvittaessa työryhmän lääkäri voi laatia Kelan kuntoutusta varten B-lausunnon, Onnela kuvailee.

Hankkeen lääkärillä on katseluoikeus hankekuntien perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmään, minkä vuoksi mahdollisten terveyteen liittyvien jatkosuunnitelmien laadinta on laadukkaampaa.

Jatkopolutuksia varten yhteistyötä on tiivistetty TE-toimistojen ja järjestötoimijoiden kanssa. Vastuuhanketyöntekijät ohjaavat ja ovat asiakkaiden tukena seuraavien askelien aikana seurantapäivän jälkeenkin.
– Päätavoitteemme on, että henkilöt olisivat seurantapäivän jälkeen niiden palveluiden piirissä, jotka ovat heille tarkoituksenmukaisimpia, Suhonen kiteyttää.

Artikkeli on alunperin julkaistu Aluetoiminnan Työkyvyn arviointi järjestöissä - Extra -lehdessä joulukuu 2020 (pdf aukeaa uuteen välilehteen) 


Asiakkaiden kokemaa Tykke2- hankkeesta (puhelinhaastattelu 02.11.2020)

Kerro omin sanoin, miten olet kokenut Tykke2-hankkeen kanssa työskentelyn?
Hyvää ja hyödyllistä toimintaa. Töihin olisi halua, jos vain pystyisi selän vuoksi. Sain sen suhteen asioitani eteenpäin. Minulle suositeltiin Kelan selkäkuntoutusta, johon sain myönteisen kuntoutuspäätöksen. Sain hankkeesta kuntoutushakemukseen vaadittavan B-lausunnon ja minua autettiin kuntoutushakemuksen täyttämisessä elokuun 2020 lopussa.

Mikä on ollut omasta mielestäsi hyödyllistä ja parasta? Onko jotain, mitä haluaisit muuttaa?
Koen, että omia asioitani saatiin edistettyä ja hankkeessa tehty kartoitus oli hyvä. Selän ongelmien suhteen olisin toivonut myös fysioterapeutin kartoitusta, mutta toisaalta sain juuri suosituksen laajempaan kuntoutukseen, josta toivottavasti saa apua (työllistymistä estäviin) selkävaivoihin.

Koetko, että sinua on kuunneltu ja saat itse vaikuttaa asioihin?
Kyllä kuunneltiin ja suunnitelma laadittiin yhdessä.

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: kati.savela-vilmari(at)vates.fi . Kiitos!