Siirry pääsisältöön

Näkyvissä parempia työkykypalveluita

18.01.2022

Riitta Työläjärvi, tumma polkkatukka, silmälasit ja valko-harmaakuviollinen tumma paita.

Sote-palvelujen, monialaisen kuntoutuksen ja työllisyyden edistämisen kentässä elämme tällä hetkellä erityisen jännittäviä aikoja. Sote-palvelujen järjestämisvastuut siirtyvät hyvinvointialueille vuonna 2023, työllisyyspalvelut taas kuntien kontolle vuotta myöhemmin. Saammeko näillä uudistuksilla buustausta yhä tehokkaammille ja paremmin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaville palveluille?

Tällä hetkellä työkykyyn liittyvien palvelutarpeiden tunnistaminen tai osaavien ja oikea-aikaisten palvelujen tarjoaminen ei sote-palveluissa suju optimaalisesti. Työterveyshuollon ulkopuolelle jää satoja tuhansia työikäisiä, joiden työkykyyn ei osata kiinnittää riittävästi huomiota. Heidän joukossaan on erilaisissa pätkätyösuhteissa työskenteleviä, työttömiä, alustataloudessa toimivia ja pienyrittäjiä. Sairaanhoidon yhteydessä ei heidän työkykynsä arviota osata tai ehditä tehdä. Jos ennaltaehkäiseviä palveluja on tarjolla, osuu painopiste helposti enemmän kansanterveystyöhön (jota sitäkin toki tarvitaan) kuin varsinaiseen työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Hyvinvointialueiden aloittaessa työtään meillä on kaikki mahdollisuudet järjestää sinne työkykypalveluihin erikoistuneita moniammatillisia tiimejä. Näissä palveluissa tarvitsemme eri ammattilaisten osaamispääomaa terveyden, työkyvyn ja psykososiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Myös tarvittaessa monialaisen kuntoutuksen palveluihin ohjaamisen pitäisi olla näiden tulevaisuuden sote-keskuksien työkykytiimien perusarkea. Parhaimmillaan järjestöjen ammattilaisia sekä sieltä saatavaa vertaistukea hyödynnetään osana palvelujen kokonaisuutta.

TE-palvelujen siirto kuntien vastuulle avaa sekin uusia ovia. Työkykyongelmia on eri yhteyksissä arvioitu olevan jopa 40–50 prosentilla työttömistä. Katveeseen ja vaille palveluja jääneiden työkykyongelmien merkitys ja haitta korostuu työttömyyden pitkittyessä. Työkykyongelmainen työtön on myös väärän sosiaaliturvalajin piirissä, jos oikeampi apu ja etuus löytyisikin esimerkiksi sairauspäivärahan tai kuntoutusetuuksien puolelta. Yhdenkään työkykyongelmia omaavan työttömän ei pitäisi juuttua pitkäaikaistyöttömyyteen siksi, ettei osaavaa ja oikea-aikaista apua työkykyongelmien ratkaisemiseksi ole saatu.

Mahdollisuuksia parempaan avautuu moneen suuntaan, mutta itsestään asiat eivät edisty. Juuri nyt on tärkeätä nostaa näitä teemoja esille, kun valmistaudumme ensimmäisiin aluevaaleihin ja hyvinvointialueet suunnittelevat tulevien tehtäviensä toimeenpanoa. Järjestöjen roolin vahvistaminen muuttuvassa palvelujärjestelmässä edellyttää niiltä itseltään yhteistyöverkostojen ylläpitämistä ja oman osaamisen näkyväksi tekemistä. Horisontissa meille siintää nykyistä parempia työkykypalveluja yhä useammille asiakkaille. Laajapohjaista yhteistyötä tarvitaan, jotta nämä mahdollisuudet realisoituvat osaksi arjen palveluita.

Riitta Työläjärvi
Asiantuntijalääkäri, SAK, Vates-säätiön hallituksen jäsen

Kolumni on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessa 2/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)

Kommentointi

Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen: tiina.jappinen(at)vates.fi. Kiitos!