Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?

11.11.2016

Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen

Kaikista yrityksistä osuuskuntamuotoisia on noin yksi prosenttia. Yhdeksi haasteeksi osuuskuntatoiminnassa on koettu, että viranomaiset ja työttömyyskassat tulkitsevat eri tavoin sitä, tekeekö jäsen työtä osuuskunnassa palka

nsaajana vai yrittäjänä. Työttömälle tämä tarkoittaa riskiä, että oikeus työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan loppuu tai sen maksatus keskeytetään selvitysten ajaksi. Status vaikuttaa myös esimerkiksi toimeentulon hakemiseen, jos jäsenen tulot jäävät pieniksi.

Hankepäällikkö Mikko Metsänen Kiipulan ammattiopistosta sanoo, että vaikka mm. osuuskuntalain ja aiempien tulkintojen mukaan asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä, silti TE-toimistot tulkitsevat osuuskuntajäsenyyttä eri tavoin.
Osuuskunnista osallisuutta –hankkeessa perustetuilla osuuskuntien jäsenillä ei ole ollut suurempia ongelmia asian suhteen. Metsänen kuitenkin toivoo, että ohjeet saadaan selkeämmiksi, koska tilanne pelottaa työttömiä liittymään osuuskuntiin.

Mistä on kysymys?

Asiaan on yritetty saada selvyyttä monin tavoin viime vuosien aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi vuoden 2012 lopussa TE-toimistoille ohjeen työttömyysturvan työvoima poliittisista edellytyksistä (TEM/1446/00.11.03/2012). Siinä ohjeistettiin toimistoja nimenomaan laskutusosuuskuntien kautta tehdyn työn vaikutuksista oikeuteen saada työttömyysetuutta. Heti tammikuussa 2013 Työneuvosto antoi lausunnon, ettei työn suorittajan ja laskutusosuuskunnan välistä sopimussuhdetta osuuskunnan palveluiden käyttämisestä ole pidettävä työsuhteena.

Syyskuussa 2013 hallitukselle esitettiin kirjallinen kysymys (KK820/2013) työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturvasta. Silloisen hallituksen työministeri Lauri Ihalainen määritteli vastauksessaan, että työosuuskunnissa tehtävää työtä ei tule rinnastaa niin sanottuihin laskutusosuuskuntiin. Työosuuskunnalle tehtyä työtä tulee arvioida työsuhteessa tehtynä työnä, kunhan osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä.
http://kansanmuisti.fi/document/kk-820-2013/

Epäselvyyttä ovat aiheuttaneet etenkin ns. laskutusosuuskunnat. Ne eroavat työosuuskunnista siinä, ettei työtä tehdä osuuskunnan lukuun, eikä työntekijä ole osuuskunnan jäsen. Työn suorittaja tekee työn, ja laskutusosuuskunta huolehtii laskuttamisesta ja hoitaa tarvittavat työtekijämaksut. Laskutusosuuskunnan ja työn teettäjän välillä ei ole sopimussuhdetta työn suorittamisesta, jota edellytetään, jotta osuuskunnan palvelua käyttävä olisi palkansaajan statuksella.
Sen sijaan esimerkiksi Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa perustettavat osuuskunnat ovat työosuuskuntia, joiden tarkoituksena on luoda ja ylläpitää työpaikkoja omistajille eli työntekijöille tai muille kohderyhmään kuuluville. Yleensä se myös markkinoi jäsentensä tekemää työtä ja tarjoaa heidän palveluitaan.

Toisaalta työosuuskuntakaan ei automaattisesti tarkoita, että jäsen on palkansaaja, vaikka osuuskunnassa olisi Ihalaisen mainitsemat vähintään 7 jäsentä.

Mitä nykyohjeessa sanotaan?

1.1.2016 voimaan tulleessa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa sivulla 27 viitaan yrittäjäeläkelakiin ja todetaan, että ”osuuskunnan jäsen ei lähtökohtaisesti ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista eikä häntä tämän vuoksi yleensä pidetä yrittäjänä yrittäjäneläkelain 3 §:n 2 momentin perusteella”.
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42440

Ohjeen mukaan osuuskuntaa ei pidetä työnantajana, jos se ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta. Tällöin puhutaan ns. laskutuspalveluosuuskunnista.

Samassa ohjeessa sivulla 28 todetaan, ettei edellinen ei kuitenkaan koske ns. työosuuskuntia, joissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Näissä osuuskunnissa kyse voi olla työvoiman vuokraamisesta, jossa työnantaja siirtää työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen käyttöön. Tällaisissa tilanteissa on kyse työsuhteesta ja palkansaajasta, vaikka työnantaja ei valvoisi työtä, sitä ei suoritettaisi työnantajan luona ja vaikka työnantajan liiketoiminta ei olisi samaa kuin työntekijän tekemä työ.

Ohjeen sanat ”voi olla” jättää varaa tulkintaan. Vaikka jäsenet pitäisivät toimintaansa työosuuskunnan kaltaisena, voi viranomainen tulkita toiminnan laskutuspalveluosuuskunnan kaltaiseksi. Uudessa ohjeessa ei myöskään puhuta enää Ihalaisen mainitsemasta seitsemän jäsenen ”säännöstä”.

Muualla kirjoitettua

Yle Uutiset Hämeessä kertoi 13.10.2016, että vuodenvaihteessa muuttunut työttömyysturvalain tulkinta uhkaa työosuuskuntia. TE-toimisto on tulkinnut Heinolassa toimivan Lähitaitajan osuuskunnassa työskenteleviä henkilöitä sivutoimisiksi yrittäjäksi, vaikka he ovat olleet palkansaajia. Nyt osa harkitsee jättäytymistä kokonaan kortistoon. http://areena.yle.fi/1-3764619?autoplay=true

Osuuskuntalaisen asemaa työttömyysturvaviidakossa on pohdittu monissa kirjoituksissa. Esimerkiksi Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtaja Auli Hännisen mielestä on väärin, että osuuskunnassa työskentelyä jo lähtökohtaisesti epäillään muuksi kuin tavalliseksi työsuhteeksi. Blogissaan ”Kaikki työ ei ole samanarvoista työttömyysturvan edessä” hän ehdottaa, että koko laskutusyrityksiä koskeva ongelmavyyhti pitäisi ratkaista niin, että työtä tekevä henkilö voisi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle riippumatta siitä, miten työ on organisoitu. (8.11.2014)
https://ytk.fi/blogi/kaikki-tyo-ei-ole-samanarvoista-tyottomyysturvalain-edessa

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton lakimies, OTM Karola Baran pohtii Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toukokuussa 2016 tekemän ratkaisun vaikutuksia kirjoituksessaan ”Mikä muuttuu osuuskuntayöntekijän sosiaaliturvassa?”. Lautakunta katsoi, että työosuuskunnan kautta tehty työ ei ole ollut työsuhteista työtä eikä se siten ole kerryttänyt työssäoloehtoa. Mikä muuttuu osuuskuntatyöntekijän sosiaaliturvassa? (23.6.2016) http://www.sktl.fi/?x18668=1011758

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Kaisa Hernberg (Vihreät Yrittäjä pj.) kirjoittavat Helsingin Sanomien Mielipide-kirjoituksessa 1.7.2016, miksei itsensä työllistäjiä kannata ajaa ahtaalle. He muistuttavat, että yhteiskunnan kannalta on huomattavasti parempi, että ihminen voi tehdä töitä edes keikkaluontoisesti kuin olla kokoaikaisesti työttömänä. http://www.hs.fi/mielipide/a1467257658749

Etenkin luovilla aloilla osuuskunnissa työtä tekevien freelancereitä kavahdutti Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätös toukokuussa 2016, jossa se katsoi, ettei työosuuskunnan kautta tehty työ ole työsuhteista työtä. Sen seurauksena Erton työttömyyskassa voi periä työntekijältä yli puolen vuoden ansiosidonnaiset korvaukset takaisin. Asiasta ovat kirjoittaneet mm. Journalistiliiton freelance-asioihin erikoistunut lakimies Jussi Salokangas Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilla. (16.6.2016)
http://www.freet.fi/tyottomyysturvan-muutoksenhakulautakunta-osuuskuntatyo-on-yrittajatyota/

Osuuskunnassa luovaa työtä tekevä A. W. Yrjänä vastailee Ylen verkkosivuilla kysymyksiin tuntemuksiin yrittämisestä, työttömyysturvasta ja rahansaannista. Hänen mielestään voittoa tavoittelematon osuuskunta on "tulevaisuuden malli tehdä asioita”. (1.7.2016) http://yle.fi/uutiset/3-8978785

Markkinointi ja Mainonta -lehti kertoo, että toukokuussa Suomen Journalistiliitto päätti ensimmäisenä ammattiliittona perustaa työosuuskunnan liiton freelancereitä varten. Ideana on, että freelancerit voivat tehdä työtään palkansaajina ja keskittyä ydinosaamiseensa. Journalistiliiton reagointi on osa osuuskuntatoimintaa koskevia ratkaisuja. (30.5.2016) http://www.marmai.fi/uutiset/journalistiliitto-perustaa-osuuskunnan-auttamaan-freelancereita-6555035

Osuuskuntalaki uudistui vuonna 2014. Sen mukaisesti osuuskuntien tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla.
http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2013/12/osuuskuntalaki2014.pdf