Siirry pääsisältöön

Erityinen tuki käytännössä eri oppilaitoksissa

ke tammik. 23 10:42:00 2019

Ammatillisen koulutuksen reformi toi mukanaan mm. osaamisperustaisen koulutussopimuksen ja se haastaa toimijoita laajenevaan työnantajayhteistyöhön. Vatesin kehittämistyön kannalta keskiössä ovat sekä opintojen aikana saatavat tukimuodot että eri siirtymävaiheiden tuki ja käytettävissä olevat palvelut.

Seuraavissa artikkeleissa pohditaan, mitä uudistukset merkitsevät sekä tavallisissa että erityisammattioppilaitoksissa. Miltä kokonaisuus näyttää uudistusten tultua voimaan. Suuri osa tukea tarvitsevista opiskelijoista kuitenkin opiskelee tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Uusi, erityinen Amis (siirtyy jutussa ko. kohtaan)
Opetusneuvos, KT Kaisa Räty, Opetushallitus

Uusi ammatillinen koulutus on mahdollisuuksien tulevaisuus (siirtyy jutussa ko. kohtaan)
Palveluesimies / Opiskelijapalvelujen esimiehet, Koulutuskuntayhtymä Keuda


Uusi, erityinen AMIS

 

Kuva viherrakentamisesta: Keuda

Oopiskelijat rakentavat harkoista reunuksia opintoihinsa liittyen.

Laki tarjoaa meille hyvät mahdollisuudet kehittää ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa tukea ja ohjausta siten, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Yhteisenä haasteena on se, että tuki tarjotaan tasalaatuisesti ympäri maata kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Opettajia ja kouluttajia tuleekin jatkuvasti kouluttaa tukemaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja kehittää erityisopettajien joustavaa konsultaatiota näissä kysymyksissä. Tuen vieminen myös työpaikoille sekä panostaminen erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen tukemiseen kaipaa vielä yhteistä kehittämistyötä.

Suurin osa erityistä tukea tarvitsevista nuorista valitsee ammattikoulun perusopetuksen jälkeen. Vuoden 2018 alusta tuli voimaan uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen ja osaamisperustaisuuteen.

Aiempi osaaminen tunnistettava

Jokaisen ammatilliseen koulutukseen osallistuvan aiempi osaaminen pyritään tunnistamaan ja mahdollinen osaamisen hankkiminen suunnitellaan aiemman osaamisen mukaan. Lisäksi yksilöllisen, henkilökohtaistetun suunnitelman laatimiseen vaikuttaa opiskelijalle sopiva tapa opiskella ja oppia. Joku hyötyy enemmän opettajajohtoisesta opiskelusta oppilaitoksen monipuolisissa oppimisympäristöissä, kun taas toinen opiskelija lähtee suoraan hakemaan osaamista työelämästä. Näin jokaisen opiskelijan koulutus on yksilöllinen, hänelle henkilökohtaisesti suunniteltu. Tämä sopii hyvin erityispedagogiseen perinteeseen, jossa jokainen etenee yksilöllisesti omien edellytystensä ja valmiuksiensa mukaisesti.

Osaamisperustaisuutta tarkastellaan usein niiden opiskelijoiden näkökulmasta, joilla on aiempaa osaamista. Toisaalta osaamisperustaisuus voidaan nähdä erityisen tuen näkökulmasta mahdollisuutena hankkia osaamista omaan tahtiin, niin tuetusti ja ohjatusti kuin on tarpeen, ja osaaminen on mahdollista osoittaa, kun on sen omien valmiuksiensa mukaan saavuttanut. Opiskelijan on mahdollista myös keskittyä vain tutkinnon osan tai osien suorittamiseen, jos koko tutkinnon suorittaminen tuntuu liian haastavalta.

Itseohjautuvuuskin tarvitsee tukea

Uusi ammatillinen koulutus on saanut kritiikkiä siitä, että se vaatii opiskelijaltaan suurta itseohjautuvuutta entisen aikuiskoulutuksen tapaan. Erityisopettajana kuitenkin näen, että nyt on aika pysähtyä miettimään, miten itseohjautuvuuden kehittymistä tuetaan: millaiset opiskelujärjestelyt ja millainen oppimisympäristö tukee itseohjautuvuuden kehittymistä.

On liikaa vaadittu, että peruskoulusta tuleva erityistä tukea tarvitseva opiskelija olisi tullessaan itseohjautuva. Mutta ammatillisen koulutuksen tavoitteena on, että valmistuva ammattilainen toimii itseohjautuvasti toimiessaan ammatissaan.

Opetusneuvos Kaisa Räty, Opetushallitus.Kaisa Räty
opetusneuvos,
KT, Opetushallitus

Kuva: Niina Rodionoff/Opetushallitus


 

Uusi ammatillinen koulutus on mahdollisuuksien tulevaisuus

Kuvat: Keuda

UOpiskelijat oppitunnilla luokassa.usi ammatillinen koulutus antaa mahdollisuuden joustaviin opintopolkuihin yksilön näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjänä me voimme tarjota sellaisia tutkinnon osia, jotka ovat oppilaan näkökulmasta mahdollista suorittaa ja jotka johtavat työllistymiseen. Yhteistyö työnantajien kanssa on tiivistynyt ja yhteistyövälineet ovat osittain myös sähköistyneet.

Onnistumisen isona kulmakivenä ovat luovat ratkaisut ja uskallus toimia uudella tavalla. Koulutuksen järjestäjät ovat tehneetkin työtä sen eteen, jotta joustavat opintopolut kunkin tarpeiden mukaan olisivat mahdollisia. Haasteena tässä on meidän kaikkien tunnistama pois oppimisen vaikeus.

Toimintaamme ohjaa rahoitus. Esimerkiksi jotta me koulutuksen järjestäjänä saamme toimintaamme rahoitusta, tulee meillä olla suurempi opiskelijavirtaus kuin aikaisemmin. Opiskelijoidemme tulisi suorittaa tutkintoja ja tutkintojen osia mahdollisimman paljon ja nopeasti. Tavoitteena on myös saada opiskelijat työllistymään tai siirtymään jatko-opintoihin, mikä vaikuttaa rahoitukseen.

Mitä hyvää uudistus tuo erityistä tukea tarvitsevien yksilöllisiin polkuihin? Ei mitään, jos sitä ei osata katsoa uudesta näkö- kulmasta. Me saamme edelleen lisärahoitusta erityistä tukea tarvitsevien kouluttamiseksi. Kaikkien kouluttamisella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Koulutus takaa yhdenvertaisuuden kokemuksen ja mahdollisuuden olla osa yhteiskuntaa ja hankkia oma elantonsa.

Oppimisen vastuu opiskelijallaKokkiopiskelijat nokkosia poimimassa.

Uusi ammatillinen koulutus haastaa opiskelijat, myös erityistä tukea tarvitsevat ja heidän tukijoukkonsa, ottamaan vastuuta oppimisesta. Ammatillisessa koulutuksessa tarjotaan oppimisen mahdollisuuksia, joihin opiskelijan on itse tartuttava.

Oppimisen ohjausta ja seurantaa tehdään säännöllisesti, mutta oppimisesta vastuu on kuitenkin itse oppijalla. Valinnan mahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä on tarjolla enemmän. Valinnoissa ohjataan, mutta kun valinta on tehty, on vastuu ennen kaikkea yksilöllä. Erityisopettajien, opettajien, ohjaajien ja muiden ammattilaisten ohjausta on silti edelleen saatavilla.

Katse kohti työnantajia

Reformi pakottaa meitä tekemään tiiviimpää yhteistyötä työnantajien kanssa. Tämä yhteistyö parantaa kaikkien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia, mutta etenkin erityistä tukea tarvitsevien kanssa yhteistyön merkitys kasvaa. Ammatillinen koulutus on lähempänä työelämää nyt kuin aikaisemmin.

Meidän koulutuksen järjestäjänä tulee miettiä työnantajien kanssa, millaista osaamista työnantajat tarvitsevat. Sähköisiä järjestelmiä tullaan jatkossa käyttämään yhä enemmän yritysten ja opiskelijoiden kohtaamisen parantamiseksi.

Järjestelmien avulla voidaan määrittää, mitä osaamista kyseinen yritys tarvitsee ja millaisen työntekijän he haluavat. Järjestelmissä on mm. mahdollisuus määrittää halu oppisopimuksen tai koulutussopimuksen solmimiseen opiskelijan kanssa. Keudassa on käytössä tähän tarkoitukseen mm. Tiitus-järjestelmä.

Suomessa työllisyystilanne on tällä hetkellä parempi, mutta osaavan työvoiman vaje joillakin aloilla on työnantajien haasteena. Uuden ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja työnantajien tarpeet kohtaavat parhaassa tapauksessa, jos voimme kouluttaa tarpeen mukaisiin tehtäviin suoraan työpaikoilla. Näissä tilanteissa voivat voittajina olla myös erityistä tukea tarvitsevat, jotka tunnetaan usein tunnollisina ja ahkerina työntekijöinä.

Palveluesimies Erja Kärnä, Keuda.Palveluesimies Erja Kärnä, Keuda
palveluesimies /
Opiskelijapalvelujen esimiehet Koulutuskuntayhtymä Keuda

Artikkelit on julkaistu joulukuussa 2018 Kyvyt käyttöön / Kehittyvä työelämä -extrassa  (pdf aukeaa uuteen välilehteen).