Yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla
to elok. 12 15:02:00 2021
Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuvat: Jussi Ahvenniemi
Silta-Valmennusyhdistyksessä tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa kaikilla koulutusasteilla. Toiminta koetaan tärkeäksi niin oppilaitosten kuin kuntienkin näkökulmasta. Yhdistyksessä on erilaisia oppimisympäristöjä sellaisille oppilaille ja opiskelijoille, joille perinteinen kouluympäristö ja opiskelumetodit eivät syystä tai toisesta sovi.
– Uskomme siihen, että ihminen tarvitsee koulutuksen työllistyäkseen ja pärjätäkseen itsenäisesti elämässään. On kuitenkin iso joukko ihmisiä, joille nykyinen järjestelmä ei tarjoa mitään paikkaa. Se on ihan rakenteellinen vika, toimitusjohtaja Kimmo Kumlander sanoo.
Silta-Valmennuksessa opiskellaan toiminnallisen tekemisen kautta. Tampereen kaupunki on yksi yhteistyökumppani perusopetuksessa, erityisesti nivelvaiheen osalta. Nivelvaiheiksi kutsutaan siirtymiä opintojen, työelämän ja eri palveluiden välillä. Silta-Valmennusyhdistyksen koordinaattori Jari Rekola painottaa varhaisen tuen merkitystä.
– Tukea tarvitsevat nuoret pyritään tunnistamaan jo ennen nivelvaihetta, esimerkiksi 8. luokalla. Tällöin nuorten kanssa aloitetaan jatkopolkujen suunnittelu riittävän varhain ja pyritään turvaamaan peruskoulun onnistunut päättäminen.
Yhdistys tarjoaa lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA), työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) sekä suoraan tutkintoon johtavaa koulutusta yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa. Silta-Valmennuksen koulutuspalveluihin kuuluu myös ammatilliseen perustutkintoon johtava Tuotantokoulu, jossa on mahdollista opiskella autoalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelun, rakennusalan sekä ravintola- ja cateringalan perustutkinnon. Yhteistyötä tehdään lisäksi lukioiden, aikuislukion ja muiden ammattioppilaitosten kanssa sekä viimeisimpänä on rakennettu tuetun korkeakoulun suorittamisen polkua.
– Tutkinnot tai niiden osia suoritetaan tekemällä ammattilaisten joukossa ammattityötä, Kumlander tiivistää.
Mahdollisuus toiminnalliseen opiskeluun
Silta-Valmennusyhdistykseen tulevat oppilaat ja opiskelijat ovat tyypillisesti sellaisia, jotka putoavat yhteiskunnan kaikkien tukiverkkojen ulkopuolelle tai joille perinteisessä kouluympäristössä opiskelu ei sovi.
– Opiskelijalla saattaa olla autismikirjon häiriöitä tai käyttäytymisen haasteita, tai opinnot eivät etene jostain muusta syystä. Usein hän saattaa olla kadonnut koulusta kokonaan, Kumlander kuvailee.
– Tarjoamme peruskoulua suorittaville erilaisen oppimisympäristön ja fasiliteetit opiskelu
un. Opiskelu on pajakoulumaista, eli opetussuunnitelman mukaista opetusta työpajojen ympäristöissä. Yhteistyö toimii niin, että me tarjoamme yksilö- ja ryhmätyöhönvalmennusta, opetus puolestaan järjestetään kaupungin kautta. Turvaamme opiskelumahdollisuudet, muun arjen ja elämäntilanteet niin, että koulunkäynti mahdollistuu ja peruskoulu saadaan päätökseen tai tutkinnot valmiiksi, Rekola täydentää.
Toimintaa kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan
Sekä Kumlander että Rekola korostavat toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja toimintaympäristön ilmiöiden seuraamista. Erilaisiin tarpeisiin kehitetään jatkuvasti uusia palveluja ja ratkaisuja.
– Jari Rekola esimerkiksi vetää parhaillaan hanketta, jossa tavoitteena on saada kotiin jäävät nuoret aluksi verkkovalmennukseen. Olemme kokeilleet myös anonyymiopiskelua, jossa opiskelija on alkuun mukana ryhmässä verkon kautta ilman tunnistetietoja. Opiskelijat ovat kokeneet tällaisen opiskelumuodon turvalliseksi, ja toimintamallia kehitetään edelleen eteen-päin, Kumlander kertoo.
Yhdistys on tehnyt yhteistyötä oppilaitosten kanssa jo kymmeniä vuosia, ja yhteistyökumppanit kokevatkin Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnan tärkeäksi.
– Toimintaympäristömme on erilainen ja näkökulmamme on ehkä hiukan erilainen, mutta yhteinen maali on selvästi selkeytynyt tässä vuosien varrella. Yhteistyö on vaatinut myös sitkeyttä kaikilta osapuolilta, Rekola pohtii.
Ovi on aina avoinna
Silta-Valmennusyhdistyksen erityispiirre on se, että toimintaan pääsee mukaan tarvittaessa uudelleen ja uudelleen.
– Meillä on holistinen ja hyvin kiinnipitävä työote. Olemme siis todella sitkeitä varsinkin nuorten kanssa. Katsomme tilanteet loppuun asti, ja tarjoamme ja etsimme ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Meille voi aina palata. Tämä vaatii tietysti henkilöstöltäkin paljon osaamista, Rekola lisää.
– Kuntoutuminen etenee joka kerta, samoin käsitys itsestä, osaamisesta ja pystymisistä kehittyy, vaikka aika ei olisi ihmiselle vielä oikea esimerkiksi työelämään siirtymiseen tai tutkinnon päättämiseen. Se on ihan mielettömän iso juttu.
– Meiltä valmistui pari vuotta sitten henkilö, joka oli tullut yhdistyksen toimintaan mukaan ensimmäisen kerran 1980-luvun loppupuolella. Hän on nyt päässyt työelämään, ja työuraa on vielä toistakymmentä vuotta jäljellä, Kumlander havainnollistaa.
Työelämään ja palveluihin tarvitaan joustavuutta
Rekola ja Kumlander korostavat sitä, että kaikista ei ole tekemään toimistotyöaikaa viisi päivää viikossa vuoden ympäri. Elämäntilanteet vaihtelevat ja elämän osa-alueiden järjestely vaatii aikaa. Usein tarvitaan askelia oman elämän kanssa, ennen kuin päästään eteenpäin kohti työmarkkinoita.
Haasteeksi koetaan myös palvelujärjestelmään liittyvä byrokratia ja säännöt.
– Ihmisen pitää olla esimerkiksi tietty aika työttömänä, että on oikeutettu tiettyihin tukipalveluihin. Palveluissa ollaan usein puoli vuotta tai vuosi, mikä on liian lyhyt aika monelle. Satsaamme tosi paljon vaikuttamistyöhön, jotta päättäjät oikeasti ymmärtäisivät, millaisia ja kuinka pitkiä palveluita tukea tarvitsevat ryhmät vaatisivat. Muureja pystytään murtamaan, mutta hitaasti, Kumlander päättää.
Silta-Valmennusyhdistyksessä tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa kaikilla koulutusasteilla. Toiminta koetaan tärkeäksi niin oppilaitosten kuin kuntienkin näkökulmasta. Yhdistyksessä on erilaisia oppimisympäristöjä sellaisille oppilaille ja opiskelijoille, joille perinteinen kouluympäristö ja opiskelumetodit eivät syystä tai toisesta sovi.
Tutustu Silta-Valmennusyhdistyksen toimintaan (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)