Osaaminen turvaa tulevaisuuden
09.08.2021
Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen
Kuva: Ida Taalas
Jatkuvan oppimisen uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Uudistuksella vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa työikäisten osaamista. Yhtenä uudistuksen toimenpiteenä Suomeen perustetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Lopullisena päämääränä on tukea mielekkäitä työuria, työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. (OKM 2021.)
Jatkuvan oppimisen uudistus on käynnissä parhaillaan. Jatkuvan oppimisen käsite itsessään on hyvin laaja, minkä vuoksi uudistuskin ulottuu useille eri osa-alueille.
– Jatkuva oppiminenhan laajasti ajatellen on koko elämän aikaista ja eri paikoissa tapahtuvaa oppimista. Tässä uudistuksessa keskiössä on työikäisten ja työuran aikainen oppiminen, joka tapahtuu laajasti eri paikoissa kuten oppilaitoksissa, työpaikoilla, järjestöissä, harrastuksissa ja oikeastaan missä vaan, erityisasiantuntija Saara Ikkelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä kuvailee.
Uudistuksen linjaukset julkistettiin viime joulukuussa, ja nyt on siirrytty toimeenpanovaiheeseen.
– Taustalla on se, että on huomattu koulutuksen kasautuvan tietyille ihmisille. Lisäksi jatkuvan oppimisen kentällä on tunnistettu myös palveluaukkoja ja kipukohtia. On esimerkiksi ryhmiä, jotka eivät hakeudu oma-aloitteisesti koulutuksen piiriin. Tavoitteena on saada yhä useampi työikäinen kehittämään omaa osaamistaan, jotta kaikki pääsisivät työelämään ja myös pysyisivät siellä, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Annika Bussman kertoo.
Sekä Ikkelä että Bussman korostavat sitä, että osaamisen kehittämiseen tarvitaan joustavuutta. Opiskelun on oltava mahdollista erilaisissa elämäntilanteissa, esimerkiksi työn ohessa sekä tarvittaessa lyhyemmissä osioissakin. Oman osaamisen lisääminen on tärkeää myös toimeentulon kehittymisen näkökulmasta. Uudistus linkittyykin moneen meneillään olevaan uudistukseen, kuten Työ2030-hankkeeseen ja sosiaaliturvauudistukseen.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus toimijoiden tukena
Osana jatkuvan oppimisen uudistusta Suomeen perustetaan palvelukeskus, jonka toiminnan on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2021.
– Palvelukeskuksessa on isossa roolissa esimerkiksi koulutus- ja osaamispalvelut sekä muut koulutukseen kytkeytyvät tukipalvelut. Isossa roolissa on myös hakeva toiminta. Kaikkiin näihin liittyviin tarjouskilpailuihin on mahdollista osallistua yhdessä oppilaitosten kanssa, Ikkelä kertoo.
Hakeva toiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla tavoitetaan ja motivoidaan ihmisiä osallistumaan koulutukseen. Tällöin pohditaan yhdessä, millainen osaamisen kehittäminen sopisi kunkin tavoitteisiin ja olisi tarkoituksenmukaisinta.
Valtionavustuksia jatkuvan oppimisen hankkeille on jaettu jo vuonna 2020. Jatkossa on ajatuksena, että niitä jaetaan palvelukeskuksen kautta.
Palvelukeskus tulee koordinoimaan ja kehittämään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Tarkoitus on, että keskuksessa tehtävästä kehittämistyöstä ja syntyvistä tiedoista hyötyvät kaikki työllisyystoimijat.
– Palvelukeskus täydentää nykyisiä aukkoja koulutustarjonnassa. Kun koulutus kasautuu ja ihmisillä on erilaisia tarpeita, voi palvelukeskus kohdentaa koulutusta juuri näille kohderyhmille, aloille ja alueille, Ikkelä lisää.
Osaaminen ja oppiminen isossa roolissa työllisyydenhoidossa
Sekä Ikkelä että Bussman näkevät useita erilaisia ja yhteisiä rajapintoja jatkuvan oppimisen ja työllisyydenhoidon välillä.
– Työelämä ja sen myötä vaadittava osaaminen ovat jatkuvassa muutoksessa. Osaaminen on sen vuoksi isossa keskiössä, eikä työllisyysasioita ja osaamisasioita voi käsitellä toisistaan irrallaan, Ikkelä sanoo.
Hän nostaa yhteiseksi rajapinnaksi erityisesti kuntakokeilut.
– Kuntakokeiluissa osaamisen kehittäminen on isossa osassa, jotta kohderyhmille löydetään sellaiset palvelut, joita henkilö tarvitsee työllistyäkseen. Tällöin koulutus on usein isossa roolissa. Osa aiemmin mainituista valtionavustuksista on myös jaettu kuntakokeilualueille, Ikkelä toteaa.
Yhteistä kehittämistyötä verkostoissa
Verkostoitumista tapahtuu nyt paljon toimijoiden välillä alueellisesti.
– Oppilaitokset ja muut toimijat ovat pohtineet yhdessä, mitä osaamista ja millaisia yhteistyökuvioita tarvitaan alueilla ja kuka voi vastata mistäkin osa-alueesta. Uudistuksessa ei pohdita pelkästään helposti etenevien kohderyhmien tarpeita, vaan ihan kaikkien, Bussman sanoo.
– Laaja-alainen verkostotyö tulee muodostumaan vakituiseksi toimintatavaksi jatkuvan oppimisen ympärillä. Eri toimijoita tarvitaan mukaan, koska kyseessä on niin laaja-alainen ilmiö. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tulee tukemaan sitä, että alueilla olisi pysyvää keskustelua ja koulutustarjontaa kehitettäisiin tukemaan kaikkia kohderyhmiä, Ikkelä kertoo.
Bussman korostaa vielä lopuksi järjestöjen ja oppilaitosten välisen yhteistyön tärkeyttä.
– On tilanteita, jolloin oppilaitos on esimerkiksi sijainniltaan kauempana opiskelijoista. Esimerkiksi etänä peruskoulua käyville maahanmuuttajille järjestöt järjestivät lähiohjauksen yhdellä alueella. Järjestöjen roolina oli tukea, kannustaa ja ohjata opiskelijoita opinnoissaan.
– Ylipäänsä tiedon ja ohjauksen rooli on tosi tärkeää jatkuvassa oppimisessa. Osaamiseen kehittämiseen on useita hyviä mahdollisuuksia, mutta tieto ei aina leviä ja löydä oikeita ryhmiä. Tarvitaan ohjaajia tueksi, jotta työikäiset löytävät oikean tiedon piiriin, Ikkelä kiteyttää.
Artikkeli on julkaistu Aluetoiminnan Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö Extra-lehdessä 1/2021 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)
Kommentointi
Huom. Kommentin jättämällä yhteystietosi, myös sähköpostiosoite, eivät tule Vatesin tietoon. Jos toivot Vatesilta vastausta kommenttiisi, ole hyvä ja lähetä yhteystietosi kommentin kera myös seuraavaan osoitteeseen:kati.savela-vilmari(at)vates.fi Kiitos!