Pirkanmaan työllisyyskokeilu tekee tulosta - kolmas sektori tärkeä työllistämiskumppani

05.03.2018

Teksti: Tiina Jäppinen

Pirkanmaalla on meneillään Suomen suurin työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu. Ohjelmajohtaja Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Tampereen Lielahdessa toimiva TITRY ry.

Lielahden alueen yhteistyö on rakentunut vahvasti Titryn osaamiseen. Heillä on hyvät yhteydet elinkeinoelämään ja tämä kumppanuus on iso vahvuus myös meille, sanoo Saari. Titry ry on tamperelainen välityömarkkinatoimija, jonka paikalliset potilas- ja invalidiyhdistykset perustivat vuonna 1963. Aluksi työllistämisasiamies etsi invalideille sopivaa alihankintatyötä ja auttoi heitä pienyritysten perustamisessa. Myöhemmin toiminta muuttui suojatyöpajaksi, jossa teroitettiin työkaluja ja luistimia, korjattiin sähkölaitteita, kudottiin mattoja ja ommeltiin.

Jaana Jääheimo (vas.) esitteli Regina Saarelle Titryn tuotantotiloja. Johanna Pirttijärvi (oik.) etsii työntekijöille työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Edessä Titryn asiakas tekee pakkaustyötä.Edelleen Titry työllistää ja edistää osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Toiminta on jakautunut koneistamoon, ompelimoon ja pakkaamoon. Työtä kehitetään nykypäivään sopivaksi.

Titryn toimitusjohtaja Jaana Jääheimo tietää, että alueen yrittäjät etsivät ennen kaikkea hyviä tyyppejä. Titryn hanke- päällikkö Johanna Pirttijärvi on pistänyt merkille, että työnantajat haluavat huippuosaajien lisäksi myös hiomattomia timantteja, jotka tulevat yritykseen töihin avoimin mielin. Kun asenne on kohdallaan, osaamista voidaan päivittää myöhemminkin.

– Työllistämistoiminta sopii hyvin kolmannelle sektorille. Toimimme arvopohjalta ja teemme ihmisten työllistämistä oma- kustannushintaan. Yhteistyötä tehdään niin muiden järjestöjen kuin yksityisenkin sektorin kanssa – ja sitä pitää tehdä paljon, painottaa Titryn toimitusjohtaja Jääheimo.

– On päivän pelastus, kun kuulen jonkun työllistyneen meiltä muualle. Hän voi olla meidän avainhenkilö, jota ei mielellään antaisi pois. Me toimimme kuitenkin välityömarkkinoilla, joten meidän tehtävä on auttaa ihmisiä eteenpäin, pohtii Jääheimo.

Yksilöllistä työllistämistä

- Yritykseen työllistäminen on aina investointi, joka harkitaan tarkkaan. Tarvitsemme yhdistyssektoria vahvana välimarkkinatoimijana erityisesti tilanteissa, joissa työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole asiakkaille ajankohtaista, sanoo Saari. Järjestöt voivat tukea heitä. Jääheimo huomauttaa, että työtä hakee paljon myös sellaisia osaavia henkilöitä, jotka eivät koskaan läpäise rekrytointiprosessia. Syynä voi olla liian vanha viimeinen työtodistus tai vaikka vain lukihäiriö.

– Titryssä osaamista ja työtodistuksia päivitetään ja etsitään sopivia työpaikkoja. Titryssä voimme kokeilla erilaisille ihmisille erilaisia työllistymisen malleja, kertoo Jääheimo.

– Mietimme aina, mihin tehtävään ja millä mukautuksilla ihminen voidaan työllistää. Epätyypillinen työsuhde on meidän tyypillinen työsuhde, sanoo Jääheimo.

– Titryssä eletään lähellä elinkeinoelämää, jolloin vaikuttavuus toimenpiteiden jälkeen on hyvä, sanoo Saari.

Sitä tukee myös Titryn Anna mahdollisuus -hanke, jota rahoittaa Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut. Hankkeessa etsitään piilotyöpaikkoja alueen yrityksistä. Työ voi olla kokopäiväistä tai osa-aikaista.
Kun yritys on antanut kuvauksen siitä, millaisen työntekijän se tarvitsee, Pirttijärvi etsii oikeanlaisen henkilön yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden omavalmentajien ja muiden kontaktiensa kanssa.

– Ketään ei pakoteta ottamaan tehtävää vastaan, vaan henkilön pitää olla aidosti siitä kiinnostunut, kertoo Pirttijärvi.

– Haastattelen ainakin 1–3 työnhakijaa tehtävää kohden tai kunnes sopiva löytyy. Sen jälkeen menen hänen mukanaan tapaamaan työnantajaa.

Kun sopiva henkilö löytyy, hän menee ensin 1–6 kuukautta kestävään työkokeiluun. Kokeilun aikana Titryn hankepäällikkö auttaa ja tukee molempia osapuolia muun muassa paperitöissä.

– Työkokeilija oppii talon tavat ja pääsee näyttämään käytännön osaamisensa, minkä jälkeen on vielä mahdollisuus palkkatuettuun työhön. Tällöin työntekijä saa normaalia palkkaa, johon työnantaja saa tukea tapauskohtaisesti, sanoo Pirttijärvi.

Kumppani kaupungille

Tampereen työllisyyspalveluissa tuetaan Titryn toimintaa eri tavoin. Titry kuuluu Tampereen kaupungin kumppanuusavustuksen piiriin. 75 prosenttia toiminnan rahoituksesta tulee Titryn omasta tuotannosta. Titryn vahvuutena on paikallistuntemus. Titryssä tiedetään, millaista työvoimaa tarvitaan. Toinen Titryn vahvuus on erikoistuminen.

Titryn koneistamo tuo alueelle erikoisosaamista ja palveluja. Metallia työstyy osaavissa käsissä eri tarpeisiin. Samalla päivittyvät työntekijöiden osaaminen ja työtodistukset.Ompelimossa syntyy yrityksille mittatilaustyönä tehtäviä erikoistuotteita. Samoin koneistamossa, jonka hyllyiltä löytyy vaikka yksittäisiä, mutta hyvin tärkeitä eri yritysten tuotantokoneita varten työstettyjä metallisia varaosia. Pakkaamossa syntyvät yksilölliset tuotepakkaukset. Uutena toimintamuotona on pienille verkkokaupoille suunnattu verkkokaupan varasto- ja lähetyspalvelu.

– Pienet yritykset saavat siitä meiltä logistiikka-apua. Etsimme koko ajan uudenlaisia tehtäviä ja toiminnan nykyaikaistamista. Tämä on välillä haasteellista, sanoo toimitusjohtaja Jääheimo.

Työvoimakokeilu puree Pirkanmaalla

Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu alkoi 1.8.2017. Vajaassa puolessa vuodessa työttömien työnhakijoiden määrää on vähentynyt 11,4 prosenttia. Tampereella työttömien määrä on vähentynyt 7,5 prosenttia, vaikka joukossa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi Tampereen työmarkkinamenot ovat laskeneet kesän jälkeen jo jonkin verran.

Kokeilussa TE-toimistoilta on siirtynyt kokeilukunnille te-palvelut ja asiakkaat, jotka saavat Kelan maksamaa työmarkkina- tukea tai peruspäivärahaa. Kuntien vastuulle siirtyi noin 20 000 työnhakijaa, joista 16 000 on työttömiä työnhakijoita. Kaikille asiakkaille nimetään oma palveluohjaaja, jota kutsutaan omavalmentajaksi. Hän arvioi yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarvetta, jolloin asiakkaan tilanne tarkentuu.

Ihminen väärässä palvelussa?

Tällä hetkellä työmarkkinat vetävät hyvin. Regina Saaren mielestä julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta riittävästi siitä, että työnhakijoista moni tarvitsee ensin sosiaali- ja terveyspalveluita.
– Kolmasosa kokeilun asiakkaista työllistyy melko kevyiden työllisyyspalvelujen jälkeen. Toinen kolmasosa tarvitsee varsin vahvaa tukea työllistyäkseen ja tuen lisäksi usein myös sosiaali- ja terveyspalveluita, ennen kuin työllistyminen on ajankohtaista, sanoo Saari.

On tärkeää ohjata asiakkaat oikeiden palvelujen ja niihin liittyvien etuuksien piiriin.
– Suomessa meiltä vaikuttaa puuttuvan ensisijainen etuus tilanteissa, joissa tarvittaisiin sosiaalista kuntoutusta, tarkentaa Saari.

Työllisyyspolitiikassa tulisi Saaren mukaan tarjota kepin lisäksi myös porkkanaa eli hyviä palveluja.

– Ne edellyttävät taas riittävästi resursseja. Niitä saadaan esimerkiksi yhdistämällä julkisia työllisyydenhoidon palveluja kunnan ja valtion kesken. Tampereella on myös pormestariohjelman johdosta 10 miljoonan lisäresurssi työllisyydenhoitoon. Sillä hankitaan muun muassa työllistämistä edistäviä palveluja yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta.

Lähityöllistäminen kannattaa

Regina Saari uskoo lähityöllistämiseen ja pitää tärkeänä, että työllisyyspalvelut säilyvät myös pienissä kunnissa.
– Lähipalveluissa voidaan tehdä kohtaantotyötä parhaimmillaan. Esimerkiksi pienemmissä kunnissa ja kaupunginosapalveluissa tunnetaan hyvin sekä alueen työnhakijat että paikalliset työnantajat. Rekrytointeja tapahtuu silloinkin, kun paikkoja ei ole avoinna, ja tulosta syntyy työnantajan ja hakijan tarpeet räätälöiden, sanoo Saari.

– Jos jotain olen oppinut työllisyydenhoidosta 20 vuoden aikana, niin sen, että vaikuttavin työllisyyspalvelu tuotetaan lähipalveluna, sanoo Regina Saari.

Palveluvalikoima kasvoi

Pirkanmaan työllisyyskokeilussa tekee asiakaspalvelua noin 250 henkilöä, joilla on yhtenäiset tehtäväkuvat te- tai kuntataustastaan huolimatta. Näillä omavalmentajilla on käytössä TE-toimistojen palvelujen lisäksi kuntien työllistämishankinnat.

– Tilaamme niitä palveluita, joita ihmiset tarvitsevat. Teemme yhteistyötä oppilaitosten, sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien sekä yritys- ja yhdistyssektorin kanssa. Kun yhdistää erilaisia olemassa olevia resursseja uudella tavalla, niin kyllä sillä saa ihan erilaista palveluakin aikaan, painottaa Regina Saari. Työllisyyskokeilussa ostetaan esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa noin neljällä miljoonalla eurolla.

Kaikkiaan Pirkanmaan kokeilukunnissa panostetaan työllisyydenhoitoon 80 miljoonaa euroa. Näistä noin puolet ovat kuntien työmarkkinatukimenoja, joita kokeilulla pyritään myös alentamaan.

– Työllisyyshankkeessa on myös syntynyt monta kymmentä uutta pienempää palveluinnovaatiota. Osassa on mukana yksityinen taho tai yhdistys. Lisäksi on kehitetty sähköisiä palveluita, kertoo ohjelmajohtaja Regina Saari.

Asiakkaita ei siirrellä paikasta toiseen vaan jokainen asiakas saa omavalmentajan, jolla on käytössä laaja palveluvalikoima. Niiden avulla valmentaja pystyy koordinoimaan asiakkaan palvelupolkua eteenpäin, kertoo ohjelmajohtaja Regina Saari.

– Meillä aktivointiehto täyttyy osana asiakkaan kanssa yhdessä valittavia työllistymistä edistäviä palveluja. Se ei ole erillinen toimenpide. Palvelujen valinnassa pyritään siihen, että ne vievät aidosti kohti työelämää.

– Meillä on huippuporukka töissä. Omavalmentaja pystyy seuraamaan asiakkaan etenemistä aiempaa paremmin. Jos jokin palvelu keskeytyy, katsotaan asiakkaalle uusi suunta, kertoo ohjelmajohtaja Regina Saari. Asiakaspalautteiden mukaan lähes joka neljäs piti omavalmentajan kohtaamisessa tärkeänä, että heitä kuunneltiin. Joka kolmas arvosti jatkosuunnitelman tekemistä yhdessä. Luottamus omaan työllistymiseen kasvoi tapaamisen jälkeen joka kymmenennellä.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2018