Riippuvuudesta pitkän tien kautta kokemusasiantuntijaksi
14.12.2015
Teksti ja kuvat: Kati Savela
Parikymmentä vuotta sitten vakavassa päihdekoukussa ollut JP Pääskysaari tuskin olisi uskonut ennustajaa, jonka mukaan hänestä tulee vielä päihdehoidon kokemusasiantuntija ja yrittäjä, joka auttaa riippuvuudesta irti kamppailevia nuoria voittamaan yhteiskunnasta syrjäytymisuhan. Työnteko oli Pääskysaaren pelastusrengas, joka motivoi paitsi taloudellisesti, ennen kaikkea tuodessaan elämään rytmiä ja mielekkyyttä.
Taustalla olevia syitä päihdekierteeseen ajautumiseen on helppo nähdä jälkikäteen. Perhepiirissä oli päi
hteiden käyttöä, ja Pääskysaari ajautui itse juomaan varhaisessa teini-iässä. Vanhemmat olivat eronneet. Alkoholin lisäksi kuvioihin tulivat lääkkeet, liuottimet ja pilven poltto. Koska rahaa päihteisiin piti saada, nuori alkoi varastella.
− Porttiteoria pitää kohdallani täysin paikkansa. Siirryin aina vain vahvempiin aineisiin ja sitä mukaa rikokset kovenivat, kun rahantarve kasvoi.
Kaikesta huolimatta sain käytyä yläasteen loppuun ja ammattikoulunkin, hän kertoo lähes 30 vuoden takaisesta ajasta elämässään. Pääskysaari kävi valmistuttuaan töissä ja asui Helsingin keskustassa mukavasti. Kulissit olivat kunnossa, mutta päihteiden väärinkäyttö näkyi ja oli monien tiedossa. Iltaisin kumppanina oli heroiini. Puolivälissä kolmeakymppiä nuori mies oli käytännössä lyönyt elämänsä läskiksi. Apua yritettiin kyllä tarjota. Ainakin koulukuraattori, lastensuojelu ja tuolloin HYKSiin kuuluneen (nykyisin HUS) A-klinikan henkilöstö koettivat saada Pääskysaaresta otetta, mutta jokseenkin turhaan. Töistä hän sai lähetteen katkaisuhoitoon ja kävikin siellä.
− Tajusin että minulla oli vakavia ongelmia, mutta tahtoa lopettaa elämäntyyliäni ei ollut. Minulla oli sekä fyysinen että psyykkinen riippuvuus aineisiin. Mietin kyllä, että haluaisin tyttöystävän ja perheen, mutta ajattelin, että niiden aika tulee myöhemmin.
Fyysinen raittius ei yksin riittänyt
Äiti oli todella huolissaan pojastaan ja yritti patistaa hoitamaan elämänsä kuntoon. Lähipiiri pieneni eikä sukulaisista ja ystävistä lopulta ollut ketään jäljellä, koska heidän tarjoamansa tuki ja välittäminen tulivat torjutuiksi. Yksin jääminen oli Pääskysaaresta toisaalta myönteinen asia jälkikäteen katsottuna, koska todennäköisesti juuri se sai nuoren miehen havahtumaan. Paha olo ja yksinäisyys kasvoivat sietämättömiksi. Sekä kroppa että mieli olivat puhki. Halu parantua löytyi lopulta, jotenkin.
− Olisin viisas ja rikas, jos osaisin sanoa, miten se tahto löytyy. Jokaisella se lähtee varmasti eri asioista, vakioratkaisua ei ole, JP Pääskysaari pohdiskelee.
Ensi
mmäinen askel kohti parempaa tapahtui Kalliolan Kiskon hoito-ohjelman avulla. Se on huumeiden käyttäjille tarkoitettu ohjelma, jossa kuntoutussuunnitelma tehdään asiakkaan tilanteen mukaan. Kahden vuoden selvän jakson aikana Pääskysaari sai tyttöystävän ja työpaikan. Silti hän retkahti uudelleen aineisiin. Jälleen hän oppi jotakin uutta mielen toiminnasta, omansa ainakin.
− Pelkkä selvin päin oleminen ei auta, ellei tunnusta ongelmiaan ja ole rehellinen niistä itselleen ja muille. Työ, matkustelu ja muu ulkoinen ei riitä elämän sisällöksi.En ollut aluksi valmis sitoutumaan lopullisesti raittiiseen elämäntapaan, vaikka sitä ulkoisesti noudatinkin, hän kertoo oivalluksestaan.
Vuodessa mies meni taas huonoon kuntoon, mutta pääsi jaloilleen. Tällä kertaa hän päätti myöntää itselleen, että vahvan riippuvuuden jälkeen ainoa keino on hylätä ajatuskin päihteiden käytöstä edes satunnaisesti.
Työn kautta mielekkyyttä ja osallisuuden kokemuksia
Läheiset näyttivät uskovan miehen tahdonvoimaan, sillä Pääskysaari pääsi töihin isänsä yritykseen LVI-putkiasentajana, koulutustaan vastaavasti. Sitten hänen isäpuolensa ehdotti kiinteistöalan toiminimen perustamista. Tällä oli asiakaskuntaakin valmiina. Se sopi nuorelle miehelle hyvin. Osana hoitoprosessiaan Pääskysaari tutustui päihteiden käytön jälkikuntoutusyksikön työntekijään ja kiinnostui hiljalleen oman kokemuksen jakamisesta muiden kuntoutujien hyödyksi. Hänestä tuli kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoita käytetään mm. päihde- ja mielenterveystyössä ammattihenkilöstön rinnalla. Kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi kouluttajana, ohjata vertaisryhmiä tai kuntoutujan henkilökohtaisena tukihenkilönä. Nyt, noin 12 vuotta toiminimen perustamisesta, yritys voi hyvin. Samoin yrittäjä itse. Pääskysaari on ottanut useita päihdekuntoutujia työharjoitteluun yritykseensä. Moni heistä on saanut sen jälkeen vakituisen työpaikan alalta tai lähtenyt opiskelemaan todettuaan, että päihdevoittoinen elämä ei ole enää heitä varten. Harjoittelu on osa-aikaista ja kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen, tapauskohtaisesti.
− Harjoittelijan ottaja sitoutuu ohjaamaan heitä. He saavat Kelasta vakuutukset ja ruokarahaa, mikä on monelle jo iso askel takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Annan heille oikean työtodistuksen, en mitään harjoittelutodistusta. Heille on tärkeää kokea arvostusta ja luottamusta, joita ilman he ovat jääneet usein pitkään ennen raitistumispäätöstään, Pääskysaari sanoo.Samankaltaista tukea hän koki saaneensa itse, vaikkakin omasta perhepiiristä. Työn kautta itsetunto ja -tuntemus lisääntyvät ja kuntoutuja alkaa kokea työnsä ja hiljalleen ehkä koko olemassaolonsa arvokkaaksi. Nykyisin Pääskysaari työskentelee yrityksensä lisäksi A-klinikkasäätiöllä mm. neulanvaihtopisteissä. Hänen yrityksensä hoitaa myös säätiön useiden toimitilojen siivouksen. Samalla hän opiskelee lähihoitajaksi iltaopintoina. Työn alla on yrittäjyysopintojen liiketoimintasuunnitelma päihdetyöstä.
− ADHD-luonteena minulla on jatkuvasti oltava useita projekteja meneillään, mies naurahtaa.
Kokemusasiantuntijana voi tsempata ja tukea eri tavoin
Pääskysaari ei väitä, että kuntoutuminen olisi ollut lujasta tahdosta huolimatta helppoa. Se oli pitkään päivästä päivään selviytymistä. Päivät ovat kuitenkin muuttuneet kuukausiksi ja vuosiksi, eikä elämä enää tunnu selviytymistaistelulta. Monipuolisten töiden ja opiskelun lisäksi siihen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. Välit äitiinkin ovat hyvät. Luottamus pojan raittiina pysymiseen ja lupausten pitämiseen on palannut.
Kokemusasiantuntijana Pääskysaari toimii milloin käytännön asioissa avustajana, milloin henkisenä tukena. Kokemusasiantuntija voi myös toimia kuntoutujan ja esimerkiksi työnantajien tai virkamiesten välisenä linkkinä. Etenkin alkuvaiheessa kuntoutuja ei aina pysty luottamaan hoitavan tahon henkilöstöön tai heidän on vaikea saada kontaktia asiakkaaseen.
− Asenteet ovat syvällä, samoin epäluulo ja vastustus erilaisuutta kohtaan. ”Juoppo, narkkari, kehari” ovat niin sanotusti tavallisista ihmisistä erottavia termejä, joilla jotkin ihmisryhmät voidaan sulkea ulos. Meissä ihmisissä on kuitenkin paljon enemmän kuin yksi ominaisuus, oli se sitten alkoholismi, pessimismi, masentuneisuus tai kurinalaisuus. Oman kokemuksensa nojalla Pääskysaari on päättänyt katsoa yksittäisten ominaisuuksien alle ihmistä isona, ainutkertaisena kokonaisuutena.