Sisäilmasta oireileva pelkää usein työkyvyn menetystä

20.02.2018

Teksti: Kiti Haukilahti, Kati Savela
Kuva: Niina Anttila


Hengitysliiton suunnittelija Kiti Haukilahti suunnittelee sisäilmasta sairastuneiden vertaistoimintaa. Sisäilmasta sairastuneita arvioidaan olevan Suomessa tuhansia, oireita saavat jopa kymmenet tuhannet ihmiset. Joskus oireet pakottavat vaihtamaan työpaikkaa, ellei työtilan vaihto tai etätyö onnistu.

Haukilahti kertoo työstään:
Sosiaali- ja terveysalan järjestökokemukseni tulee ehkäisevästä päihdetyöstä. Nykyisessä tehtävässäni Hengitysliiton suunnittelijana olen toiminut noin vuoden. Työtehtäviini kuuluu sisäilmasta sairastuneiden vertaistoiminnan suunnittelua sekä vaikuttamistyötä ja viestintää. Opiskelen pääaineenani yhteiskuntapolitiikkaa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on minulle sydämen asia.

Hengitysliitto ylläpitää sisäilmasta sairastuneiden vertaispuhelinta. Suunnittelen sen toimintaa. Vertaispuhelimemme vapaaehtoiset antavat tukea sisäilmasta sairastuneille ja heidän läheisilleen kahdesti viikossa. Puheluita tulee vuodessa noin 150.

Sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimemme palvelee neljänä päivänä viikossa. Korjausneuvojina ja sisäilma-asiantuntijoina toimivat työntekijämme neuvovat homevaurioihin, ilmanvaihto-ongelmiin, rakentamiseen ja muihin sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenottoja tulee noin 3 000 vuodessa.
Saan itsekin yhteydenottoja sisäilmasta oireilevilta ja sairastuneilta, aktiiveiltamme, selvitysten ja opinnäytetöiden tekijöiltä sekä median edustajilta. Yleinen tietoisuus sisäilmaongelmien terveyshaitoista ja niiden ehkäisemisestä on lisääntynyt viime vuosina, mutta vielä on paljon työtä tehtävänä.

Eri näkemyksiä sisäilmaongelmien todentamisesta

Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000−800 000 henkilöä. Sisäilmasta sairastuneiden määrää ei tiedetä. Hengitysliiton arvion mukaan sisäilmasta oireilevia on kymmeniä tuhansia ja sairastuneita tuhansia.

Käypä hoito -suosituksen tutkimustiedon mukaan home- ja kosteusvaurioille altistuminen aiheuttaa kohonneen riskin sairastua astmaan. Käsityksemme mukaan alan asiantuntijoilla ja tutkijoilla on toistaiseksi keskenään erilaisia näkemyksiä siitä, mitä muita terveysvaikutuksia sisäilmaongelmat aiheuttavat ja miten niitä voidaan tutkia ja todentaa, niin ihmisten kuin rakennustenkin kohdalla.

Selvityksemme mukaan ensimmäisinä oireina koetaan usein hengenahdistusta, yskää, nenän tukkoisuutta ja jatkuvia infektioita, kuten poskiontelo-, keuhkoputken- ja korvatulehduksia. Myös astmaattisia oireita ja astman pahenemista esiintyy. Lisäksi sisäilmasta sairastuneet ovat kokeneet mm. iho- ja silmäoireita, uupumusta, päänsärkyä, huimausta ja lämpöilyä, vatsa- ja niveloireita sekä muistin ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä.

Hengitysliitto tarjoaa ajantasaista ja puolueetonta tietoa sisäilma-asioissa. Uskomme, että kansalaisten kasvanut tietoisuus johtaa parempiin ratkaisuihin sekä omaan kotiin tilattavissa korjauksissa että sisäilmaongelmien ehkäisemisessä ja havaitsemisessa kodin ulkopuolella. Näissä asioissa kannattaa toimia mahdollisimman pian, ennen kuin ongelmat kasvavat.

Työterveyshuolto voi tehdä sisäilmakyselyn

Työpaikalle kannattaa luoda sisäilma-asioiden käsittelyohjeet. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle ja työpaikan työsuojeluvaltuutetulle, jos havaitsee sisäilmaongelmia. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työnantajan tulee kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä. Sisäilmaongelman ilmettyä työnantajan on otettava yhteys kiinteistön omistajaan ja ohjattava oireileva työntekijä työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto voi tehdä työpaikalla sisäilmastokyselyn ja työsuojeluviranomainen (Aluehallintovirasto) voi antaa velvoittavia määräyksiä sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Sisäilmaoireet eivät oikeuta sosiaaliturvaan

Työpaikalla oireilevien tilanne on usein hankala. Joskus itse oireettoman työtoverin tai työnantajan voi olla vaikea ymmärtää sairastuneen oireita ja tilannetta. Selvityksemme mukaan monet sisäilmasta sairastuneet pelkäävät työkykynsä menettämisen puolesta.

Jos sisäilmaongelmia ei saada poistettua tai työnantaja ei pysty tarjoamaan työntekijälle sopivaa paikkaa työskennellä, moni joutuu lopulta vaihtamaan työtehtäviä tai työpaikkaa. Osalle etätyö on mahdollinen, osa siirtyy osa-aikatyöhön.
Oireilu ei itsessään oikeuta sairausajan sosiaaliturvaan, kuten pidempikestoiseen sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen. Osa sairastuneista kertoo saaneensa toipumisen ja kuntoutumisen ajaksi näitä etuuksia jonkin muun sairauden, kuten masennuksen tai astman vuoksi.

Rakennuksen käyttökin vaikuttaa sisäilmaan

Kiinteistön sisäilmaan voidaan vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren ajan: suunnittelussa, rakennushankkeen kilpailuttamisen kriteereissä, rakentamisen ajan kosteudenhallinnassa, käyttöönottokoulutuksissa, korjauksissa ja huollossa. Rakennusta tulee myös käyttää oikein, esimerkiksi ilmanvaihdon tulee toimia suunnitellusti ja siivouksesta huolehtia. Työtiloissa ylimääräisen tavaran varastointia ja papereiden säilyttämistä avohyllyillä kannattaa välttää.
Asumisterveysasetus tuli voimaan toukokuussa 2015. Asetus koskee asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita: fysikaalisia, (esim. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisia (esim. hiilidioksidit, häkä) ja biologisia (esim. mikrobikasvustot) olosuhteita.

Sisäilman laatuun vaikuttavat kosteus- ja homevaurioiden sekä ilmanvaihdon lisäksi mm. rakennus- ja sisustusmateriaaleista haihtuvat yhdisteet ja pienhiukkaset. Kiinteistön kunnon ja sisäilman selvityksestä vastaa sen omistaja, eli omakotitalossa asukas itse ja taloyhtiöissä hallitus tai isännöitsijä. Rakennuksen tutkimukset kannattaa tilata VTT Services Oy:n sivuilta löytyvältä henkilösertifioidulta rakennusterveysasiantuntijalta tai Fise Oy:n sivuilta löytyvältä kosteusvaurion kuntotutkijalta.

Kouluissa sisäilma-asioissa tulee olla yhteydessä rehtoriin ja/tai opetustoimeen. Jos asia ei etene, voi olla yhteydessä sivistyslautakuntaan, kunnan terveystarkastajaan ja aluehallintovirastoon. Kouluissa voi tehdä myös oirekyselyn oppilaille ja henkilökunnalle.

Vapaaehtoisten palaute auttaa jaksamaan

Koen olevani onnekas, koska voin tehdä arvojeni mukaista työtä, jolla koen olevan merkitystä. Työyhteisöni on mitä mainioin ja esimiehen sekä työtovereiden tuki aina saatavilla. Vapaaehtoisiltamme tuleva palaute on arvokasta työtehtävieni hoitamisen kannalta, mutta se myös auttaa jaksamaan. Käyn säännöllisesti työnohjauksessa, vaikkei mitään erityistä tarvetta olisi. Aina löytyy jotain, mitä voi pohtia ja kehittää.

Olen huomannut, että tällä työllä on taipumusta seurata kotiin. Kun laitan päivän päätteeksi työpaikan oven kiinni, pyrin tietoisesti siirtymään ajatuksissani jo vapaa-aikaan. Päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen palautumisaika on minulle tärkeää. Olen huomannut, että työt sujuvat paremmin, kun pidän vapaa-ajan puhtaasti vapaa-aikana.

Poikkeuksiakin tietysti on. Työhöni kuuluu jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä sekä matkustamista. Ja sisäilma-aiheet tulevat toki vastaan mediassa vapaallakin. Koti, perhe ja ystävien kanssa vietetty aika ovat luonnollisesti tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä.


Hengityssairas: ennakoi ja ennaltaehkäise oireita

Hengityssairaan kannattaa ennakoida helteen, pakkasen sekä siitepöly- tai katupölykausien aiheuttama mahdollinen oireiden paheneminen. Liikkuminen sekä riittävä uni ovat keskeisiä hengitysterveydestä huolehtimisessa. Kohtuullisesti kuormittava liikunta on osa hengityssairaan hoitoa lääkehoidon rinnalla.

Hyvä fyysinen kunto lisää vastustuskykyä ja nopeuttaa toipumista infektioista tai sairauden pahenemisvaiheesta. Hengästyttävä ja hikoiluttava liikunta tehostaa keuhkotuuletusta ja liman poistumista hengitysteistä, jolloin hapen tarve on helpompi tyydyttää. Hengityslihasten vahvistuminen parantaa rintakehän liikkuvuutta ja jopa ryhtiä. Liikkuminen vaikuttaa myös mielialaan. Sen avulla voi rentoutua, virkistyä ja kerätä voimia arkiseen aherrukseen.

Jos tupakoi, kannattaa hakea tukea tupakoinnin vähentämiseen tai lopettamiseen. Hengitysliitto ylläpitää mm. maksutonta Stumppineuvontapuhelinta tupakoinnista eroon haluavien tueksi ja kannustamiseksi.