SOSKUssa luotiin laatukriteerit sosiaalisen kuntoutuksen järjestäjille

28.09.2018

TEKSTI: Kati Savela

SOSKU-hankkeessa (2015–2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat, kehittivät ja testasivat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Tuloksena oli muun muassa 10 kohdan kriteeristö kuntoutuksen järjestäjän tueksi.

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen tavoitteena oli mm. kehittää uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja vahvistaa valtakunnallista verkostoyhteistyötä. Lisäksi koko sosiaalisen kuntoutuksen käsite vaati selkiyttämistä, kun se tuli kirjatuksi sosiaalihuoltolakiin keväällä 2015. Käsitteen selkeytys sekä toimeenpanon yhtenäistäminen olivat hankkeen päätavoitteita.

Asiakkaat olivat alusta asti mukana ideoimassa toimintaa. Mukana oli myös monialaisia verkostoja, sillä ideana oli rikkoa sektorirajoja asiakkaiden kokonaisvaltaisen tilanteen käsittelemiseksi.

Uusi laki loi tarpeen käsitteen tarkennukselle

Sosiaalihuoltolain mukaan kuntien on määriteltävä sosiaalisen kuntoutuksen toimeenpano ja sisällöt. Käsitettä on kuitenkin käytetty eri merkityksissä.

SOSKUssa sen sisällöksi muotoutui voimavaroja antava, pedagoginen toiminta, jossa vahvistetaan erilaisia, mm. yhteisötaitoja. Sitä kautta ihminen, kuntoutuva asiakas, kokee lisääntynyttä osallisuutta.

Hankkeessa laadittiin sosiaalisen kuntoutuksen laatukriteerit kuntoutuksen järjestäjän tueksi. 10 kriteerissä korostetaan mm. pitkäkestoista tukea, asiakkaan omaehtoisuutta palveluun osallistumisessa ja kuntoutusta toteuttavien tahojen osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

Kuntoutusta vai työtoimintaa?

Sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan raja ei ole ollut selvä, ja tätä tarkasteltiin hankkeessa asiakkaan kannalta. Joillekin sosiaalisen kuntoutuksen tarkoitus on edistää työelämävalmiuksia, toisille se merkitsee toimintakyvyn ja yleisen hyvinvoinnin vahvistamista.

Asiakkaiden kirjo on laaja ja tarpeet hyvin erilaisia. Osahankkeissa kokeiltiinkin eri tyyppisiä toimintatapoja sekä yksilötyöskentelyssä että ryhmissä.

Sosiaalisen kuntoutuksen raamit muuttuvat sote-uudistuksen myötä. SOSKUn kokemusten mukaan asiakkaiden toimintakykyä tukeva ja osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus tulisi kytkeä aikuissosiaalityön sisältöihin.

Vates-säätiö toimi SOSKU-hankkeen ohjausryhmässä. Säätiön edustajana oli kehittämispäällikkö Kaija Ray.

– Sosiaalinen kuntoutus työtapana ei ole uusi, uutta se on vain lainsäädännön kannalta. SOSKU-hanke on tuonut tervetulleen ”pöllytyksen” keskusteluun ja sosiaalisen kuntoutuksen käytäntöihin, koska kehitystyö etenee hyvin eri tahtia valtakunnallisesti, Kaija Ray tiivistää hankkeen merkityksen Vatesin näkökulmasta.

SOSKU-hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hankkeen osatoteuttajina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä FSHKY, Kuntoutussäätiö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote, Laukaan kunta sekä Mikkelin, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vantaan kaupungit.

LÄHDE / LISÄTIETOA:
SOSKU-hankkeen 2015–2018 loppuraportti, joka löytyy hankkeen kotisivuilta: www.thl.fi/sosku

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2018