Tukea järjestöjen vaikuttamistyöhön tietoa ja toimijoita kokoamalla
20.05.2019
Teksti: Tuuli Riisalo, Kati Savela
Kuva: Katariina Luoto
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Se tukee järjestöjä esimerkiksi koordinoimalla verkostoja ja kokoamalla tietoa vaikuttamisen tueksi.
- Olemme järjestöjä varten tukemassa niiden toimintaedellytyksiä, mutta myös kansalaistoiminnan mahdollistajina, toiminnanjohtaja Raili Haaki (kuvassa keskellä) kuvailee KYT ry:n toiminnan ydintä.
Vaikuttamistyötä tehdään kolmella tavalla: asiantuntijatyön kautta, hankkeissa tehtävän kehittämistyön kautta ja verkostoja kokoamalla.
- Kokoamme yhteisiä näkemyksiä, keräämme tietoa muiden puolesta ja muiden kanssa. Työmme on myös suoraa vaikuttamista: lausuntoja, kannanottoja ja reagointia ajankohtaisiin asioihin niin valtakunnallisesti kuin maakunnassammekin. Viemme toimijoiden näkökulmia tapaamisiin. Kokoamme ja koordinoimme verkostoja tarpeiden mukaan, Haaki jatkaa.
KYT ry on hallinnoijana Keski-Suomen alueen Järjestö 2.0 -avustusohjelman hankkeessa, jonka keskiössä on juuri järjestöjen vaikuttamistyön tukeminen. Ohjelmaa rahoittaa STEA.
- Hankkeessa on tuettu ja koordinoitu järjestöjen vaikuttamistoimintaa mm. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaan liittyen, hankkeen työntekijät Anne Astikainen (kuvassa oikealla) ja Anu Hätinen (kuvassa vas.) kertovat.
KYT on mukana mm. maakunnan ja järjestöjen Kumppanuuspöydän toiminnassa sekä koordinoi maakunnallista työllisyyspoliittista yhteistyöryhmää, jossa on mukana välityömarkkinatoimijoita, mutta myös kuntien ja TE-toimiston edustajia. Lisäksi yhdistys suunnittelee uusia hankkeita ajankohtaisten aiheiden pohjalta.
Hiljattain on käynnistynyt KYTin hallinnoimana järjestöjen yhteinen selvitys kolmannen sektorin palvelutuotannon tulevaisuudesta. Selvityshenkilönä toimii dosentti ja sosiaalineuvos Sakari Möttönen. Tarkoituksena on koota kuvaava otos keskisuomalaisten järjestöjen tuottamista palveluista ja jalostaa tietoa maakunnan käyttöön.
- Toimintamme perustuu kuntalaisten, kolmannen sektorin toimijoiden ja maakunnan tarpeisiin. Jyväskylän kaupunki on alusta asti ollut mukana tukemassa ja kehittämässä KYTin toimintaa, Raili Haaki sanoo.
Vaikuttamistyön vaihtelevat roolit
KYT on tunnettu toimija alueellaan.
- Välillä olemme herättelijän roolissa, välillä välitämme tietoa ja kutsumme toimijoita jonkin ajankohtaisen aiheen äärelle. Toisinaan saamme jäsenorganisaatioilta tai kumppaneilta vinkkejä siitä, mihin asioihin pitäisi tarttua. Olemme neutraali toimija, sillä meillä ei ole omaa palveluntuotantoa, Haaki sanoo.
Hän kuvaa yhdistystä alustaksi, koordinoijaksi ja hyväksi välikädeksi.
- Vaikuttamistyön tueksi keräämme, jalostamme ja pureksimme tietoa ajankohtaisesta tilanteesta, selvityksistä, tutkimuksista, valiokuntien lausunnoista ja maakunnan järjestämissuunnitelmasta, ja kuvaamme sitä, miltä tiedot näyttävät järjestöjen näkökulmasta, Astikainen kertoo.
- Käymme myös erilaisissa verkostoissa keskustelemassa. Olen itse esimerkiksi käynyt kannustamassa järjestöjä vaikuttamiseen.
Anu Hätinen kertoo, että he ovat vieneet maakunta- ja kuntatoimijoille tietoa järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä ja malleista.
KYT ry:ssä yhtenä tavoitteena on yhteiskunnallisten muutosten vaikutusten näkyväksi tekeminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sen pohdintaa, mitä muutokset tarkoittavat heikompiosaisten näkökulmasta ja lisääkö jokin muutos eriarvoistumista yhteiskunnan eri osapuolten välillä.
Vaikuttaminen ei ole toiminnanjohtaja Haakin mukaan vain nopeaa somevaikuttamista, jolla on toki myös paikkansa. Muutosten analysoinnille on selkeää tarvetta ja kysyntää.
Tuki on mm. tiedon pureskelua ja yhteistä viestintää
KYT ry on tukenut monipuolisesti järjestöjä vaikuttamistyössä.
- Olemme järjestäneet tilaisuuksia yhdessä maakunnan vastuuvalmistelijoiden kanssa. Tilaisuuksista on tullut todella hyvää palautetta, ne ovat tukeneet verkostoitumista ja järjestöjen yhteistä vaikuttamistyötä sekä tarjonneet ajankohtaista tietoa, kertoo Astikainen.
Vaikuttamistyö on mm. ratkaisujen ja työkalujen tuomista valmistelijoille. Nykyään se, jolla on valmiimpi ratkaisu johonkin asiaan, saa paremmin äänensä kuuluville.
Järjestöjen tukeminen on sisältänyt tiedon pureksimista, tietolähteiden yhdistelyä ja asiantuntijoiden etsintää. Ajantasainen viestintä on ollut toiminnassa tärkeää. Vaikuttamisaineistoja on tehty tiimityönä. Harvoin yksin saa samanlaisia oivalluksia kuin ryhmässä.
- KYT osallistuu myös Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn työskentelyyn. Verkostossa koottiin hyvinvointitalouteen liittyviä näkemyksiä maakunnan käyttöön. Panostimme paljon kolmannen sektorin näkökulmaan siinä. Olemme muutenkin tuottaneet tietoa maakuntaliitolle ja päätöksentekijöille, Haaki sanoo.
Kunnat kutsuneet järjestöjä jatkotyöhön
Vaikuttamistyöstä on syntynyt paljon konkreettisia tuloksia, kuten kuntien hyvinvointikertomuksen sekä maakunnan järjestämissuunnitelman laatimiseen osallistuminen. Ennen kaikkea näkyväksi on tehty järjestöjen moninaisuutta sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön ja yhteisen vaikuttamisen tarvetta.
Hankkeen järjestämien alueellisten järjestö-kuntayhteistyön elinvoimapajojen myötä useampi kunta innostui kutsumaan järjestöjä jatkokeskusteluihin yhteistyössä KYTin kanssa.
- Muutosten keskellä olemme tuoneet tietoa ja luoneet toivoa järjestötoimijoille, kolmikko toteaa.
Sote kaatui, kuinka tästä eteenpäin?
Haastattelun tekovaiheen jälkeen maakunta- ja sote-uudistus on kaatunut. Keskisuomalaiset järjestöt ovat todenneet, että tästä huolimatta tarvitaan verkostojen ja yhteistyön tiivistämistä sekä järjestötoiminnan näkyvämmäksi tekemistä.
- Keski-Suomessa kootaan tähänastisen työn hedelmät uudistuksen jatkovalmistelua varten ja huolehditaan siitä, ettei tehty työ valu hukkaan, toteaa Anne Astikainen.
Järjestöillä on nyt muun muassa mahdollisuus lähteä esittämään ja neuvottelemaan uusia rooleja, joita kaatunut sote-malli ei mahdollistanut.
Artikkeli on julkaistu alun perin keväällä 2019 Kyvyt käyttöön Extra -lehdessä (pdf avautuu uuteen välilehteen).