Työelämä voi jatkua muistisairaudesta huolimatta

13.06.2018

Teksti ja kuvat: Kati Savela

Muistia voi ja kannattaa harjoittaa, etenkin jos tehtävästä toiseen hyppiminen ja keskeytykset ovat tuttuja työssä. Muistin ongelmat koskevat muitakin kuin ikääntyneitä. Myös varsinaisia muistisairauksia voi esiintyä työikäisillä ihmisillä.

Virva Ryynänen, Muistiliitto, kannustaa huolehtimaan hyvinvoinnistaan, siten huolehtii myös muististaan.Työterveyslaitoksen mukaan yli 400 000 suomalaista kokee merkittäviä muistin tai keskittymisen vaikeuksia, joiden taustalla on yleensä hoidettavissa oleva syy. Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen korostaa heti alkuun, että muistiongelmat ja varsinaiset muistisairaudet on syytä erottaa toisistaan. Muistiongelmiin ratkaisu voi löytyä puuttumalla ongelman aiheuttajiin ja korjaamalla tilanne sitä kautta. Sairaus taas vaatii lääkärin konsultaatiota ja hoitoa. Moni tiedostaa, että työssä ja opiskelussa on entistä enemmän häiriötekijöitä, kuten sähköposti ja puhelin, jotka pahimmillaan katkaisevat keskittymistämme jatkuvasti.

– Tietotyön tai paremminkin siihen liittyvän tietotulvan ohella merkittävä muistiongelmien aiheuttaja lienee työelämän ja muun elämän tahdin kiristyminen. Se tuo ylimääräistä kiirettä ja painetta aivoillemme ja siten myös muistille, Ryynänen sanoo.

Yleisimpiä syitä unohteluun ovat hänen mukaansa stressi, ylikuormitus ja mielialatekijät, kuten uupumus tai masennus sekä unihäiriöt, alkoholin liikakäyttö ja multitaskaus eli monien asioiden tekeminen yhtä aikaa.

Muistisairautta voidaan luulla työuupumukseksi

Muistihäiriöt kuulostavat helposti pelottavilta. Työtä ei kuitenkaan niiden takia tarvitse vaihtaa, vaan muistin kuormittumis- ta voi ehkäistä ja keventää. Käytettävissä on monia muistia ja keskittymistä parantavia keinoja.

- Häiriötekijöiden, kuten hälinän poistaminen, riittävien ja tarpeeksi usein toistuvien taukojen pitäminen ja yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan voi auttaa paljonkin. Uusi toimintatapa vain vaatii harjoittelua, Virva Ryynänen rohkaisee.

Muistiliiton mukaan muistiongelmat havaitaan usein varhain, mutta työikäisillä etenevää muistisairautta ei osata aina epäillä. Se saatetaan diagnosoida työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työikäisten muistisairauksissa muisti ei myöskään välttämättä oireile ensimmäisenä, mikä voi hidastaa etenevän muistisairauden diagnosointia.

Stigma on yhä vahva

Muistisairauksista johtuvat muistivaikeudet on luokiteltu lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin. MCI on termi lieville tiedollisille vaikeuksille. Dementia on puolestaan oireyhtymä, jonka aiheuttaa muistisairaus. Koska väestön keskimääräinen ikä Suomessa nousee, ikääntyvien muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Työikäisillä ihmisillä muistisairauksien määrä ei todennäköisesti merkittävästi kasva.

– Muistisairauksiin liittyvä stigma on edelleen valitettavan vahva. Monelle on yllätys, että Suomessa on 7 000 työikäistä eli Virva Ryynänenalle 65-vuotiasta ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti. Myös sitä ei välttämättä tiedetä, että muistisairausdiagnoosin saanut ihminen voi olla pitkäänkin hyväkuntoinen. Diagnoosi ei vie ihmisen kykyjä heti pois, Ryynänen valottaa asiaa.

Tietoisuus muistin huollosta kasvanut

Virva Ryynänen kertoo, että terveydenhuollon tietoisuus muistiasioista on lisääntynyt. Työterveyshuollossakin kiinnitetään nykyään muistiasioihin melko hyvin huomiota. Mutta koska työikäisillä ja nuorilla ei muistiongelmia yleensä heti epäillä, kannattaa itse mainita, jos kokee muistissa tai oppimisessa ongelmia.

– Tätä voi verrata hartiakipuihin tai päänsärkyyn: jos kerrot ongelmistasi tai oireistasi lääkärille, hänen on huomattavasti helpompi alkaa selvittää niiden syytä.

Elämäntavoilla voi vaikuttaa muistisairauksien riskiin. Tutkimusten mukaan mm. koulutus ja aivojen käyttö suojaavat muistisairauksilta. Ikääntyessä ihmisen muistin toiminnot voivat hieman hidastua, mutta varsinaiset muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen.

Tieto muistin huoltamisen merkityksestä työhyvinvoinnille on lisääntynyt. Muistiliitto ja muistiyhdistykset ovat tehneet tiedotustyötä ja tuottaneet materiaalia, joka tukee muistiasioiden esille ottamista ja tukemista työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Muistisairauksiin kehitetyt lääkkeet pitävät toimintakykyä aiempaa pidempään yllä, ja kuntoutus auttaa. Vaikka sairaus muuttaa joitain asioita, elämä ei lopu siihen.

– Edelleen voi tehdä paljon mukavia asioita ja päättää elämästään ja monista asioista itse!
Muistisairauden kanssa voi olla mahdollista jatkaa työelämääkin, kunhan siihen saa oikeanlaista tukea. Työssä jatkamiseen saa vinkkejä mm. Muistiliiton ”Etenevä muistisairaus ja työelämä” -oppaasta.

Muistia tarvitaan oppimiseen

Nuorten tilapäisten muistivaikeuksien takana voi olla samanlaisia syitä kuin aikuisillakin. Ensin kannattaa tarkistaa riittävä unensaanti, mieliala ja muut mahdolliset muistiin vaikuttavat tekijät, kuten päihteiden käyttö.

– Kaikki oppiminen tapahtuu tavalla tai toisella muistin avulla. Jos oppiminen on selkeästi vaikeutunut, aistien, hahmottamisen ja mahdollisten kielellisten vaikeuksien tutkimisen lisäksi on hyvä kartoittaa mm. lyhytkestoisen muistin tilanne, Ryynänen neuvoo.

Joihinkin sairauksiin tai oireyhtymiin, kuten neurologisiin piirteisiin, voi liittyä muistivaikeuksia kaiken ikäisillä. Esimerkiksi keskittymisvaikeuksiin ja tarkkaavuuden häiriöihin liittyy usein lyhytkestoisen työmuistin vaikeutta. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota ympäristön häiriötekijöihin, pyrkiä vähentämään työmuistin kuormitusta ja käyttää muita keskittymistä helpottavia keinoja.

– Työn ja opiskelun tuoksinassa kannattaa huolehtia omasta hyvinvoinnista, se suojaa myös aivoja ja muistia kaikissa elä- mäntilanteissa, asiantuntija kannustaa.

Tue muistia eri tekniikoilla

Muistamista helpottavia tekniikoita on paljon. Jos vaikeudet ovat lieviä, vinkkejä voi opetella itsekin. Kaikki tekniikat eivät silti käy kaikille. Esimerkiksi jos on kielellisiä vaikeuksia, sanalliset muistivinkit eivät välttämättä auta muistamista, ja vastaavasti vahvasti visuaalisen ihmisen kannattaa käyttää kuvallisia muistitukia. Eli kannattaa miettiä omat vahvuudet ja hyödyntää niitä. Jos muistiongelmien aiheuttaja tiedetään ja ongelmat vaikuttavat selvästi oppimiseen, tekniikoita kannattaa käydä läpi ja harjoitella ammattilaisen kanssa.

– Yleiset muistia tukevat vinkit ovat sangen yksinkertaisia: keskity, kuuntele, kertaa ja keskustele. Lepuuta välillä aivojasi. Joillakin voi katseleminen olla kuuntelun sijaan tehokas keino painaa tärkeä asia mieleen.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2/2017


 

Muistisairaus ja työ

Jos on sairastunut työiässä muistisairauteen, tarvitaan oikeanlaista apua ja tukea uuteen elämäntilanteeseen. Myös läheiset tarvitsevat tukea.

Työiässä muistisairauteen sairastuneiden elämäntilanteessa voi olla erilaisia haasteita kuin ikääntyneiden henkilöiden. Jos esimerkiksi sosiaalinen elämä on laaja, se saattaa kaventua sairauden takia.

Sairastuneen läheinen voi joutua tekemään muutoksia työs- sä käymiseensä. Myös parisuhde saattaa muuttua. Jos on lapsia ja he asuvat vielä kotona, heidän tarpeensa huolettavat sairastunutta.

Työelämässä oleva saattaa joutua kamppailemaan oman muuttuvan toimintakyvyn kanssa pärjätäkseen työn vaatimuksissa. Eläkkeelle jääminen tapahtuu todennäköisesti aiemmin kuin ilman muistisairautta. Vertaistuki muilta työiässä saman elämäntilanteen kohdanneilta on tärkeää. Vertaistukea voi etsiä lähimmästä muistiyhdistyksestä sekä verkosta.

Muistisairaus ja työelämä -esite (pdf)

Lisätietoa työikäisten muistisairauksista

Kampanja muistisairauksien erilaisuudesta, jaa tarinasi ja lue muiden:
www.muistini.fi

Vinkkejä muistin hyvinvointiin

Muistiliiton ”Hyvä työ aivoille” -listasta voi tarkistaa, miten voi helpottaa muistamista ja keskittymistä työssä ja opiskelussa. Kognitiivisen ergonomian huoneentaulu:

Käytä itsellesi sopivia muistitukia:kalentereita, muistilappuja, hälytyksiä, työlistoja

  • Etsi kiinnostavuutta! Kiinnostuminen ja itsensä motivoiminen on hyvä keino muistinkin kannalta: innostuneena on helpompi keskittyä.
  • Uni, lepo ja riittävät tauot ovat tärkeitä: levänneet aivot jaksavat tsempata.
  • Aivojen ja muistin hyvinvointia tukevat terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävä lepo ja stressin välttäminen.