Haasteet ja niiden voittaminen työvalmennuksen keinoin

ti huhtik. 19 14:30:00 2016

Teksti: Mervi Lindström
Kuva: Jari Riihimäki

Autismin kirjon henkilöiden parissa työskentelevän työvalmentajan roolin voisi kiteyttää kuvaukseen kannustava toiminnanohjaaja. Lähtökohtana on nostaa esiin autismin mukanaan tuomat vahvuudet, mutta ottaa huomioon myös haasteet ja löytää keinot niiden voittamiseen. Valmentaja tuo esiin asiakkaan työelämäpotentiaalin. Tapaamisissa nostetaan näkyville asiakkaan kyvyt ja lujitetaan uskoa osaamisesta.

Työpaikan hakeminen on vaikeutunut

Työnvälitys on siirtynyt pääosin nettiin. Toisille se on helpotus, mutta erityisesti sellaiselle autismin kirjon henkilölle, joka tarvitsee enemmän tukea työnhaun prosessissa, se on muuttunut entistä vaikeammaksi. Nettipohjaisissa hakulomakkeissa kun asiakasystävällisyys ja helppokäyttöisyys ovat harvoin totta. Yksittäisten detaljien täyttö vie tunteja ja vaatii voimia. Henkilöllä saattaa olla luku- tai kirjoitusvaikeuksia, jollakin olisi parannettavaa myös atk-taidoissa ja siksi monet jäävät ulkopuolisiksi avoinna olevista paikoista, vaikka osaamista ja taitoja haettavaan tehtävään olisikin.

Työvalmentaja johdattaa jäsentämään ja hahmottamaan asioita. Hyväksi on todettu sopivan pieniksi pilkotut ja räätälöidyt kotitehtävät. Asiakkaan osallisuus pysyy näin toimien koko ajan mukana. Ammattitaitoa on osata pilkkoa jokaiselle asiat juuri oikein, jotta oleelliset syyseuraussuhteet hahmottuisivat asiakkaalle. Työvalmentajan erityisosaamista on tunnistaa jokaisen asiakkaan erityistarpeet ja tuoda hänen potentiaalinsa parhaalla mahdollisella tavalla esiin, sekä löytää keinot piirteiden voittamiseen. Työvalmentaja luotsaa myös mistä ja miten oikealaista työtä pitäisi etsiä.

Tutkinto ei takaa työpaikkaa

Monille autismin kirjon henkilöille tulee yllätyksenä, miten vaikeaa työpaikan saaminen tutkinnosta huolimatta on. Pelkällä koulutuksen tutkintonimikkeellä työpaikkoja harvoin löytyy. Saattaa olla vaikeaa hahmottaa, että esim. datanomin tutkinnon suorittaneen pitääkin etsiä työpaikkaa atk-tukihenkilön tai ICT-asiantuntijan termillä. Lisäksi henkilö voi osata hyvin ja erinomaisestikin tiettyjä osa-alueita tutkintoa vastaavista tehtävistä, mutta kokonaisuutta hän ei välttämättä hallitse niin laaja-alaisesti ja perusteellisesti kuin tämän päivän vaativa työelämä edellyttää.

Vaikeuskerrointa työpaikan löytymiseen lisää myös se, että tänä päivänä työnantajat ovat ulkoistaneet työntekijöiden hakemisen muille. Työnantajat hakevat ”valmista pakettia”, jolla on sekä koulutusta että työkokemusta. Mihin on kadonnut työn tekemisen myötä ammattiin oppiminen? Edelleen monessa tehtävässä vasta konkreettinen tekeminen tuo kuitenkin todellisen ammattitaidon.

Onnistuneita rekrytointeja saavutetaan työvalmentajan tuella

Työvalmentajan tuella ja jokaiselle tarpeiden mukaan räätälöidyllä opastuksella autismin kirjon henkilöt pääsevät vaikeampien karikoiden yli työnhaun prosessissa. Joskus opastusta ja neuvoja tarvitaan vain vähän, toisinaan tukea tarvitaan pidemmän aikaa. Työvalmentajan ammattitaitoa on osata mitoittaa tarvittava tuen määrä.

Työyhteisön monimuotoisuudesta puhutaan. Työnantajat, joilla jo on tai ovat kuulleet positiivisia kokemuksia autismin kirjon henkilön palkkaamisesta, ovat rohkeampia kokeilemaan valtaväestöstä poikkeavia henkilöitä työntekijöinä. Avoimuus ja luottamus puolin ja toisin tuo onnistumisia. Työntekijän taidot määrittelevät, pitääkö työnkuvaa mahdollisesti hieman räätälöidä tai rajata. Työvalmentaja auttaa työnkuvan mukauttamisessa ja on tarvittaessa mukana opastamassa henkilöä työtehtävään. Hän pystyy kertomaan, miten työ kannattaa organisoida, jotta parhaimpaan tulokseen päästään. Tarvittavat mukautukset työpaikalla ovat tavallisesti hyvin pieniä, esim. työhuoneen himmeämpi valaistus tai työaikojen sovittelu. Usein järjestelyt työpaikalla tukevat koko henkilökuntaa. Sopeutuminen työyhteisöön sujuu hyvin, jos työvalmentaja on ollut apuna koko työyhteisön perehdyttämisessä uuden työntekijän tapaan kommunikoida ja hahmottaa ympäristöä.

Työvalmennusta tarpeeksi pitkään ja oikeaan aikaan

On osoittautunut, että niiden autismin kirjon henkilöiden kohdalla, jotka työvalmennukseen tulevat, työvalmentajan tarve on usein pitkäkestoisempaa, kuin mitä asiakkaalle myönnetty tukiaika palvelulle on. Tämä on ongelmallista, sillä työpaikan ylläpitämiseen ja rekrytoinnin onnistumiseen tarvittaisiin pitempiaikaista tukea. Työvalmentajaa ei välttämättä tarvitse nähdä päivittäin, ei edes viikoittain, mutta jo tietoisuus, että valmentaja on tarvittaessa käytettävissä, on asiakkaalle hyvä asia. Myös työvalmennuksen oikea-aikaisuus on tärkeää; ensin pitäisi saada arjen hallinta ja itsenäinen toimintakyky kuntoon ja vasta sen jälkeen miettiä työhön liittyviä asioita.

Uusia toimintatapoja kokeillaan

Lähes kaikilla autismin kirjon henkilöillä on jonkin verran vaikeuksia kommunikoimisessa. Kun työpaikkahaastattelussa vastaan tulee lyhyitä vastauksia antava ja katsekontaktia välttävä henkilö, saattaa työnantajan kiinnostus hiipua. Todellisuudessa intoa, motivaatiota ja taitoja työhön kuitenkin on. Se ei vain näy ulospäin.

Autismisäätiössä on Helsingissä meneillään RAY:n rahoittama Löydä kyky -hanke (2015–2016), jossa kokeillaan työnantajien mielenkiinnon herättämistä video- ja kuva-CV:illä. Videolla henkilöt voivat stressittömästi kertoa omista vahvuuksistaan, ja tämän toivotaan rohkaisevan työnantajia palkkaamaan valtaväestöstä poikkeavia henkilöitä. Pienryhmissä harjoitellaan työnhakutaitoja, nostetaan esiin omia kykyjä ja saadaan vertaistukea.

Työelämässä sosiaalisuutta arvostetaan ja työpaikkailmoituksissa haetaan toistuvasti hyviä tyyppejä. Kunpa työnantajat ymmärtäisivät, että kaikissa työtehtävissä sosiaalisuutta ei tarvita. Työt hoituvat siitä huolimatta hienosti tai jopa loistavasti. Työantajan asenne, työyhteisön ilmapiirin avoimuus ja erityisesti oma ymmärtävä tukihenkilö työyhteisön sisällä ovat onnistuneeseen rekrytointiin vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Työnantajan avoimuus erilaisten henkilöiden palkkaamiselle saatetaan yllättävästi palkita hyvällä työntekijällä. On todettu, että koko työyhteisön yleinen ilmapiiri paranee, kun siihen tulee valtaväestöstä poikkeavia jäseniä. Onpa käynyt niinkin, että työnantaja kehottaa muita ottamaan esimerkkiä autismin kirjon henkilöstä, jonka into ja motivaatio työhön ovat jopa kadehdittavalla tasolla.

Rohkean rekrytoinnin myötä eräs työnantaja huomasikin, että palkattu autismin kirjon henkilö on innostunut, äärimmäisen motivoitunut ja sitoutunut sekä työnsä erittäin hyvin osaava. Sosiaalisista puutteistaan huolimatta hän oli juuri se etsitty – ”hyvä tyyppi”.