Työhönvalmennusta viittomakielellä

21.06.2018

TEKSTI: Anne Korhonen, KUVAT: Kati Savela

Tuetun työllistymisen palvelu edistää yhdenvertaisuutta, koska siinä tukea tarvitsevalle henkilölle etsitään tavallista työpaikkaa, tasa-arvoisella palkalla ja tarkoituksenmukaisella tuella. Menetelmä on edistänyt erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja oikeutta työelämään.

Tuetun työllistymisen mallista hyötyvät myös viittomakieliset. Kuurojen Palvelusäätiö sr:n Poveri-hankkeessa työskentelee kolme valtakunnallisesti toimivaa viittomakielisten työvalmentajaa. Työvalmentajat tekevät viittomakielistä yksilöllistä työvalmennusta. Hanketta rahoittaa STEA Veikkauksen varoilla.

Työhönvalmentaja tukee henkilöä opiskelu- ja työllistymissuunnitelman teossa ja sen toteuttamisessa. Hän opastaa IT-asioissa ja auttaa elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Työhönvalmennusta tehdään verkosto- yhteistyönä muiden asiakkaan opiskelu- ja työllisyysasioissa mukana olevien tahojen kanssa.


– Koska työvalmennus tapahtuu viittomakielellä, kasvokkain tapaamiset ja kohtaamiset ovat tärkeitä. Työaikaa täytyy resursoida tapaamisiin. Lisäksi työaikaa kuluu viittomakielisten viestien eli videoiden tekemiseen perinteisen sähköpostin tai tekstiviestien sijaan, hankkeen Uudenmaan alueen työvalmentaja Tiina Maja kertoo.

– Kuurolle henkilölle viittomakieli on äidinkieli. Suomenkielisten kuurojen suomen kielen taito riippuu paljon perhe- ja koulutustaustasta. Kuurojen henkilöiden tavoittamiseksi olen luonut julkisen Facebook-tilin, josta kaikille tarkoitettuja viittomiani infoja voi katsoa, Maja jatkaa.

Jo 186 asiakasta – etätyökalut käyttöön

Viime vuonna hankkeessa oli 186 asiakasta, joista 85 oli Uudenmaan alueella. Asiakkaita on ohjautunut myös puskaradion kautta. Tyypillinen hankkeen asiakas on työtön työnhakija, joka ohjautuu työvalmennukseen TE-toimiston kautta. Kasvava ryhmä ovat olleet maahanmuuttajakuurot, joita Majan asiakkaina on tällä hetkellä noin kolmasosa.

– Julkisen Facebook-tilini kautta videoitani on jaettu kavereille ja suositeltu tule- maan luokseni, jos työllistyminen on mielessä. Suomessa kuurojen yhteisö on pieni, joten viesti verkostoissa kulkee aika tehokkaasti, Tiina Maja selventää. Lisäksi asiakkaita on ohjautunut yhteistyökumppaneilta tai -pajoilta, jonne ohjaan, kuten Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n Iiris Pron työpajalta.

– Teen etäohjausta tosi paljon tapaamisten ohella ja olen tavoitettavissa kännykällä tai videon päässä. Viikossa minulla on noin 20 asiakastapaamista, Maja kertoo.

Keskiössä asiakkaan motivaatio

Asiakastapaamisissa on tärkeää ottaa kontakti, huomioida asiakas ja kertoa realistisesti, mitä työn hakeminen ja tekeminen tarkoittavat.

– Asiakkailla on kova halu työllistyä, mutta välttämättä aina ei ole esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla vielä ymmärrystä, mitä työnhaku vaatii. Toisekseen suomen kielen taito ei ole välttämättä tasolla, jota työpaikassa tarvitaan. Näin voi olla myös suomenkielisen kuuron henkilön kohdalla. Ei olisi oikein asiakasta tai työnantajaa kohtaan, jos minä työvalmentajana kirjoittaisin ansioluettelon tai työhakemuksen täydellisellä suomenkielellä ja haastattelussa valottuisikin erilainen todellisuus, Tiina Maja painottaa.

Yleensä työskentely alkaa siten, että asiakas tuo mukanaan kaikki paperinsa, joista selviää koulutus- ja työtausta sekä sen hetkinen toimeentulo. Alkutilanteen kartoittamisen jälkeen on helpompi lähteä yhdessä suunnittelemaan askeleita eteenpäin.

– Ollaan välillä kärsimättömiä ja töihin halutaan heti, koska motivaatiota ja potentiaalia on paljon. Esimerkiksi Kuurojen kansanopisto on usein hyvä paikka paran- taa kielitaitoa ennen työllistymisaskeleita, Maja selventää.

Kannustusta ja tietoa työnantajalle

Työnantajayhteistyö on aina helpompaa, jos asiakkaalla on jo koulutus tai työkokemusta. Maja kannustaakin asiakkaitaan aina kouluttautumaan.

– Aina on helpompi saada työpaikka, jos on osaamista. Mutta yleisesti työnantajat tarvitsevat tietoa ja tukea siitä, mitä tarkoittaa, kun kuuro henkilö tulee töihin. Työnantajat eivät tarkoituksellisesti syrji kuuroja henkilöitä. Heiltä puuttuu kokemusta ja tietoa, miten työtä voi järjestellä ja että esimerkiksi tulkkipalvelut eivät tule työnantajien maksettavaksi, korostaa Maja.

Asiakkailla on tullut eteen myös syrjintäkokemuksia. Tällöin Maja esimerkiksi selvittää työnantajalta, miksi kyseistä henkilöä ei palkattu työtehtävään ja jos herää epäilys syrjinnästä, hän kertoo asiakkaalleen oikeudet työelämässä ja tukee tapauksen eteenpäin viemisessä. Syrjintätapauksissa hyvä yhteistyökumppani on Kuurojen Liiton työllisyysasiantuntijat.

– Toisaalta kuurolla henkilöllä voi itselläänkin olla sellainen asenne, että en pysty tuohon, koska olen kuuro ja työnantaja ei kuitenkaan palkkaa minua. Omalla asenteella on väliä työnantajien kanssa työskennellessä. Vaikka minulla on tällainen ominaisuus kuin kuurous, se ei vie koko toimintakykyäni pois työntekijänä, Maja selventää.

Tärkeää onkin tiedottamistyö työnantajille ja valmennustyö asiakkaille.

– Tiedottamisen kautta vältetään kömmähdykset, opitaan katsomaan toista ja ottamaan kontaktia, kun puhutaan ja tottumaan siihen, että kuuron henkilön ääni tuleekin tulkin kautta. Näissä työvalmentaja on avainasemassa mallintamassa omalla esimerkillään ja sovittamassa toimintatapoja yhteistyölle. Moni tilanne on auennut ja saanut ratkaisun työvalmentajan tuella, Tiina Maja kiteyttää.


Tuettu työllistäminen edistää yhdenvertaisuutta

Työelämään pääseminen tai siellä pysymisen keskusteluissa nousee usein esille työelämässä koettu syrjintä. On tärkeää keskustella myös niistä ratkaisuista, joilla työelämän yhdenvertaisuutta voidaan edistää ja tukea. Yksi niistä on tehokkaaksi osoittanut tuetun työllistymisen malli, joka edistää erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta työelämään.

Tuetun työllistymisen (Supported Employment) malli määriteltiin palvelumuotona Yhdysvalloissa 30 vuotta sitten. Suomeen tuetun työllistymisen malli rantautui Euroopan Sosiaalirahaston työllisyysohjelmien tukemana Euroopan unioniin liittymisen myötä.

Tuetussa työllistämisessä annetaan yksilöllistä tukea niin työllistymisen suunnittelussa, valmistelussa, työllistymisessä kuin työn pitämisessä. Tukea tarjoaa siihen koulutettu tukihenkilö eli työhönvalmentaja.

Työhönvalmennus on tutkitusti vaikuttava työllistymisen tukipalvelu, kun sen toimintaperiaatteita toteutetaan vastuullisesti. Menetelmä ja etenkin työllistymisen tuen tarjoaja, työhönvalmentaja, on avainasemassa monimuotoisen ja yhdenvertaisen työelämän tukemisessa.

Kuurojen Palvelusäätiö sr on toteuttanut työllistämishankkeita vuodesta 2012 lähtien. Uusin Poveri-hanke alkoi vuonna 2016 (rahoittaja STEA/ Veikkaus). Siinä työvalmentaja tukee kuuroja työelämään. Hanke on oivallinen esimerkki siitä, että työvalmennuksella on ollut suuri merkitys viittomakielisten henkilöiden tukemisessa työelämään ja hanke on saanut toiminnalleen lisää rahoitusta.