Ulkomailla kilpaileminen tuo itseluottamusta

26.06.2017

Teksti: Kati Savela
Kuva: Jenny Salo

Kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin osallistuminen voi vahvistaa erityistä tukea tarvitsevan itseluottamusta. Selvittämättä on, edistääkö TaitajaPLUS- tai Abilympics-kisoihin osallistuminen työllistymistä.

Ammattiopisto Luovin Helsingin yksikön koulutuspäällikkö Matti Kauppinen vastaa Skills Finland ry:n erityistä tukea tarvitsevien kotimaisista ja kansainvälisistä ammattitaitokilpailuista. Tässä jutussa keskitymme kansainvälisiin kilpailuihin ja siihen, mitä ne osallistujilta edellyttävät ja mitä puolestaan antavat.

– Satsaamme erityisesti henkiseen valmennukseen. Osaaminen on osallistujilla melko samalla tasolla, mutta jotkut reagoivat herkemmin Suomesta poikkeaviin olosuhteisiin ja itse kilpailutilanteeseen. Käymme läpi käytännön asioita kielitaidosta kisamaan tapoihin ja kulttuuriin sekä median haastateltavana olemiseen, Matti Kauppinen kertoo esimerkkejä valmennuksen sisällöstä.

Itse kilpailuihin valmistautuminen ja niihin osallistuminen on kilpailijalle ainutkertainen kokemus, joka lisää itseluottamusta. Kauppinen on nähnyt, miten koulussa aikatauluista piittaamaton nuori on pitänyt kilpailuohjelmasta säntillisesti kiinni vieraassa maassa, yleensä vetäytyvä nuori taas keskustellut sujuvasti muiden maiden kilpailijoiden kanssa.
– Tunne siitä, että pärjää uudessa tilanteessa ja säilyttää hermonsa on monelle rohkaiseva kokemus.
Skills Finland järjestää yhteistyökumppaneineen vuosittain Taitaja-, TaitajaPLUS- ja Taitaja9 -kilpailut sekä valmentaa ja lähettää joukkueen kansainvälisiin WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics -kilpailuihin. Erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten Abilympics-kilpailut järjestetään joka neljäs vuosi.

Suomi nosti esiin erityisryhmien kilpailut

Taitaja Plus- ja Abilympics-kilpailuihin voivat osallistua kaikki, joille on tehty HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Heillä on oikeus osallistua myös kaikille avoimeen Taitajaan, mutta silloin noudatetaan Taitaja-sääntöjä esimerkiksi ikärajan suhteen.

Aiemmin erityisopettajana toiminut Kauppinen aloitti ammattitaitokilpailujen parissa vuonna 2005, kun Suomessa järjestettiin WorldSkills-kilpailut. Kilpailuissa vierailleen IAF:n (International Abilympics Federation) delegaation tapaamisen jälkeen Skills Finland ry:ssä tehtiin päätös liittyä IAFn jäseneksi ja osallistua Japanin vuoden 2007 International Abilympics-kilpailuihin.

Kilpailutoiminnalla haetaan tietysti hyötyä muillekin kuin kilpailijoille.
– Kansainväliset kilpailut ovat erinomainen tapa esitellä Suomen koulutusosaamista. Erityisryhmien kohdalla kyse on myös siitä, että tehdään tunnetuksi heidän osaamistaan työntekijöinä, Matti Kauppinen sanoo.

Hän kertoo, että Suomen kilpailijoiden teknistä osaamista on ihmetelty kansainvälisissä kisoissa. Ammatillisella koulutuksella on siis merkitystä.

Tukeeko kilpailuun osallistuminen työllistymistä?

Eri maiden käytännöt poikkeavat esimerkiksi siten, että kun Suomessa on omat kisat erityistä tukea tarvitseville, Ranskassa kaikki kilpailevat yhdessä, mutta eri kategorioissa.

Suomessakin on yhteistä toimintaa: esimerkiksi Abilympics-joukkueen valmennusleirit järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muun ammattitaitomaajoukkueen kanssa. Vain osa valmennusohjelmasta on eriytetty.

Opettajalle kilpailutoimintaan osallistuminen esimerkiksi valmentajana tai tuomarina antaa uutta pontta opetustyöhön. Verkostoituminen on monille myös kimmoke ryhtyä kilpailujen taustavoimaksi.

Kauppinen kertoo, että kilpailuihin osallistumisen vaikutus kilpailijan työllistymiseen on vielä selvittämättä. Yksittäisiä tapauksia kantautuu korviin, mutta opinnäytetyön aiheeksi sitä ei ole vielä napattu.

– Taitaja-kilpailuissa kärkisijoille päässeiltä usein kysellään, onko työpaikka jo tiedossa. Ottajia löytyy. Myös Taitaja PLUS -menestys on alkanut kiinnostaa työnantajia, hän iloitsee.

Artikkeli on julkaisu Kyvyt käyttöön -lehdessä 2017