Vates-päivillä esteettömyys ja talousasiat laajasti esillä

02.06.2016

Tänä vuonna Vates-päivillä saatiin laaja kattaus niin esteettömyydestä, työllisyyshankkeista kuin osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen taloudellisista vaikutuksista ja tilastoista. Vates-päivät pidettiin 11.-12.5.2016 Vantaalla. Ohessa tiivistelmät joistain esityksistä.

Puhujien lähettämät aineistot löytyvät osoitteesta: http://www.vates.fi/vates/vates-paivat-2016/materiaalit.html

Mika Kari kannusti lobbaamaan

- Työttömyyden sijaan pitäisi puhua työllisyyden hoidosta ja kannustaa passiivisuuden sijaan ihmisiä aktiiviseen työnhakuun. Pelkään kuitenkin pahoin, että osatyökykyisten osalta hallituksen toimet eivät riitä heidän työllistämiseensä, sanoi kansanedustaja Mika Kari (sd) avauspuheenvuorossa.

Kari on toiminut pitkään Lahden kaupungin luottamustehtävissä ja myös Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtajana. Tänä vuonna hänet valittiin Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

- Lahdessa työttömyys on noussut jopa 19 prosenttiin. Kun asukkaita on lähes 120 000, on selvää, että näin suuresta joukosta syrjäytyy eri-ikäisiä ihmisiä koskettaen erityisesti heitä, joilla on muita heikompi mahdollisuus päästä työelämään esimerkiksi vammaisuuden takia. On tärkeää tehdä yhteistyötä uudella tavalla, painotti kansanedustaja Mika Kari.

Ennen kansanedustajakauttaan Kari toimi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työkeskuksessa työpajapäällikkönä, ja pitää itseään edelleen nuorisotoiminnan ohjaajana.

- Lahden Työn Paikka eli entinen Tuoterengas on iso päijäthämäläinen valmennuskeskus, jossa käy päivittäin noin 50 henkilöä.

- Nuorisotyö on tulevaisuuden tekemistä, johon liittyvät nuorten kasvuun liittyvät tekijät, kuten uteliaisuus, sanoi Kari ja toivoi, että uudet toimintatavat lähtisivät osallistamisesta.

Aktiiviseen edunvalvontaan

Mika Kari rohkaisi seminaarilaisia aktiiviseen edunvalvontaan.

- Olen ollut lobbaamassa kunnan budjettiin työllisyysrahaa ja koonnut Päijät-Hämeen työllisyystoimijoiden kanssa yhteisiä pamfletteja. Olen yrittänyt tuoda työllisyysasioita esille päättäjille, ja ollut myös itse päättäjänä, joten tiedän, miten asioita pitää perustella, sanoi Kari.

- Olkaa aktiivisia kuntapäättäjien lisäksi myös eduskuntaan. Hankkikaa omien asioidenne edunvalvojaksi jokin tietty kansanedustaja, joka kuuluu siihen valiokuntaan, jossa teille tärkeitä asioita käsitellään. Kootkaa pieniä pooleja, jossa on edustettuina oman alueen päättäjiä, neuvoi Kari.

- Käsiteltävien asioiden määrä päättäjillä on valtava, ja meille tulee paljon informaatiota, kertoo Kari eduskuntatyöstään.

Mika Kari muistutti kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen merkityksestä. Hän lupautui toimimaan ns. ankkuriedustajana osatyökykyisten henkilöiden työllisyysasioissa ja kummina seminaarilaisille esimerkiksi silloin, kun joku haluaa järjestää tapahtuman eduskunnan kirjaston kansalaisinfossa.

- Kuntapuolella käytetään vuosittain noin 25 miljardia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sieltä rahoitetaan myös työllisyyden hoitoa. Koska valtion budjetista suurin osa menee virastojen palkkoihin, kuntien raha ratkaisee, ei niinkään valtion raha, tiivisti Kari.

- Työttömyydenhoidossa kannattaa kyseenalaistaa rakenteita. Työttömyyden hoito on puheissa suurta, mutta teoissa ikävä kyllä pientä. Meillä on puoli miljoonaa työtöntä ja historiallisen vähän rahaa työttömyyden hoitoon.

- Hallituksella on hyviä kokemuksia työkokeiluista, mutta ne eivät vastaa palkkatyötä. Hallitus lähtee helpottamaan yrittäjän arkea keventämällä rakenteita, kun pitäisi rakentaa työttömien polkuja työelämään. Työkokeiluun on jo lainsäädäntö olemassa. Pelkään, että kyse on palkan ja harjoittelurahojen heikentämisestä, pohti Kari.

Esteettömyys koskee kaikkia

- Esteettömyys on 10 prosentille välttämätöntä, 40 prosentille tarpeellista ja kaikille lopuille vähintään miellyttävää, sanoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Foorumix-hankkeen ja Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän projektityöntekijä Niina Inberg.

Esteettömyyteen kuuluvat niin fyysinen, taloudellinen, psyykkinen kuin sosiaalisenkin esteettömyys, joista Inberg nosti seminaarissa esiin vähemmän puhutun sosiaalisen esteettömyyden.

- Kun sosiaalinen esteettömyys toteutuu, silloin ihminen kokee, että on tervetullut yhteisöön, työporukkaan tai harrastuspiiriin. Hän kokee, että elämä on turvallista ja hänet otetaan vastaan. Henkilö kokee, ettei häntä syrjitä. Esteettömyys tarkoittaa kaikille avointa yhteiskuntaa, kuvasi Inberg.

- Sosiaalisen esteettömyyden rakoilemisesta voi seurata psykososiaalista kuormittumista. Sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi työjärjestelyissä ja työyhteisön ilmapiirissä olevat häiriötekijät, kuvasi Inberg.

- Inberg korosti, että psykososiaalisiakin kuormitustekijöitä voidaan hallita yhtä järjestelmällisesti kuin fyysisen työ- ja toimintaympäristön epäkohtia eli selvittämällä ja arvioimalla työn vaaroja.

Sosiaalinen esteettömyys kytkeytyy työelämään niin työsopimuslain (2§ Tasapuolinen kohtelun ja syrjintäkielto) kuin yhdenvertaisuuslainkin (5-7§ Viranomaisten, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta) kautta.

Kohtaa ihmisenä, älä vammaisena

- Vammainen henkilö tulisi kohdata ennen kaikkea ihmisenä, ei vammaisena. Työnantajille tarvitaan koulutuksia ja asennekampanjoita, sanoi Inberg.

Hän oli kerännyt seminaaria varten vammaisten henkilöiden kokemuksia työelämästä. Heidän mielestään osatyökykyisten työllistymistä edistävät työnkuvan ja työajan muokkaus yksilöllisesti, esimiehen ymmärrys, esteetön työympäristö ja muutostyöt, tukiverkko, velvoitteet työnantajille työllistää osatyökykyisiä ja palkkatuen määrän lisääminen.

- Työllistymistä edistävät ennakkoluulottomuus, riittävät avustajatunnit sekä vammaisen henkilön identiteetin, osaamisten ja vahvuuksien tunnistaminen, sanoi Inberg.

Aistiesteettömyys

Aistiesteellisyys koskee kaikkia, mutta tuottaa erityistä haittaa mm. autismin kirjoon kuuluville, erityisherkille, allergikoille sekä näkö- ja kuulovammaisille.

- Tilat ja toimintaympäristö tulisi nähdä kokonaisuutena, jotta se olisi esteetön, turvallinen ja käyttäjäystävällinen niin liikkumiseen, toimiseen kuin aistimisenkin kautta, sanoi Inberg.

- Aistiesteettömyydellä on suuri merkitys, koska kaikki eivät pysty sulkemaan pois mielestään aistiärsykkeitä, mikä voi heikentää työskentelytehoa, aiheuttaa keskittymisongelmia, pahoinvointia ja migreeniä sekä vaikeuttaa vuorovaikutustilanteita.

Aistiesteellisyys voi syntyä kuulon, näön, tunto- ja hajuaistin kautta. Kuulo reagoi hälyyn, musiikkiin, kalusteiden kolinaan, laitteiden hurinaan, ilmastointiin tai työkavereiden ja taukotilojen puheeseen. Näkö reagoi esimerkiksi työympäristön värivalintoihin ja kontrasteihin, valaistuksiin sekä niiden heijastuksiin ja lasi- ja peilipintoihin.

Tunto reagoi materiaaleihin, vetoisuuteen, lämpötiloihin, ilmastointiin ja kalusteiden ergonomiaan. Hajuaisti reagoi hajusteisiin ja parfyymeihin, mausteisiin ruokiin esimerkiksi yleisissä ruokaloissa sekä homeeseen.

Autismi- ja Aspergerliitto ry, Suomen erityisherkät ry ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat laatineet tarkistuslistan, jonka avulla voidaan tehdä esteettömyyskartoitusta aistit huomioiden.

Työttömyyden kasvu taittunut – uudet työn muodot mahdollisuus

Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjauksen yksikön tutkimusjohtaja, dosentti Heikki Räisänen kertoi, että vaikka Suomessa on eletty taloudessa monta heikkoa vuotta, viime vuonna taloudessa päästiin jo kasvun puolelle. Se ei silti vielä riitä työllisyyden kasvuun. Räisänen esitteli kattavasti TEM:in työnvälitystilastoja ja kertoi vuosien varrella tehtyjen työllisyyskokeilujen vaikuttavuudesta.

Suuri haaste on työttömyyden päättymättömyys. Paitsi yli 12 kuukautta myös yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa edelleen jyrkästi.

- Työttömyyttä alkaa vähemmän, mutta kun työttömäksi joudutaan, siellä ollaan sitkeäksi, kuvasi Räisänen tilannetta.

- Myös avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt ja työnantajat ovat varovaisia niitä täyttämään, ennen kuin heillä on varmuus esimerkiksi odotetusta tilauksesta.

Haasteena on myös suomalaisten aikuisten osaamistaso. Kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa heikon osaamistason aikuista, joista iso osa on silti työelämässä.

- Osaamisen ylläpito ja kehittäminen sekä asenne työntekoon ovat ratkaisevia tekijöitä työllistymisen kannalta.
Räisäsen esittämien tilastojen valossa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla työttömyydestä poispääsy on keskimäärin vaikeampaa ja työttömyys pitkittyy. Suurin osa heistä kuuluu yli kaksi vuotta työttömänä olleisiin.

- Vaikka vammaisilla ja pitkäaikaissairailla on kynnyksiä ylitettävään, ne on rakennettu ylitettäväksi. Kenties työnteon muotojen monipuolistuminen, kuten etätyö ja osa-aikatyön kasvu, tukevat myös vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia, pohti Räisänen.

Suomessa on toteutettu lukuisia työllisyyskokeiluja, mutta Räisänen huomautti, että vain harva niistä täyttävät aidon kokeilun tunnusmerkin.

- Huonosti valmistelu tai arvioitu kokeilu ei täytä tehtäväänsä, vaan tuhlaa resursseja. Jotkut kokeiluiksi kutsutut asiat ovat lähinnä hankkeita.

Vuonna 2013 hän laati meta-analyysin, johon otettiin mukaan 12 työllisyyshanketta, joiden tuloksia Räisänen esitteli. Niitä olivat sosiaaliturvamaksukokeilu, ikääntyneiden matalapalkkatuki, kotitaloustyön verotuki, 6+6 -työaikakokeilu, yksinyrittäjätukikokeilu, starttirahakokeilu, työnetsijäkokeilu, työpankkikokeilu, vuorotteluvapaakokeilu, Paltamon työllisyyskokeilu, Sanssi-kortti sekä Imatran nuorten kesätyökokeilu.

Hollolasta kuntatalouden näkökulmaa

Vaikka Hollolan kunnan työttömyys on maakunnan alhaisin, se on silti liikaa. Hollolan kunnan talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi kertoi, mitä työllisyyden hoito kunnan taloudessa tarkoittaa.

Hollolan kunnassa asuu 24 000 henkilöä. Työttömiä on 1 320, joista 38 prosenttia pitkäaikaistyöttömiä. Työmarkkinatuen kuntaosuutena eli ns. kuntalisänä Hollola maksaa 1,75 miljoonaa euroa vuodessa, 729 euroa per asukas.

- Työttömyys johtuu suurelta osin yleisestä taloudellisesta tilanteesta, johon kunnat eivät voi kovin paljon vaikuttaa omin toimenpitein. Silti pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa merkittävästi sekä kuntien taloudelliseen tilanteeseen että yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvointiin, sanoi Hurmola-Remmi.

- Kunnissa ei voida riittävästi vaikuttaa niiden työttömien palveluiden järjestämiseen, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta kunnat maksavat osan. Uudenlaista ajattelua ja palveluja tarvitaan, jotta nykyistä suurempi osa työttömistä voisi olla aktiivisena kansalaisena osana yhteiskuntaa, korosti Hurmola-Remmi.

Hollola osallistui Päijät-Hämeen työllisyyden kuntakokeiluun nimeltään Työn Kipinä. Siinä otettiin yhteyttä 1500 asiakkaaseen, joista kolme neljästä oli saanut työmarkkinatukea 500 päivää.

- Valmennuksen ja oikeiden palveluiden jälkeen 56 prosentille löydettiin positiivinen ratkaisu. Kuntakokeilu on myös edesauttanut työllisyysteeman nousua keskeisemmin kuntien strategioihin sekä lisännyt poliittisen ja virkamiesjohdon sitoutumista asiaan, kertoi Hurmola-Remmi.

Hurmola-Remmi kertoi, että kunnassa on otettu käyttöön monia uusia ihmisten työmarkkina-asemaa parantavia keinoja. On luotu mm. matalan kynnyksen talous- ja velkaneuvontapalvelu. Siellä on myös otettu käyttöön Hollola-lisä eli työnantajalle myönnettävä harkinnanvarainen tuki nuoren tai vaikeasti työllistettävän henkilön ainakin puoli vuotta kestävään työsuhteeseen. Lisäksi työllisyyden ja elinkeinoasioiden hoitamista varten on luotu yhteinen toimikunta.

- Meillä on yksikkö, joka ottaa vastaa työttömiä eli meillä on työttömien palvelua yhden luukun periaatteella. Moni tarvitsee muutakin kuin työllisyysyksikön palveluita. Kuitenkin kahden henkilön rekrytointia työllisyydenhoitoa varten on jouduttu selittämään myös kunnan luottamushenkilöille, sanoi Hurmola-Remmi.

Vantaalla henkilökohtainen palveluohjaus tehosi

Vantaalla on saatu hyviä tuloksia pitkäaikaistyöttömien henkilökohtaisesta palveluneuvonnasta. Monialainen tiimi ja yhteistyö verkostojen kanssa auttoivat asiakkaita elämässä eteenpäin kohti työelämää. Osatyökykyisyyttä oli paljon.

Työraide-työllisyyskokeilun ideana oli pitää asiat yksinkertaisina. Asiakas sai henkilökohtaista palveluohjausta 3-6 kuukauden yhden luukun periaatteella. Avaimina oli tavoitteellisuus sekä myönteinen ja ratkaisukeskeinen ohjaus.

- Vahvuutena oli monialainen tiimi, johon kuului palveluohjaajia, terveydenhoitajia, sosiaalihoitajia, koulutusohjaajia ja työhönvalmentajia. Työntekijä pystyi esimerkiksi tekemään lääkärille jo valmiiksi B-lausunnon, koska kehitimme myös työ- ja toimintakyvyn kartoitusta. Osatyökykyisyys näyttäytyi vahvasti tässä projektissa, kertoi työllisyyskokeilun palvelupäällikkönä toiminut Anne Matilainen Vantaan kaupungin työllisyyspalvelusta.

Työraide-työllisyyskokeilussa testattiin uudenlaista työnjakoa kunnan ja TE-toimiston välillä pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisessä sekä pitkäaikaistyöttömyyden alentamisessa.

Projektin alkaessa Vantaalla oli muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna poikkeuksellisen vaikea rakennetyöttömyys ja toimeentulotuen osuus oli selvästi Espoota ja Helsinkiä korkeampi. Monen kohdalla työllistymistä vaikeutti useiden ongelmien kasautuminen ja elämäntilanteen haasteellisuus.

Työraide-kuntakokeiluun osallistui 16 työntekijää, joilla oli suuri halu onnistua. Hankkeen budjetti oli 2,7 miljoonaa euroa. Asiakkaita oli 2 800, joista yli puolet oli saanut 500 päivää työmarkkinatukea, ja joiden aiemman työttömyyden kesto vaihteli 1-10 vuoden välillä.

Moni epäili, etteivät työntekijät pysty ottamaan niin monta asiakasta vastaan ja käsittelemään heidän asioitaan kunnolla. Hanke kuitenkin osoitti, että jo pienikin tuki voi viedä ison loikan asiakkaan elämää eteenpäin. Monen asiakkaan työllistymistä kun haittaisi useat ongelmat ja elämäntilanteen yleinen haasteellisuus.

Ohjauksen avulla ajanjaksolla 1.1.2013 - 14.12.2015 hankkeen avulla esimerkiksi ilman palkkatukea työllistyi 221 henkilöä ja palkkatuen avulla 502 henkilöä. Työkokeiluun ohjattiin 690 henkilöä ja kuntouttavaan työtoimintaan lähti 638 henkilöä. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistui 107 henkilöä, omaehtoiseen opiskeluun lähti 84 ja oppisopimuskoulutukseen 21 henkilöä. Yrittäjäksi ryhtyi 14 henkilöä. Kelan kuntoutuskurssille ohjattiin 19, eläkkeelle 25 ja eläkeselvittelyä tehtiin 50 henkilölle.

- Vantaan johto on sitoutunut työllisyyden edistämiseen. Kuntakokeiluun valmistauduttiin huolella. Osaava henkilöstö, jolla oli onnistumisen asenne työhön. Hyvä yhteistyö TE-toimiston kanssa. Laadukas yritysyhteistyö. Matalat asiakaskriteerit ja nopea pääsy palveluun. Vaikuttava toiminta verkostoissa, näin listasi Anne Matilainen kokeilun onnistumisen syitä.

Helsingin seurakuntayhtymä löysi työtä tekijöille

Helsingin seurakuntayhtymällä oli positiivinen ongelma. Seurakunnat olivat sopineet yhdessä jo vuonna 2005 osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisesta ja sitä varten oli varattu määräraha. Päätöksestä ja rahoituksesta huolimatta osatyökykyisten työllistäminen jäi satunnaiseksi.

- Kokemus työllistämisestä on ollut ensisijassa yhteistyötä Helsingin Klubitalon kanssa ja siirtymätyön mahdollistaminen osatyökykyisille henkilöille mm. seurakuntien talossa ja erityisnuorisotyössä, kertoi diakonian päällikkö Kirsi Rantala Helsingin seurakuntayhtymästä.

- Vaikka työllistämiseen oli varattu rahaa, seurakunnat sanoivat, etteivät oikein tiedä, miten sitä käytetään. Meiltä on puuttunut toimintamalli ja rakenteet osatyökykyisten tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen.

- Toimintamallin luomiseksi käynnistimme 1.6.2015 kolmivuotisen Työtä Kohti -projektin, johon on palkattu yksi työntekijä, sanoi Rantala.

Helsingin seurakuntayhtymällä on 1 300 henkilöä työssä. Projektin avulla luodaan seurakuntaan mm. uusia työpaikkoja.

- Emme ole mitenkään rajanneet, millaisia henkilöitä työllistetään ja mitkä kriteerit heidän pitäisi täyttää, jotta heitä palkataan. Ei ole esimerkiksi ikärajaa tai ehtoa siitä, miten pitkään työttömyys on kestänyt, kuvasi Rantala.

Hoksautusta

- Teemme työhönvalmentajan työtä seurakuntiin. On jaettu tietoa, on tuettu ja rohkaistu ihmisiä työllistämään, sanoi Kirsi Rantala.

- Projektityöntekijä on auttanut hoksauttamaan eli on mietitty seurakuntien kanssa yhdessä, millaisia työtehtäviä niissä olisi, joita työllistettävä voisi tehdä. Emme hae mitään leikkityötä tai viikon juttua, vaan pysyvämpää tehtävää, johon ihminen sijoitetaan. Uudella työntekijällä on voinut myös olla sellaisia ominaisuuksia, joista ei ole ollut alkuvaiheessa tietoa, mutta joita on voitu hyödyntää. Esimerkiksi puolen vuoden projektitehtävän jälkeen seurakunta on päättänytkin palkata työllistettävän.

- Projektissa koulutamme väkeä, jaamme tietoa ja motivoimme. Tähän mennessä olemme löytäneet 11 uutta työtehtävää tai työpaikkaa, joihin on palkattu 15 työntekijää. Lisäksi kahdeksasta uudesta työpaikasta ja tehtävästä on tehty suunnitelma, kertoi Rantala hyvistä tuloksista.

Hän kertoi, että kyselyjen mukaan työllistettäville on ollut merkittävintä osallisuuden kokemus. Seurakunnan työntekijät ovat puolestaan saaneet hyvän kokemuksen työllistettävistä, koska heille ei ole tarvinnut ”keksiä työtä”. Jokaiselle on löydetty seurakunnankin kannalta merkityksellinen täsmätyö.

- Edistämme tällä tavoin yhdenvertaisuutta, mikä on meille eettisesti tärkeää. Seurakunnassa on osaamista ja ammattitaitoa erilaisten ihmisten kanssa toimimiselle, meillä on kristillisen ihmiskäsityksen arvot ja yhteisöllisyyttä tarjoava työyhteisö, sanoo Rantala.

Rantala toivoo, että projektille saadaan kahden vuoden jälkeen vielä lisäaikaa.

- Yritämme saada tästä pysyvän toimintamallin, vakuuttaa Rantala.