”Vitsi miten hyvä palvelu” - Yhdistystyö ja työhönvalmennus avasivat ovia eteenpäin

19.04.2016

Teksti: Matleena Pekkanen

Yhteisöpedagogi Ksenia Peltovuori, 30, on työskennellyt viime syksystä alkaen Joensuun seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina sekä sivutoimisena yrittäjänä. Kun asiat vuosi sitten alkoivat tapahtua, ne tapahtuivat nopeasti ja yllättävästikin.

Työllistymistä ja yrittäjyyttä edelsi kuitenkin elämävaihe, johon kuului muutto Helsingistä Joensuuhun, ja kotiäitiyden jälkeen työnhaku vieraassa kaupungissa, jossa työpaikkoja oli niukasti.
- Keväällä 2014 aloin etsiä töitä. Hakemuksiin ei tullut vastauksia, eikä töitä ylipäätään tuntunut olevan. Se ajanjakso oli rankka, olo oli epävarma, ja mietin tulenko ikinä työllistymään. Huoletti, kun ei ollut verkostoja. Työni oli jäänyt Helsinkiin ja Joensuussa olin ollut lasten kanssa kotona, Ksenia Peltovuori kertoo.

Yhdistystyö auttoi verkostoitumaan

Eräässä työhaastattelussa Peltovuori kuuli haastattelijalta palkkatuesta. Kyseistä työtä Peltovuori ei saanut, mutta se johdatti hänet selvittelemään palkkatukiasioita TE-toimistosta. Ja kävikin niin, että Peltovuori pääsi keväällä 2015 kolmeksi kuukaudeksi palkkatuettuun työhön Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistykseen Mahdollisuuksien torin tapahtumakoordinaattoriksi. Kyseessä on vuosittain järjestettävä kansalaisjärjestöjen yhteistapahtuma, joka nostaa esiin globaaleja kehityskysymyksiä ja tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tapahtuman koordinointivastuu vaihtuu vuosittain.
- Se oli loistava työ minulle. Pääsin koordinoimaan tapahtumaa, jossa oli mukana yli 40 yhdistystä, järjestöä ja muuta toimijaa. Sain tehdä juuri sitä, mihin olin yhteisöpedagogina saanut koulutuksen, ja mitä olin aina halunnut tehdä. Työni kautta verkostoiduin ja tutustuin alueen toimijoihin, ja lisäksi sain osallistua työnantajayhdistykseni seminaareihin ja tapahtumiin. Se oli parasta antia.

- Mahdollisuuksien torin koordinointi oli minulle loistava työ.
Sain tehdä koulutustani ja osaamistani vastaavaa työtä”.
Ksenia Peltovuori kuvassa kolmas vasemmalta

Vitsi miten hyvä palvelu!

Peltovuoren työsuhteessa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksessä oli mahdollisuus työhönvalmennukseen yhdistyksen KAJO-keskus-hankkeen kautta. Peltovuori suhtautui asiaan myönteisesti ja avarakatseisesti.
- Ajattelin heti, että vitsi miten hyvä palvelu! Halusin ottaa kaikki keinot käyttöön työllistyäkseni. Työsuhteeni oli vain kolmen kuukauden pituinen, siksi päässäni takoi koko ajan ajatus, että mitä tämän jälkeen. Se siinä olikin vaikeaa, että minulla oli työ, mutta sen aikana oli koko ajan etsittävä uutta työtä, hän sanoo.

Peltovuori ja työhönvalmentaja tapasivat parin viikon välein. Aktiivisen yhteisöpedagogin työnhakutaidot olivat kunnossa, mutta työhönvalmentajalta saatu henkinen tuki tuntui Peltovuoresta hyvältä. Työhönvalmentajan kanssa saattoi puhua niin peloista kuin toiveistakin ja nostaa esiin villejäkin ideoita. Ja kun asioita jakoi toisen kanssa, alkoivat ne konkretisoitua itsellekin.
- Kartoitimme laajasti alueen potentiaalisia työnantajia, pohdimme ydinosaamistani ja sitä läheltä liippaavia aloja sekä osaamistani täydentäviä koulutuksia. Työhönvalmentaja rohkaisi lähettämään avoimia hakemuksia sekä osallistumaan hygieniapassikoulutukseen, joka oli konkreettinen askel kohti yrittäjyyttä. Kaiken kaikkiaan työhönvalmentajalta ja työnantajayhdistykseltä saamani palaute ja rohkaisu tuntui hyvältä ja kasvatti uskoa siihen, että töitä voisi jatkossakin löytyä.

Kohti uutta

Peltovuori valmistaa harrastuksenaan raakakakkuja, ja hän oli jo jonkin aikaa ajatellut, että kakuille voisi olla laajemminkin kysyntää. Kun yrittäjyysajatuksen sanoi ääneen, alkoi tapahtua. Työhönvalmentaja, Uusyrityskeskus, yrittäjänä pitkään toiminut appiukko sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen talouspalvelusihteeri neuvoivat ja kannustivat asioissa eteenpäin. Rohkeasti Peltovuori otti yhteyttä helsinkiläiseen raakakakkufirmaan ja lähti työkokeilun kautta kolmeksi viikoksi pääkaupunkiin kakkuoppiin. Työkokeilu oli kaikin puolin antoisa. Sen myötä Peltovuori perusti oman toiminimen ja aloitti yhteistyön kakuntekijänä helsinkiläisyrityksen kanssa.

Samoihin aikoihin kesän kynnyksellä Joensuun seurakunnassa tuli hakuun vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin määräaikainen tehtävä.
- Työpaikka, jonka hakuilmoitus oli vain paperimediassa, olisi jäänyt minulta huomaamatta, onneksi työhönvalmentaja vinkkasi tästä. Hain ja tulin valituksi. Työ alkoi osa-aikaisena, mutta kun seurakuntayhtymä osallistui turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen, tein syksyn kokoaikatyötä. Nyt olen palannut taas 50 prosentin työajalle. Raakakakkujakin olen ehtinyt tekemään. Niitä menisi varmasti enemmänkin, jos vain olisi ollut aikaa markkinointiin.

Työtön tarvitsee tukea

Vaikka Peltovuori on nyt onnellisesti töissä, hänen on kokemuksiensa jälkeen helppo myötäelää työttömän arkea.
- Työttömyys on ihan kamalaa. Olisi tosi tärkeää, että työtön saisi tukea heti työttömäksi jäädessään: koulutusta, työhönvalmennusta tai mitä se apu kunkin kohdalla onkaan. Jotain, joka pitää kiinni arjessa, ja josta saa uskoa siihen, että asiat järjestyvät. Minusta työtön tarvitsisi tukea juuri työttömyyden alkaessa, ennen kuin epätoivo ja lamaannus iskevät. Siksi tukipalvelujen ei pitäisi olla riippuvaisia koulutuksesta, työkokemuksen määrästä tai työttömyyden kestosta, vaan apua olisi hyvä olla kaikille tasapuolisesti, Ksenia Peltovuori miettii.

Omalla työllistymispolullaan Peltovuori kokee olleensa onnekas.
- Minulle palkkatuettu yhdistystyöjakso ja työhönvalmennus olivat aivan loistava juttu. Niiden myötä rohkaistuin työkokeiluun ihan uudelle alalle, perustin toiminimen ja sain työkokemusta ja verkostoja, jotka auttoivat työllistymisessäni.En olisi ikinä uskonut, että joku päivä olen töissä seurakuntayhtymällä ja olen lisäksi yrittäjä!

Lisätietoa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksestä ja KAJO-keskuksesta www.pksotu.fi