Siirry pääsisältöön

Yhdistykset työllistävät yhdessä

19.09.2018

Teksti: Tuuli Riisalo-Mäntynen ja Mari Toivonen
Kuva: Timo Hartikainen


Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys tukee yhdistyksiä, jotka haluavat työllistää pitkään työttömänä olleen henkilön. Se myös jakaa tietoa siitä, miten yhdistykset voivat tukea työnhakijaa tulevaisuuden suunnittelussa ja oman osaamisen kehittämisessä.

Kehittämispäällikkö Johanna Seppänen istuu puistonpenkillä.Yhdistyksemme toiminnan kolme teemaa ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kaikkien kansalaisten äänten kuuluville saaminen ja järjestöjen elinvoimaisuuden säilyminen, yhdistystyöllistämisen kehittämispäällikkö Johanna Seppänen kertoo aluksi.

Yhdistys toimii alueellisesti ja valtakunnallisesti. Työllisyystoiminta muodostuu KAJO-keskus- ja KAIKU-hankkeista sekä Kumina-toiminnasta. Toiminta rahoitetaan pääosin hankerahoituksella.

Sosiaaliturvayhdistys tukee järjestöjä esimerkiksi viestintään, taloushallintoon, työllistämiseen ja työsuhdeasioihin liittyvissä asioissa. Yhdistys on koonnut järjestötoimijoita yhteen ja muodostanut alueelle toiminnallisia rakenteita, esimerkiksi JANE:n eli Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunnan.

KAJO-keskus auttaa mm. työsopimusasioissa

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskus on toiminut hankkeena noin 20 vuotta. Painopiste on nykyisin työnhakijoiden työllistymisen tukemisessa. Keskuksen koordinoimiin työllisyystoimijoiden yhteistyöverkostoihin ovat työllisyyspoliittisten hankkeiden, TE-toimiston ja ELY-keskuksen lisäksi tulleet mukaan mm. kunnat, ESR-hankkeet, oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt. Ne järjestävät keskuksen kanssa esimerkiksi rekrytointitapahtumia.

KAJO-keskus tukee yhdistyksiä kertomalla, mitä työllistäminen tarkoittaa ja rakentamalla työtehtäviä työntekijälle. Hakijat tavataan KAJO-keskuksessa, jossa heidän valmiutensa kartoitetaan sekä kerrotaan työtehtävien vaatimuksista ja työhönvalmennuksesta. Yhdistys itse päättää, kenet se palkkaa. Kuukausittain noin 60 yhdistystä työllistää KAJO-keskuksen avulla.

- Yhdistys maksaa työllistettävän palkan, mutta me avustamme esimerkiksi palkkatukihakemuksen ja työsopimuksen valmistelussa. Neuvomme myös, miten työntekijää voi kannustaa kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta, Seppänen kertoo.

Laki- ja linjamuutokset haasteina

KAJO-keskuksessa on todettu, että jos yhdistystyönantajille kerrotaan, mitä palkkatukityöjakso merkitsee työllistettävälle henkilölle, he haluavat ottaa asian omakseen. Työn ohessa voidaan toteuttaa ammatillista kouluttautumista, ja työntekijät voivat näyttää osaamistaan yrityksissä siirtotyön kautta palkkatukityöjakson aikana.

- Vuosittain on tullut laki- tai linjamuutoksia, jotka ovat vaikuttaneet työllistämistoimintaan. Usein niiden todelliset Nainen kaataa maitoa laseihin.vaikutukset hoksataan vasta jälkikäteen. Viime aikoina yhdistyksissä päänvaivaa ovat aiheuttaneet myöhässä olevat palkkatukien maksatukset. KAJO-keskus auttaa näidenkin asioiden selvittämisessä, Seppänen kertoo.

Verkostojen laajeneminen on ollut tärkeää: Pohjois-Karjalassa järjestetään Työllisyysviikot syksyllä 2018 yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Ilonaiheiksi Johanna Seppänen mainitsee hankkeen asiakkaiden onnistumisten lisäksi asiakasyhdistysten kasvamisen työnantajina.

- Yhdistykset ovat omaksuneet työllistymistä tukevat mallit toimintansa rinnalle. On hienoa, että niissä ymmärretään, että pitkään työttömänä olleen henkilön polku voi johtaa vaikka minne, kun yhdistystyöstä saa ensin vauhtia.

Tulevaisuus tuo muutoksia myös Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen omaan työllisyystoimintaan.
- On mietittävä, lähdemmekö esimerkiksi kilpailemaan palvelutuotannolla ja etsimmekö siihen kumppanin. Rahoitusta on haettu Tarmo-hankkeelle, jossa on mm. tarkoitus etsiä vastauksia yhdistysten työllisyystoiminnan tulevaisuuden kysymyksiin.

Artikkeli on julkaistu Kyvyt käyttöön KeKo - kehittämisen koordionaatiohanke Extralehdessä syyskuussa 2018 (pdf aukeaa uuteen välilehteen)


Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen työllisyystoiminta

  • tukee työllistämistä suunnittelevia yhdistyksiä käytännön asioissa, mm. hakemukset ja palkanlaskenta
  • tukee yhdistyksiä kuntouttavan työtoiminnan tehtävien tarjoamisessa
  • tarjoaa työhönvalmennusta yhdistyksissä työskenteleville
  • etsii työnhakijoille työtä yrityksistä
  • koordinoi työllisyystoimijoiden verkostoja maakunnassa


Yhdistys, huomioi työllistämistä suunnitellessa

  • Yhdistyksen päätehtävänä on ohjata työntekijän arjen työtä. Perehdyttämiseen on tärkeää varata aikaa. Työtehtäviä kannattaa räätälöidä työntekijän osaamista hyödyntäen.
  • Palkkatukityöjakson tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus saada työkokemusta ja kehittää osaamistaan. Tässä on usein tukena työhönvalmentaja. Erilaiset koulutukset voivat olla osa palkkatukityötä.
  • Työnantajayhdistyksen tulee olla rekisteröitynyt yhdistys, jolla on y-tunnus. Palkkatuki haetaan jälkikäteen, joten yhdistyksellä tulee olla 1-2 kuukauden palkka varattuna. Jos työntekijä työllistyy yhdistyksen elinkeinotoimintaan, palkkatuen määrä on pienempi. Yhdistyksen tulee myös järjestää lakisääteinen työterveyshuolto, mikä tarkoittaa minimissään työpaikkaselvityksen teettämistä.