Siirry pääsisältöön

Luovaa työtä arvot edellä

ti elok. 02 15:39:00 2022

Teksti: Tiina Jäppinen
Kuva: Petteri Tiainen

Huone jossa kolme henkilöä, yksi katsoo kameraan olan yli. Iso kuvaukseen käytettävä lamppu, taustalla verhoilla peitetty alue.

Vuonna 2018 ryhmä luovia nuoria halusi perustaa yrityksen, jossa he voivat tehdä työtään arvojensa mukaisesti. Syntyi yhteiskunnallinen yritys Kreatos Films osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä.

Kreatos Films on erikoistunut yhteiskunnallisiin videosisältöihin ja sosiaalisen vaikuttamisen teemoihin. Yritys työskentelee vain sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka yrittävät muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa kestävän kehityksen mukaisesti.

– Teemme työtä asiakkaiden kanssa, joiden toiminnassa on hyvä missio. Se voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Hyviä ja meidän arvojemme mukaisia juttuja, kertoo hallituksen puheenjohtaja ja yritysidean alkuun pannut Sami Hakkarainen.

Hakkarainen toimii osuuskunnassa käsikirjoittajana, ohjaajana, kuvaajana ja tuottajana. Hän hallinnoi projekteja, organisoi tuotantoja, etsii esiintyjät ja paikat sekä suunnittelee kuvauksia ja ohjaa niitä.

Halu vaikuttaa

– Yhteiskunnallisen yrityksen perustamisen taustalla oli vahvat emotionaaliset ja anarkistiset tendenssit. Kyse ei ollut mistään markkinointikeinosta, vaan aidosta halusta tehdä asiat toisella tavalla kuin yleensä, kertoo Sami Hakkarainen.

– Nykyisin perustetaan perhe, ostetaan asunto ja otetaan laina. Sitten pitää löytää työ, joka tuottaa riittävästi, jotta oma elämäntapa säilyy. Emme ole halunneet lähteä mukaan tällaiseen, vaan käyttää taitojamme siihen, että teemme jotain
merkityksellistä, avautuu Hakkarainen.

– Meidän mielestämme onnellisuuden ja elämän merkityksellisyyden kannalta on tärkeää, että voi päättää omasta elämästään ja ajastaan. Jos näin ei ole, lopulta ei voi koskaan tehdä sitä, mitä oikeasti on halunnut. Tähän liittyy myös ekologisuus. Sosiaalista arvoa ei tule hakea kulutuksesta, vaan päinvastoin siitä, että elää vähemmällä, perustelee Hakkarainen.

Hän ei jaa edellisen sukupolven tavoittelemaa jatkuvaa talouskasvua hyvän elämän tai hyvinvointiyhteiskunnan perustana.

– Nyt meillä on käsissä ilmastomuutos emmekä voi enää luottaa vanhempiemme luomaan maailmankuvaan. On luotava uudet arvot. Meille yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa sitä, että keskeiset eettiset valinnat tehdään arjen toiminnoissa. Siinä päämäärä ei pyhitä keinoja.

– Toisaalta ei yhteiskunnallisen yrittäjän tarvitse olla kaikkien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisija. Voi valita sen oman skuupin, joissa oma asiantuntijuus toimii valitun ongelman ratkaisemisessa. 

Osuuskunta sopivin yhtiömuoto

Sami Hakkarainen ja Aaro Aho olivat jo aiemmin miettineet yhteiskunnallisiin asioihin keskittyvää videotuotantofirmaa. He laittoivat Facebookissa kutsun kaikille, joita asia saattaisi kiinnostaa. Syntyi osuuskunta, jossa on nyt kahdeksan jäsentä. Osuuskunta yhtiömuotona sopi heistä parhaiten luovaan toimintaa. Osuuskunnassa osaamisen yhdistäminen onnistui myös ilman suurta aloituspääomaa.

– Meidän luottamuksemme siihen, että saadaan heti kaikille töitä, ei ollut kovin vahva. Emme myöskään halunneet ottaa lainaa, vaan jokainen toi yritykseen omat välineensä ja softansa, joilla ensimmäiset videokeikat saatiin alkuun.

– Halusimme oppia lisää tekemisen kautta ja perustamismaksu tuntui kevyeltä, kertoo Hakkarainen.

Toisaalta osuuskuntamuotoisella toiminnalla haluttiin varmistaa myös, että jos töitä ei olisi riittävästi, osuuskunnan jäsenyys ei estäisi esimerkiksi sosiaaliturvaa.

Hakkarainen muistuttaa silti, että yhteiskunnallisella yritykselläkin pitää olla liikevaihtoa riittävästi niin, että kulut saadaan katettua ja kaikki osapuolet saavat riittävästi toimeentuloa.

Paljon selvittämistä

Sami Hakkarainen kertoo, että osuuskunnan perustaminen ei ollut ihan helppoa. 

– Olisipa joku kertonut selkeästi, mitä viranomaiset odottavat meiltä osuuskuntana, millaisia lakeja meihin kohdistuu ja mitä ne käytännössä tarkoittavat.

Hän olisi toivonut selkeää tietopakettia myös sairaus- ja eläkevakuutuksista, sosiaaliturvasta ja rahoituksesta. Yksi kysymys oli myös työosuuskunnan ja laskutusosuuskunnan rajanveto, tai milloin pitää maksaa työnantajan ja milloin yrittäjäeläkettä.

– Lopulta kaikki saatiin selvitettyä keskellä yritystoimintaa eli rakensin lentokonetta samalla kun jo lensin, hymähtää Hakkarainen toiminnan aloittamisesta. 

***

Kiinnostaako yhteiskunnallinen yrittäjyys?

Jos toimit yhteiskunnallisessa yrityksessä tai olet perustamassa sellaista, ota yhteyttä. Yhteiskunnallisten yritysten
osaamiskeskuksen (YYO) neuvonta- ja ohjauspalvelut auttavat mielellään:

Jarmo Hänninen 040 766 0236,
jarmo.hanninen@pellervo.fi

Tom Tarvainen 050 575 5690,
tom.tarvainen@arvoliitto.fi

Lisätietoa www.yyo.fi, josta löytyy myös hyvä usein esitetyt kysymykset -osio.

Artikkeli on julkaistu alun perin Kyvyt käyttöön -lehdessä 1/2022 (pdf aukeaa uuteen välilehteen).

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: