Siirry pääsisältöön

Klubitalo uudistaa mielenterveysalaa

01.09.2015

Mielenterveyskuntoutujien 25 klubitalon toimintaa rahoittavat pääasiassa kunnat ja Raha-automaattiyhdistys. Klubitalotoiminta on todettu kustannustehokkaaksi tavaksi toteuttaa mielenterveyskuntoutusta. Vastuuta ja työtä jaetaan kaikille.

Klubitalossa yhteisön tuki, uusien taitojen oppiminen ja työ ovat tärkeitä kuntoutumisen pilareita. Olipa kyse sitten ruuanlaitosta, siivoamisesta, harrastuksista, sähköpestiin tai puheluihin vastaamisesta, työt jaetaan henkilökunnan ja jäsenten kesken. Yhteisö pitää toisistaan huolta. Esimerkiksi jäsenelle soitetaan, jos häntä ei näy.

Jäsenyys on kuntoutujalle maksuton, mutta toiminta tavoitteellista. Jokaiselle luodaan oma kuntoutuspolkunsa yhdessä henkilökunnan kanssa. Toiselle jäsenyys voi tarkoittaa päivittäisiä Käyntejä, toiselle taas tukea opintoihin tai työelämään.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijan Esko Hännisen mukaan jo 1,5-2 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa uuden klubitalon toimintamenot 25-30 päivittäiselle kuntoutujalle, vuokrata toimitilat, hankkia työvälineet sekä palkata tarvittavat tukihenkilöt.
- Kuntien ja tulevien uusien sote-alueiden päättäjien tulisi tiedostaa mielenterveysalan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa klubitalojen näyttöön perustuva hyvä vaikuttavuus verrattuna muihin perinteisiin päivätoimintamuotoihin, jotka enimmäkseen tuottavat joko palkatonta suojatyötä tai yhdessäolo- ja virkistyspalveluja, sanoo Hänninen.

Jäätyään eläkkeelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikön johtajan virasta Esko Hänninen on toiminut konsulttina ja kehittää muun muassa Itä-Euroopan maissa mielenterveysalan kuntoutusta ja työelämään pääsyä edistäviä toimintoja. Hänninen on Clubhouse Internationalin hallituksen jäsen sekä Euroopan klubitalojen Clubhouse Europen tutkimustyöryhmän puheenjohtaja.

Klubitalojen perusidea on saattaa jäseniään uusien taitojen ,oppimisen, omatoimisen opiskelun, ammatillisen koulutuksen sekä työkokeilujen ja tuetun työllistymisen kautta normaalin elämän urapoluille, Hänninen sanoo. Hän viittaa useissa maissa suoritettuihin tutkimuksiin, joiden mukaan juuri nämä tärkeät ihmisten kehitysalueet jäävät vaille riittävää huomiota terveydenhuollossa.

Juttu on julkaistu Kuntalehdessä 8/2015.

Lue juttu kokonaisuudessaan  (pdf)

Anna juttuvinkki

Laita vinkkiä hyvistä työllistymisen tai työssä pysymisen esimerkeistä, joissa kyvyt on otettu käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta. Tai ehkä tiedät tapauksen, jossa kaikki ei mennyt kuin Strömsössä.

Lisätietoa: tiina.jappinen (ät) vates.fi

Jutunjuurta?

Teetkö uutisia, artikkeleita tai muuta sisältöä mediaan? Haluatko kertoa työelämästä, jossa vamma tai sairaus ei ole este.  Ota yhteyttä - voin auttaa haastateltavien etsinnässä sekä tilastojen ja taustatietojen etsinnässä.

Lisätietoa: tiina.jappinen (at) vates.fi