Kyllä minä kukille mielessäni puhun

06.06.2016

PAM-lehti 7/2016. Palvelualojen ammattiliiton lehdessä kerrotaan syntymästään kuuron Jukka Jouhkin työelämästä. Puutarhan hoito on jokioislaisen Jouhkin vahvaa aluetta kiinteistönhoitajan ammatissa. Apuvälineitä ovat älypuhelin, kynä ja paperi sekä välitön ote elämään.

JUKKA JOUHKI, 56, elää hiljaisessa maailmassa. Hän ei tarvitse kuulonsuojaimia leikatessaan pensaita forssalaisen taloyhtiön pihamaalla, vaikka työpaikalla ollaan suojavarusteista tarkkoja. Kuurous ei ole Jouhkille sitä, että jotain puuttuisi. Kun on ollut syntymästään asti kuuro, ei kuulemista kaipaakaan.
- En koe olevani "vammainen': En vain kuule.

JUKKA JOUHKI valmistui aikanaan varasto- ja puistotyöntekijäksi oppisopimuskoulutuksella Imatralla ja oli pitkään kaupungilla töissä. Sittemmin hän vaihtoi alaa kiinteistöpalveluun, ja nykyisessä työpaikassaan, RTK-Palvelun Forssan
palveluyksikössä, hän on ollut 5 vuotta. Kiinteistönhoitajan työssä on Jouhkista mukavaa se, että kun tehtävät on sovittu, jokainen hoitaa omien kohteidensa hommat pääasiassa itsekseen. Sen verran työnkuvaa on räätälöity, ettei hänen tarvitse mennä asukkaiden koteihin yksin eikä vaihtaa nimikylttejä oviin. Työt ovat enimmäkseen ulkotöitä. Kaikilta muilta osin hänen työsuhteensa on kuten muillakin, eikä työnantaja ole hakenut vammaisten työllistämiseen tarkoitettuja tukia.
- Tykkään tehdä työtä käsilläni.
- Pihatyöt sopivat muutenkin luonteelleni, saan käyttää voimaa. Eikä puiden kanssa tarvitse kommunikoida.
Mutta eikö kukille pitäisi puhua, jotta ne kukoistaisivat?
- Juu, kyllä minä niille mielessäni puhun, mies vastaa hymyillen.

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Tiina Ritala. Lehden kuvan on ottanut Sirpa Ryyppö.

Lehden verkkosivut: www.pamlehti.fi

Lue artikkeli