Siirry pääsisältöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot esillä Turussa

8/09/2016

Ammatillisen kuntoutuksen keinot olivat painopisteenä PARTY-hankkeen koulutuksessa, joka tällä kertaa pidettiin Turussa 6.9.2016. Koulutukseen osallistui yli 70 henkilöä ja sali täyttyi ääriään myöten. Eri tahoilla on paljon saman nimisiä keinoja, jotka eroavat kuitenkin paljon sisällöltään toisistaan. Esitykset löytyvät Vates-säätiön PARTY-hankkeen sivuilta.

Suurta kiinnostusta herätti erityisesti Kelan uudet työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen standardit, joiden mukaisesti heidän ammatillista kuntoutusta aletaan toteuttaa 1.1.2017 alkaen. Muutosta esitteli Kelan läntisen vakuutuspiirin ylilääkäri Jari Välimäki ja uudistus sai yleisöltä myönteisen vastaanoton.

Kelassa tarve edellä

Merkittävin muutos aiempaan on se, että jatkossa Kelan työllistymistä edistävät ammatillisen kuntoutuksen palvelut pyritään suuntamaan aidoille työpaikoille ja kuntoutuksen tavoitteena on ensisijaisesti asiakkaan työllistyminen. Toisaalta pohdittiin, että mihin asiakas menee, jos oikeita työpaikkoja ei esimerkiksi oman kunnan alueelta löydy.

Kelan uudistuksesta koulutusyleisö oli tyytyväinen siihen, että ammatillisen kuntoutuksen antamisen perusteena on ennen kaikkea tarve. Tarpeen syynä voi olla sairaus tai vamma tai muu kokonaistilanne, mikä aiheuttaa tai minkä arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Perusteena ei ole diagnoosi vaan tarve. Pelkkä työttömyys ei ole vielä syy kuntoutukseen, vaikka se voikin sairastuttaa.

TE-toimisto selvittää kuntoutuksen järjestämisvastuita

Salon TE-toimistosta kuntoutusasiantuntija Sirpa Syrjäläinen kertoi TE-hallinnon palveluista. Varsinais-Suomen alueella on käytettävissä neljä kuntoutusasiantuntijaa, jotka tarjoavat palveluaan maakunnallisesti. TE-toimistojen virkailijat voivat lähettää heille asiakasehdotuksia tai kysymyksiä.

Syrjäläinen kertoi, että Varsinais-Suomen TE-toimistojen alueella kuntoutusasiantuntijat selvittävät aina sen, kenellä on asiakkaan kuntoutuksen järjestämisvastuu. Onko asiakkaalla jo olemassa oikeus esimerkiksi vakuutuslaitoksen, työeläkelaitoksen tai Kelan kuntoutuksiin, mistä hänellä ei ole tietoa. TE-toimistojen tarjoama ammatillinen kuntoutus on aina harkinnanvaraista ja sitä tarjotaan määrärahojen ja resurssien mukaan.

Työeläkeyhtiöön ajoissa yhteyttä

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta kuntoutusasiantuntija Annamari Kajaste kertoi kattavasti eläkeyhtiöiden tarjoamista kuntoutusmahdollisuuksista. Hän kannusti niin ammattilaisia kuin osatyökykyisiä henkilöitä ottamaan yhteyttä vakuutuslaitokseen mahdollisemman varhaisessa vaiheessa.

Nyrkkisääntönä palveluiden saamiselle on kuitenkin, ettei viimeisen työsuhteen päättymisestä saisi olla kulunut enempää kuin 1-3 vuotta, mutta poikkeuksiakin voi olla riippuen mm. sairauslomajaksojen pituuksista.

Jos hakee työkyvyttömyyseläkettä, viime vuoden alusta lähtien eläkeyhtiöillä on ollut velvollisuus selvittää, onko hakijalla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Annamari Kajaste muistutti, että myönteinen kuntoutuspäätös kannattaa aina hyödyntää.

Niin Kelan, TE-toimiston kun työeläkeyhtiön edustajat painottivat yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä.

Kuka hoitaa työttömän terveyden?

Turussa vastaavana lääkärinä Runosmäen-Mullin terveysasemalla toiminut terveyskeskuslääkäri Markus Partanen kuvasi, mikä yli 1000 päivää työttömän tilanne on lääkärin silmin. Moni heistä ei ole käynyt vuosiin lääkärissä, jolloin terveydentilasta ei ole edes diagnoosia. Hän kysyikin, pitäisikö lääkärin tekemän työkyvyn arvioinnin sijaan hoitaa ensin ihmiset kuntoon. Suurella osalla tosi pitkään työttömänä olleella on pitkään kestäneitä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä.

Työtöntä ei voi omia mikään ammattiryhmä

Turussa PARTYn Turun osahankkeessa tehdyn kyselyn mukaan, jossa haastateltiin 40 pitkäaikaistyötöntä, 85 prosenttia kertoi työttömyyden vaikuttavan heidän terveyteen negatiivisesti. Terveyskeskuslääkäri Markus Partanen oli erittäin huolissaan esimerkiksi siitä, että heistä 92,4 prosenttia syö vain kerran päivässä, koska raha ei riitä ruokaan. Sitä ei ole myöskään liikunnan harrastamiseen. Haastatelluista vain 35 prosenttia koki olevansa elämäänsä tyytyväisiä.

Silti suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on Partasen mukaan valmiita saamaan jotain apua tilanteensa, mutta työ ei ole se ajankohtaisin asia vaan yleisesti elämän laadun parantaminen. Hän huomautti, ettei pitkäaikaistyötöntä ei voi omia kukaan ammattiryhmä, vaan sen sijaan tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä.

Työpankista uusia keinoja

Iltapäivällä Taitokunto Oy:n toimitusjohtaja Jere Saarela esittele työpankki Arbeetin toimintaa. Vaikka kyseessä ei ole virallinen työpankki, yritys toimii kuten työpankki. Taitokunto Oy on mukana PARTY-hankkeessa kehittämässä toimintamallia, jossa pitkäaikaistyöttömiä työllistetään henkilöstövuokrauksen tapaan. Työntekijät työskentelevät joko työpankin omassa tuotannossa tai asiakkaan luona. Arbeetti tarjoaa etenkin kiinteistöhuollon ja korjausrakentamisen tehtäviä. He tarjoavat palveluita yrityksille, kunnalle ja yrityksille.

 

PARTY

PARTY – Parempaa työ- ja toimintakykyä on sosiaali- ja terveysministeriön (ESR) rahoittama hanke, joka edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä luo heille uusia ja kokonaisvaltaisempia palveluja. Hankkeen hallinnoijana on Rauman kaupunki.

Vates-säätiön tehtäviä osahankkeessa ovat kouluttaminen ja tulosten valtakunnallinen levittäminen.

PARTY:n väliseminaari pidetään Salossa 22.11.2016 ja kevään koulutusseminaari on 14.2.2017 Helsingissä, jolloin perehdytään mm. eri työkyvyn arviointimenetelmiin. Merkitse jo kalenteriisi! Lisätietoa täältä.

Kuvassa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Lappalainen, joka esitteli tilaisuutta edeltävän ennakkotehtävän aihetoiveita. Niissä mm. kysyttiin, mihin sijoittuu ammatillinen kuntoutus tulevassa sote-uudistuksessa. Lappalainen toivoi aiheesta lisää keskustelua jatkossa.

Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen, Tiedolla vaikuttaminen –hanke, Vates-säätiö

Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.


09.08.2017

Vajaakuntoisten työllistämisen edis­tämissäätiö aloitti yhdessä paikallis­projektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vam­maisia lisää työelä­mään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on aino­astaan maamme joustamaton eläke­lainsäädäntö, projek­tipäällikkö Leena Sariola sanoo.

Tuettu työllistäminen tuonut vammaisille liki 300 työpaikkaa (Nykyposti 1998)

09.08.2017

S-ryhmä on mukana toteut­tamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdes­sä Jyväskylän yliopiston täy­dennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopi­mustoimiston, Vajaakuntois­ten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa

Turvavalvojat vahvistavat kaupan turvallisuutta (Ässä 1997)

08.08.2017

Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.

Oppisopimus on Tarja Tanskasen tie työelämään (Tukiviesti 1997)

08.08.2017

Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-­Haili pitää Pomaisten mallia erit­täin onnistuneena ja hyvänä esi­merkkinä muuallakin noudatetta­vaksi. - Mielestäni he ovat kohdan­neet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.

Pornaisissa järjestettiin vammaisille oikeita töitä (Uusimaa 1997)

08.08.2017

Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana

Selälle sopivaan työhön (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.

Värit palasivat elämään (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään (Kela Elämässä 2012)

07.08.2017

Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että oman­arvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.

En epäröinyt hetkeäkään (Kela Elämässä 1/2009)

04.08.2017

Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työ­nantajan tulee kustantaa pal­kollisensa työkyvyttömyyselä­ke. Maksuvelvoite on porras­tettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.

Vammainen pärjää työssä siinä kuin vammatonkin

04.08.2017

Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.

Yhä useampi kehitysvammainen työskentelee tavallisessa työpaikassa

04.08.2017

Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jäl­keen, hän on täysin parantunut.

Jouko Dahlman tietää omasta kokemuksesta: Epilepsia ei estä työntekoa (Riihimäen Uutiset 1996)

03.08.2017

Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauk­sena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tervatulli työllistää kuuroja (Pohjolan työ 8.11.1998)

03.08.2017

Jyväskyläläisen Olli-Pek­ka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa va­kaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensim­mäisen oikean palkan. Enti­nen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskou­lutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.

Tuettu työllistyminen nosti raiteilleen (Keski-Suomalainen 1996)

03.08.2017

Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.

Petra tykkää täsmäkoulutuksesta ja työstään (Keski-Suomalainen 1998)

03.08.2017

Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokei­lun, joka muuttui nopeasti työ­suhteeksi. - Kuulun nyt henki­lökuntaan, Kati iloitsee työasus­saan.

Roskat ja liat saavat Katilta kyytiä (Keski-Suomalainen 1997)

03.08.2017

Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yh­teistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt sää­tiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Tasajalkaa hyppien töihin (Kouvolan Sanomat 2011)

02.08.2017

Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunnia­kirjalla, koska yritys on edistä­nyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.

Lieksan Saha edelläkävijä vammaisten työllistämisessä (Lieksanlehti 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.

Vammainen yrittäjä suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen (Länsi-Savo 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.

Pyörätuoli ei estä työntekoa (Aamulehti 1996)