Kestävä kehitys on yhteistyötä
26/10/2015
FIBS:in seminaarissa 21.10.2015 esiteltiin YK:n kestävän kehityksen uudet tavoitteet, jotka maailma sai, kun kun yli 150 valtion päämiestä- ja naista hyväksyi ne YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa 25.9.2015.
Ei siis ihme, että FIBSin seminaariin oli ilmoittautunut yli 100 kuulijaa. Salissa istui niin pörssiyhtiöiden kuin muiden organisaatioiden yritysvastuuhenkilöitä sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita.
Kestävän kehityksen lähtökohtana on tukea sellaista kehitystä ja kasvua, jossa nykyhetken tarpeet tyydytetään ilman että viedään tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta samaan. Nämä yhteisesti sovitetut tavoitteet eli Sustainable Development Goals (SDG) kertovat, miten tulisi toimia, jotta planeetta säästyy seuraavillekin sukupolville.
Tilaisuudessa kuultiin siantuntijoiden ja liike-elämän edustajien näkemyksistä ja kokemuksista SDG-tavoitteiden linkittämisestä konkreettisesti yritysten arkipäiväiseen työhön.
Edelläkävijäyritykset ymmärtävät oman liiketoimintamallinsa vaikutukset SDG-tavoitteisiin, ja toisaalta myös sen, että niillä voidaan synnyttää kilpailuetua ja uutta liiketoimintaa. Tilaisuudessa oli vahvasti esillä myös yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö.
Kansalaisjärjestöt voivat tukea yritysten kestävän kehityksen tavoitteita. Heillä on hyvä paikallisen toimintaympäristön tuntemus, jota yritykset voisivat hyödyntää. Yritykset voivat ottaa kansalaisjärjestöt myös esimerkiksi markkinoiden ja markkinaketjujen valmistelemiseen, ja ne voivat olla mukana järjestämässä ihmisoikeuksiin liittyviä koulutuksia. Järjestöt voivat olla jopa korvaamaton apu konfliktiherkillä alueilla, jotta yritys ei omalla toiminnalla aiheuta uusi kriisejä.
Meillä Suomessa haasteiksi mainittiin kulutus- ja tuotantotavat, suuri materiaali- ja energiakulutus, kasvihuonekaasupäästöt, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, perhe- tai lähisuhdeväkivalta sekä naisten ja miesten äliset palkkaerot.
Tilaisuuden materiaalit ovat jonkin ajan jaossa FIBSin verkkosivuilla, josta saa lisätietoa aiheesta ja jonka kautta voi liittyä esimerkiksi monimuotoisuusverkostoon. http://www.fibsry.fi/fi/tilaisuudet/icalrepeat.detail/2015/10/21/212/-/17-nakokulmaa-parempaan-liiketoimintaan
Kommentointi
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.