Kuntouttava työtoiminta aktivointitoimenpiteenä
6/10/2017
Kuntouttava työtoiminta aktivointitoimenpiteenä
Vuonna 2015 kuntien osuus työmarkkinaosuuden maksusta laajeni. Nykyisin kunnat rahoittavat puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300–999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä vähintään 1 000 päivää. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät Kelan tietokannasta.
Kuntien ei tarvitse kuitenkaan maksaa maksua ajalta, jolloin työtön on aktivointitoimenpiteissä. Työttömien aktivoinnilla ja aktiivisella sosiaalipolitiikalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka sisältävät sekä kannustimia että sanktiota. Julkisista TE-keskusten hallinnoimista aktivointitoimenpiteistä sekä neuvonnasta ja ohjauksesta säädetään laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916 ja 29.12.2016/1450).
Kunta järjestää aktivointitoimenpiteenä kuntouttavaa työtoimintaa. Muita työllisyyttä edistäviä palveluita ovat ammatillinen kuntoutus (ent. valmennus- ja työkokeilu), koulutuskokeilut, työvoimakoulutus sekä omaehtoinen opiskelu.
Työtön ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan aina aktivointisuunnitelman kautta. Kuntouttavan työtoiminnan lakia (2.3.2001/189) sovelletaan sekä aktivointisuunnitelman laatimiseen että kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) ja asiakkaan kesken aktivointisuunnitelman laatimisessa. Asiakkaan yksilöllinen palveluntarve määrittelee, mitä palveluita hänelle aktivointisuunnitelmassa tarjotaan.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja
THL ylläpitää ja kehittää Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaa yhteistyössä STM:n, TEM:n ja muiden toimijoiden kanssa. Siellä on tietoa aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista ja sisällöstä, toimeentuloturvasta ja alan lainsäädännöstä.
Käsikirja on tarkoitettu paitsi alan ammattilaisille asiakastyön myös mm. päätöksenteon tueksi.
https://www.thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.