Kyllä minä kukille mielessäni puhun
6/06/2016
PAM-lehti 7/2016. Palvelualojen ammattiliiton lehdessä kerrotaan syntymästään kuuron Jukka Jouhkin työelämästä. Puutarhan hoito on jokioislaisen Jouhkin vahvaa aluetta kiinteistönhoitajan ammatissa. Apuvälineitä ovat älypuhelin, kynä ja paperi sekä välitön ote elämään.
JUKKA JOUHKI, 56, elää hiljaisessa maailmassa. Hän ei tarvitse kuulonsuojaimia leikatessaan pensaita forssalaisen taloyhtiön pihamaalla, vaikka työpaikalla ollaan suojavarusteista tarkkoja. Kuurous ei ole Jouhkille sitä, että jotain puuttuisi. Kun on ollut syntymästään asti kuuro, ei kuulemista kaipaakaan.
- En koe olevani "vammainen': En vain kuule.
JUKKA JOUHKI valmistui aikanaan varasto- ja puistotyöntekijäksi oppisopimuskoulutuksella Imatralla ja oli pitkään kaupungilla töissä. Sittemmin hän vaihtoi alaa kiinteistöpalveluun, ja nykyisessä työpaikassaan, RTK-Palvelun Forssan
palveluyksikössä, hän on ollut 5 vuotta. Kiinteistönhoitajan työssä on Jouhkista mukavaa se, että kun tehtävät on sovittu, jokainen hoitaa omien kohteidensa hommat pääasiassa itsekseen. Sen verran työnkuvaa on räätälöity, ettei hänen tarvitse mennä asukkaiden koteihin yksin eikä vaihtaa nimikylttejä oviin. Työt ovat enimmäkseen ulkotöitä. Kaikilta muilta osin hänen työsuhteensa on kuten muillakin, eikä työnantaja ole hakenut vammaisten työllistämiseen tarkoitettuja tukia.
- Tykkään tehdä työtä käsilläni.
- Pihatyöt sopivat muutenkin luonteelleni, saan käyttää voimaa. Eikä puiden kanssa tarvitse kommunikoida.
Mutta eikö kukille pitäisi puhua, jotta ne kukoistaisivat?
- Juu, kyllä minä niille mielessäni puhun, mies vastaa hymyillen.
Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Tiina Ritala. Lehden kuvan on ottanut Sirpa Ryyppö.
Lehden verkkosivut: www.pamlehti.fi
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.