Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoimintaa jo 20 vuotta
30/09/2015
Terveydenhuollon mielenterveyspalvelut eivät yksin riitä kuntoutujille. Niiden lisäksi on tuettava henkilön kokonaisvaltaista voimaantumista yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot ovat olleet tässä edelläkävijöitä.
Klubitalotoiminta alkoi Tampereelta 20 vuotta sitten. Näsinkulman Klubitalo juhlii merkkivuottaan perjantaina 2.10.2015. Suomessa on yhteensä 25 Klubitaloa, jotka tekevät merkittävää työtä alueellaan.
Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilöstön muodostama jäsenyhteisö, jonka toiminta perustuu kansainväliseen Fountain House -malliin. Tavoitteena on parantaa kuntoutujan elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään. Toiminta on myös yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa.
− Jo 1,5−2 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa uuden klubitalon toimintamenot 25−30 päivittäiselle kuntoutujalle, vuokrata toimitilat, hankkia työvälineet ja palkata tarvittavat työntekijät, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Esko Hänninen.
Hän toivoo, että kunnat ja tulevien uusien sote-alueiden päättäjät tiedostavat Klubitalojen toimintamallin mielenterveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.
− Toiminnan vaikuttavuudesta on selkeää näyttöä verrattuna muihin perinteisiin päivätoimintamuotoihin, jotka enimmäkseen tuottavat joko palkatonta suojatyötä tai tarjoavat yhdessäoloa ja virkistystä, sanoo Hänninen.
Mielenterveyskuntoutujan säännöllinen osallistuminen Klubitalon toimintaan on vähentänyt psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta keskimäärin 75 prosenttia. Myös mielenterveys- ja sosiaalialan avopalvelujen käyttö on vähentynyt eri tutkimusten mukaan 25−40 prosenttia.
Klubitalo avaa kuntoutujalle mahdollisuuden käydä työssä tai työllistyä avoimille työmarkkinoille. Klubitalot käyttävät erityistä siirtymätyömallia, jotka työnantajat ovat kokeneet hyväksi. Suomessa toiminnan rahoittavat yleensä kunnat ja Raha-automaattiyhdistys.
Lisätietoa:
Tiina Jäppinen, Vates-säätiö,Tiedolla vaikuttaminen -hanke p. 040 5929645
Esko Hänninen, terveys, ja sosiaalialan asiantuntija, esko.hanninen@gmail.com
www.suomenklubitalot.fi (sivustolta löytyvät Suomen kaikkien Klubitalojen yhteystiedot)
Teksti: Tiina Jäppinen
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.