Siirry pääsisältöön

Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?

11/11/2016

Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen

Kaikista yrityksistä osuuskuntamuotoisia on noin yksi prosenttia. Yhdeksi haasteeksi osuuskuntatoiminnassa on koettu, että viranomaiset ja työttömyyskassat tulkitsevat eri tavoin sitä, tekeekö jäsen työtä osuuskunnassa palka

nsaajana vai yrittäjänä. Työttömälle tämä tarkoittaa riskiä, että oikeus työttömyysturvaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan loppuu tai sen maksatus keskeytetään selvitysten ajaksi. Status vaikuttaa myös esimerkiksi toimeentulon hakemiseen, jos jäsenen tulot jäävät pieniksi.

Hankepäällikkö Mikko Metsänen Kiipulan ammattiopistosta sanoo, että vaikka mm. osuuskuntalain ja aiempien tulkintojen mukaan asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä, silti TE-toimistot tulkitsevat osuuskuntajäsenyyttä eri tavoin.
Osuuskunnista osallisuutta –hankkeessa perustetuilla osuuskuntien jäsenillä ei ole ollut suurempia ongelmia asian suhteen. Metsänen kuitenkin toivoo, että ohjeet saadaan selkeämmiksi, koska tilanne pelottaa työttömiä liittymään osuuskuntiin.

Mistä on kysymys?

Asiaan on yritetty saada selvyyttä monin tavoin viime vuosien aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi vuoden 2012 lopussa TE-toimistoille ohjeen työttömyysturvan työvoima poliittisista edellytyksistä (TEM/1446/00.11.03/2012). Siinä ohjeistettiin toimistoja nimenomaan laskutusosuuskuntien kautta tehdyn työn vaikutuksista oikeuteen saada työttömyysetuutta. Heti tammikuussa 2013 Työneuvosto antoi lausunnon, ettei työn suorittajan ja laskutusosuuskunnan välistä sopimussuhdetta osuuskunnan palveluiden käyttämisestä ole pidettävä työsuhteena.

Syyskuussa 2013 hallitukselle esitettiin kirjallinen kysymys (KK820/2013) työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturvasta. Silloisen hallituksen työministeri Lauri Ihalainen määritteli vastauksessaan, että työosuuskunnissa tehtävää työtä ei tule rinnastaa niin sanottuihin laskutusosuuskuntiin. Työosuuskunnalle tehtyä työtä tulee arvioida työsuhteessa tehtynä työnä, kunhan osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä.
http://kansanmuisti.fi/document/kk-820-2013/

Epäselvyyttä ovat aiheuttaneet etenkin ns. laskutusosuuskunnat. Ne eroavat työosuuskunnista siinä, ettei työtä tehdä osuuskunnan lukuun, eikä työntekijä ole osuuskunnan jäsen. Työn suorittaja tekee työn, ja laskutusosuuskunta huolehtii laskuttamisesta ja hoitaa tarvittavat työtekijämaksut. Laskutusosuuskunnan ja työn teettäjän välillä ei ole sopimussuhdetta työn suorittamisesta, jota edellytetään, jotta osuuskunnan palvelua käyttävä olisi palkansaajan statuksella.
Sen sijaan esimerkiksi Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa perustettavat osuuskunnat ovat työosuuskuntia, joiden tarkoituksena on luoda ja ylläpitää työpaikkoja omistajille eli työntekijöille tai muille kohderyhmään kuuluville. Yleensä se myös markkinoi jäsentensä tekemää työtä ja tarjoaa heidän palveluitaan.

Toisaalta työosuuskuntakaan ei automaattisesti tarkoita, että jäsen on palkansaaja, vaikka osuuskunnassa olisi Ihalaisen mainitsemat vähintään 7 jäsentä.

Mitä nykyohjeessa sanotaan?

1.1.2016 voimaan tulleessa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa sivulla 27 viitaan yrittäjäeläkelakiin ja todetaan, että ”osuuskunnan jäsen ei lähtökohtaisesti ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista eikä häntä tämän vuoksi yleensä pidetä yrittäjänä yrittäjäneläkelain 3 §:n 2 momentin perusteella”.
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/540001/42440

Ohjeen mukaan osuuskuntaa ei pidetä työnantajana, jos se ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii jäsentensä tekemään työhön liittyvästä markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta. Tällöin puhutaan ns. laskutuspalveluosuuskunnista.

Samassa ohjeessa sivulla 28 todetaan, ettei edellinen ei kuitenkaan koske ns. työosuuskuntia, joissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Näissä osuuskunnissa kyse voi olla työvoiman vuokraamisesta, jossa työnantaja siirtää työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen käyttöön. Tällaisissa tilanteissa on kyse työsuhteesta ja palkansaajasta, vaikka työnantaja ei valvoisi työtä, sitä ei suoritettaisi työnantajan luona ja vaikka työnantajan liiketoiminta ei olisi samaa kuin työntekijän tekemä työ.

Ohjeen sanat ”voi olla” jättää varaa tulkintaan. Vaikka jäsenet pitäisivät toimintaansa työosuuskunnan kaltaisena, voi viranomainen tulkita toiminnan laskutuspalveluosuuskunnan kaltaiseksi. Uudessa ohjeessa ei myöskään puhuta enää Ihalaisen mainitsemasta seitsemän jäsenen ”säännöstä”.

Muualla kirjoitettua

Yle Uutiset Hämeessä kertoi 13.10.2016, että vuodenvaihteessa muuttunut työttömyysturvalain tulkinta uhkaa työosuuskuntia. TE-toimisto on tulkinnut Heinolassa toimivan Lähitaitajan osuuskunnassa työskenteleviä henkilöitä sivutoimisiksi yrittäjäksi, vaikka he ovat olleet palkansaajia. Nyt osa harkitsee jättäytymistä kokonaan kortistoon. http://areena.yle.fi/1-3764619?autoplay=true

Osuuskuntalaisen asemaa työttömyysturvaviidakossa on pohdittu monissa kirjoituksissa. Esimerkiksi Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtaja Auli Hännisen mielestä on väärin, että osuuskunnassa työskentelyä jo lähtökohtaisesti epäillään muuksi kuin tavalliseksi työsuhteeksi. Blogissaan ”Kaikki työ ei ole samanarvoista työttömyysturvan edessä” hän ehdottaa, että koko laskutusyrityksiä koskeva ongelmavyyhti pitäisi ratkaista niin, että työtä tekevä henkilö voisi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle riippumatta siitä, miten työ on organisoitu. (8.11.2014)
https://ytk.fi/blogi/kaikki-tyo-ei-ole-samanarvoista-tyottomyysturvalain-edessa

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton lakimies, OTM Karola Baran pohtii Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toukokuussa 2016 tekemän ratkaisun vaikutuksia kirjoituksessaan ”Mikä muuttuu osuuskuntayöntekijän sosiaaliturvassa?”. Lautakunta katsoi, että työosuuskunnan kautta tehty työ ei ole ollut työsuhteista työtä eikä se siten ole kerryttänyt työssäoloehtoa. Mikä muuttuu osuuskuntatyöntekijän sosiaaliturvassa? (23.6.2016) http://www.sktl.fi/?x18668=1011758

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Kaisa Hernberg (Vihreät Yrittäjä pj.) kirjoittavat Helsingin Sanomien Mielipide-kirjoituksessa 1.7.2016, miksei itsensä työllistäjiä kannata ajaa ahtaalle. He muistuttavat, että yhteiskunnan kannalta on huomattavasti parempi, että ihminen voi tehdä töitä edes keikkaluontoisesti kuin olla kokoaikaisesti työttömänä. http://www.hs.fi/mielipide/a1467257658749

Etenkin luovilla aloilla osuuskunnissa työtä tekevien freelancereitä kavahdutti Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätös toukokuussa 2016, jossa se katsoi, ettei työosuuskunnan kautta tehty työ ole työsuhteista työtä. Sen seurauksena Erton työttömyyskassa voi periä työntekijältä yli puolen vuoden ansiosidonnaiset korvaukset takaisin. Asiasta ovat kirjoittaneet mm. Journalistiliiton freelance-asioihin erikoistunut lakimies Jussi Salokangas Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilla. (16.6.2016)
http://www.freet.fi/tyottomyysturvan-muutoksenhakulautakunta-osuuskuntatyo-on-yrittajatyota/

Osuuskunnassa luovaa työtä tekevä A. W. Yrjänä vastailee Ylen verkkosivuilla kysymyksiin tuntemuksiin yrittämisestä, työttömyysturvasta ja rahansaannista. Hänen mielestään voittoa tavoittelematon osuuskunta on "tulevaisuuden malli tehdä asioita”. (1.7.2016) http://yle.fi/uutiset/3-8978785

Markkinointi ja Mainonta -lehti kertoo, että toukokuussa Suomen Journalistiliitto päätti ensimmäisenä ammattiliittona perustaa työosuuskunnan liiton freelancereitä varten. Ideana on, että freelancerit voivat tehdä työtään palkansaajina ja keskittyä ydinosaamiseensa. Journalistiliiton reagointi on osa osuuskuntatoimintaa koskevia ratkaisuja. (30.5.2016) http://www.marmai.fi/uutiset/journalistiliitto-perustaa-osuuskunnan-auttamaan-freelancereita-6555035

Osuuskuntalaki uudistui vuonna 2014. Sen mukaisesti osuuskuntien tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla.
http://pellervo.fi/wp-content/uploads/2013/12/osuuskuntalaki2014.pdf

Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.


09.08.2017

Vajaakuntoisten työllistämisen edis­tämissäätiö aloitti yhdessä paikallis­projektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vam­maisia lisää työelä­mään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on aino­astaan maamme joustamaton eläke­lainsäädäntö, projek­tipäällikkö Leena Sariola sanoo.

Tuettu työllistäminen tuonut vammaisille liki 300 työpaikkaa (Nykyposti 1998)

09.08.2017

S-ryhmä on mukana toteut­tamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdes­sä Jyväskylän yliopiston täy­dennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopi­mustoimiston, Vajaakuntois­ten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa

Turvavalvojat vahvistavat kaupan turvallisuutta (Ässä 1997)

08.08.2017

Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.

Oppisopimus on Tarja Tanskasen tie työelämään (Tukiviesti 1997)

08.08.2017

Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-­Haili pitää Pomaisten mallia erit­täin onnistuneena ja hyvänä esi­merkkinä muuallakin noudatetta­vaksi. - Mielestäni he ovat kohdan­neet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.

Pornaisissa järjestettiin vammaisille oikeita töitä (Uusimaa 1997)

08.08.2017

Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana

Selälle sopivaan työhön (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.

Värit palasivat elämään (Kela Elämässä 2013)

07.08.2017

Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.

Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään (Kela Elämässä 2012)

07.08.2017

Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että oman­arvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.

En epäröinyt hetkeäkään (Kela Elämässä 1/2009)

04.08.2017

Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työ­nantajan tulee kustantaa pal­kollisensa työkyvyttömyyselä­ke. Maksuvelvoite on porras­tettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.

Vammainen pärjää työssä siinä kuin vammatonkin

04.08.2017

Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.

Yhä useampi kehitysvammainen työskentelee tavallisessa työpaikassa

04.08.2017

Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jäl­keen, hän on täysin parantunut.

Jouko Dahlman tietää omasta kokemuksesta: Epilepsia ei estä työntekoa (Riihimäen Uutiset 1996)

03.08.2017

Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauk­sena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tervatulli työllistää kuuroja (Pohjolan työ 8.11.1998)

03.08.2017

Jyväskyläläisen Olli-Pek­ka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa va­kaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensim­mäisen oikean palkan. Enti­nen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskou­lutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.

Tuettu työllistyminen nosti raiteilleen (Keski-Suomalainen 1996)

03.08.2017

Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.

Petra tykkää täsmäkoulutuksesta ja työstään (Keski-Suomalainen 1998)

03.08.2017

Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokei­lun, joka muuttui nopeasti työ­suhteeksi. - Kuulun nyt henki­lökuntaan, Kati iloitsee työasus­saan.

Roskat ja liat saavat Katilta kyytiä (Keski-Suomalainen 1997)

03.08.2017

Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yh­teistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt sää­tiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Tasajalkaa hyppien töihin (Kouvolan Sanomat 2011)

02.08.2017

Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunnia­kirjalla, koska yritys on edistä­nyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.

Lieksan Saha edelläkävijä vammaisten työllistämisessä (Lieksanlehti 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.

Vammainen yrittäjä suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen (Länsi-Savo 1997)

02.08.2017

Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.

Pyörätuoli ei estä työntekoa (Aamulehti 1996)