Opaskoira turvaa kulun ja työn
26/04/2017
Teksti: Tiina Jäppinen, Kuva: Kati Savela, Vates-säätiö
Kuvateksti: Ärri-opaskoira sai levätä, kun isäntä Seppo Luusalo (oikealla) soitti saksofoniaan. Lopuksi Ärrikin kajautti ulvonnat. Kuva on otettu Vatesin avoimien ovien päivänä vuonna 2016.
Suomessa tallustaa yli 200 opaskoiraa, jonka tärkeä tehtävä on varmistaa näkövammaiselle henkilölle turvallinen liikkuminen. Opaskoiran avulla näkövammainen henkilö voi elää vapaampaa ja itsenäisempää elämää. Tänään, huhtikuun toiseksi viimeisenä keskiviikkona vietetään kansainvälistä opaskoirapäivää.
Jos kohtaat opaskoiran, anna sille työskentelyrauha. Opaskoiran tunnistaa valkoisista tai nahanvärisistä valjaista. Koira skannaa koko ajan ympäristöään ja yrittää mukautua eri tilanteisiin vieden käyttäjäänsä turvallisesti määränpäähän. Se mutkittelee ihmisten keskellä, kiertää tolpat ja etsii ratkaisuja muuttuneiden reittien varrella.
Vaikka koira osaa pysähtyä valkoisten suojatien viivojen eteen, se ei osaa esimerkiksi lukea liikennevaloja. Koira ei myöskään aina ehdi huomata ulospäin aukeavia ovia kapeilla jalkakäytävillä tai auton ovien aukeamista kadun varrella. Kun ajat pyörällä kevyenliikenteen väylällä, huomaa, että opaskoirakko voi kulkea joko oikeassa tai vasemmassa reunassa.
Lisätietoa siitä, miten kohdata opaskoiran, löydät tämän linkin takaa: http://opaskoirayhdistys.fi/tietoa-opaskoirista/kuinka-kohtaat-opaskoirakon/
Opaskoiran käyttäjä Sanna Tynkkynen kuvaa koiran tehtävää Tukilinja-lehden blogissaan mm. näin:
Opaskoiran tehtävä on varmistaa turvallinen liikkuminen. Ne kiertävät esteet ja etsivät käskystä ovet, portaat jne. Ne oppivat myös eri reittejä, joten esim. kauppaan, postiin tai tutun luokse ei välttämättä tarvitse käskyttää joka ikistä käännöstä. Navigaattoreita tai robotteja ne eivät kuitenkaan ole. Ihan itse pitää tietää, mihin on matkalla. Sanon usein, että opaskoira on rallikuski ja minä olen kartturi. Hyvä opaskoira osaa olla myös oikealla tavalla tottelematon. Se ei saa päästää opastettavaansa hortoilemaan mihin sattuu, vaikka tämä itse niin tahtoisi. Näin vältetään rakennustyömaihin putoilu tai väärään suuntaan lähteminen. Edellinen oppaani oli varsin voimakastahtoisesti tottelematon joskus. Jos lähtiessämme menin vahingossa sanomaan, että mennään kauppaan ja muistin sitten matkalla, että pitääkin käydä ensin automaatilla, kaupassa oli pakko käydä kääntymässä ennen kuin sinne maatille pääsin. Mitäs sanoin väärin. Nykyiseni ei ole ihan näin jyrkkä, mutta kyllä meilläkin joskus kinataan ja usein väärässä olen nimen omaan minä.
Lähde: https://www.tukilinja.fi/blogilinjallasanna/opaskoira/
Opaskoirapäivän tarkoituksena on tehdä opaskoiratyötä tunnetuksi maailmalla ja Suomessa, erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla asuu koirankäyttäjiä. Päivää on vietetty Suomessa ja maailmalla vuodesta 1991 lähtien.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.