Osatyökykyisyys TE-toimiston teemaillan aiheena
4/11/2015
Uudenmaan TE-toimistossa Järvenpäässä vietettiin Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailutekijänä -teemailtaa torstaina 29.10.2015. Tilaisuudessa kuultiin mm. yrittäjien kokemuksia osatyökykyisten palkkaamisesta ja saatiin tietoa eri tukimuodoista.
Tilaisuuden avasi Uudenmaan ELY-keskuksen päällikkö Merja Ekqvist. Hän toivoi, että onnistuneet rekrytoinnit ja hyvät kokemukset saataisiin nykyistä paremmin esiin. Lisäksi hän esitteli Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkostoa ja korosti yhteistyön merkitystä.
Vantaan Antikvariaatti Oy:sta toimitusjohtaja Mikko Vartiainen kertoi kokemuksistaan osatyökykyisten henkilöiden rekrytoinnista. Yrityksen ensimmäinen työntekijä oli kuuro henkilö, joka tuli hoitamaan nettiantikvariaatin tallennus- ja pakkaustyötä kymmenen vuotta sitten.
Hakijoita tehtävään oli monia, mutta Sarin sinnikkyys ja kielitaito veivät voiton. Myöhemmin Sari teki myös asiakaspalvelutyötä Myyrmäen toimipisteessä.
- Myymälässä oli kyltti, jossa kerrottiin, että myyjä on kuuro ja lukee huulilta. Asiakkaita pyydettiin puhumaan rauhallisesti ja selvästi sekä kirjoittamaan vaikeammat asiat paperille, kertoo Vartiainen.
Vartiainen sanoo, ettei ole kokenut ennakkoluuloja asiakkaiden tai muun henkilöstön osalta vammaisia työntekijöitä kohtaan. Päin vastoin.
- Saimme noin 500 kannustavaa kirjettä asiakkailta sen jälkeen, kun saimme Vates-säätiön Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnon vuonna 2006, muistelee Vartiainen.
Nykyisin Sari luo työuraa muualla, mutta Vantaan Antikvariaatti ja Vartiaisen perheen muut yritykset työllistävät edelleen myös osatyökykyisiä henkilöitä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on vajaa 2 miljoonaa euroa. Vantaan Antikvariaatin liikevaihdosta 95 prosenttia syntyy verkkokaupan kautta.
- Muissakin yrityksissämme verkkokauppa näyttelee isoa osaa, mutta osallistumme todella laajasti myös esimerkiksi messuille, kertoo Vartiainen.
Aluksi vajaakuntoiset, kuten aiemmin osatyökykyisistä puhuttiin, otettiin työhön ilman mitään tukia, mutta myöhemmin rekrytointi tehtiin TE-toimiston myöntämän palkkatuen avulla.
Hänen mielestään osatyökykyiset henkilöt ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Jotta työpanokselle saadaan riittävä tuotto, työt pitää kuitenkin järjestää oikein – kuten jokaisen muunkin työntekijän kohdalla.
- Pakkaamossa työskentelevälle kehitysvammaiselle Jennille pitää olla koko päiväksi työtä, mitä hän pystyy tekemään itsenäisesti ja mikä ei lopu kesken. Jos hänen pitäisi koko ajan kysyä apua muilta, veisi se myös muiden aikaa, kertoo Mikko Vartiainen.
Mitä esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön tai mielenterveyskuntoutujan rekrytointi edellyttää työnantajalta?
- Se vaatii aikuisen ihmisen asenteen. Meillä on esimerkiksi kaksi Asperger-taustaista henkilöä työssä. Kun sanoo huomenta, vastaus voi olla niukka. Saattaa mennä kaksikin vuotta, ennen kuin he alkavat puhua sinulle. Toisaalta työyhteisössä voidaan kokea raskaaksi se, että samaa neuvoa pitää toistaa yhä uudestaan. Suhtautuminen on silti hieman kuin omaan perheenjäseneen. Jos joku asiakas alkaisi valittaa heistä, voimme valita asiakkaat, puolustaa Vartiainen työntekijöitään.
- Suomalaisissa yrittäjissä on paljon hyviä ihmisiä, jotka ovat valmiita palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä. Vain yrityksillä on mahdollisuus työllistää, huomauttaa Vartiainen.
Jos yritys työllistää osatyökykyisiä henkilöitä yksittäin, voi se Vartiaisen mielestä tulla raskaaksi. Sen sijaan hän ehdottaa, jos vain on mahdollista, että työllistäminen tehtäisiin ryppäissä. Vartiaisen yrityksessä oli parhaillaan neljä opiskelijaa harjoittelussa, mutta työllistäminen tyssäsi siihen, että palkkatuet loppuivat.
Lisäkäsiä tarvitaan
Yksi tilaisuuteen osallistujista oli yrittäjä Tiina Hakala (kuvassa) Tintin Tarrapointista, Tuusulasta.
- Meidän arvoina ovat paikallisuus, kestävä kehitys ja eettisyys. Tulin hakemaan tietoa siitä, miten voisi työllistää vajaakuntoisia. Olen innovaattori luonteeltani ja teen asioita erilailla. Olen elämäntapayrittäjä, ja ollut aina heikompien puolella. Teen nyt yrityksessä kaikki työt itse, joten olisi mukava saada työpaikalle lisäapua, sanoo Tiina Hakala.
Hän on juuri toimittanut kehitysvammaisten toimintakeskus Kettuseen töitä testaukseen.
– Toivon, että siitä syntyisi mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä ja tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota heille oikeita töitä. Jokaisella meistä on tasavertainen oikeus työhän ja olla työyhteisön jäsen, sanoo Hakala.
Hän kertoo, että pienessä yrityksessä on mahdollista tehdä monenlaista työtä. Tekemistä riittäisi niin mainosteippauksesta töiden tallentamiseen, suunnittelutyöhön ja leikkuutyöhön.
- Välillä keitettäisiin kahvia ja ideoitaisiin toimintaa yhdessä, kertoo yksinyrittäjä Hakala. TE-toimistossa järjestetyssä tilaisuudessa hän kertoi saaneensa eniten tietoa yrittäjä Mikko Vartiaisen esityksestä.
Tukimuotoja
Uudenmaan ELY-keskuksesta asiantuntija Jani Lehto kertoi tukimuodoista, joita yritys tai osatyökykyinen työntekijä voivat saada. Näiden lisäksi voi olla myös muitakin tukimuotoja. Esimerkiksi palkkatuen ehdot voivat muuttua vuodenvaihteessa.
Työnantaja voi hakea osatyökykyisen henkilön palkkaamiseksi palkkatukea.
Tuen suuruus vaihtelee työttömyyden keston, vamman tai sairauden perusteella, ja on 30-50 prosenttia palkasta. Sitä voi saada kokopäiväiseen tai osa-aikaiseen, määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassaolevaan työhön sekä oppisopimuskoulutukseen. Työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, josta palkkatuki lasketaan. Palkkatuen ehdot saattavat kuitenkin muuttua vuodenvaihteessa.
Työkokeilussa selvitetään työntekijän soveltuvuutta, työkykyä ja jaksamista työpaikalla. Kokeilua käytetään tilanteessa, kun henkilölle mietitään uutta uraa tai halutaan varmistua henkilön pystyvyys vanhassa työssä esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen.
Työkokeilu ei ole työsopimussuhteista eikä palkallista työtä ja sen kesto vaihtelee tapauskohtaisesti, keskimäärin kuitenkin 3-6 kuukautta. Jos yritys on kiinnostunut tarjoamaan työkokeilupaikkaa, työnantaja voi ilmoittaa siitä oman alueensa työvoimatoimistoon. Varsinaista työkokeilupaikkarekisteriä ei kuitenkaan ylläpidetä.
TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea vammaisen tai sairaan henkilön työllistymisen tai työssä pysymisen tukemiseksi. Tuella korvataan työvälineitä, kalusteita tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Tuki voi olla enimmillään 4000 euroa. Tukea voi saada myös työpaikalle toisen työntekijän antamaan avun tai tuen tarpeeseen. Tukea ei kuitenkaan saa työpaikan tavanomaisiin ergonomisiin järjestelyihin.
Yritys voin järjestää yhdessä TE-toimiston kanssa voi yhteishankintakoulutusta. Kyse on ammatillisesta työvoimakoulutusta, jossa yritys tai muu yhteisö osallistuu koulutuksen suunnitteluun ja rahoittamiseen yhdessä TE-toimiston kanssa.
Sitä voidaan järjestää määrätyn työnantajan palvelukseen tuleville ja palveluksessa oleville työntekijöille tai vuokratyöntekijöille sekä yrittäjäksi aikovalle, jolla olisi harvalukuisia toimeksiantajia tai jonka on tarkoitus harjoittaa yritystoimintaa hankkimalla yrittäjyysoikeudet toiselta yritykseltä.
Työhönvalmentajan palvelut on tarkoitettu henkilöasiakkaille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea työpaikan etsimiseen. Lisäksi työhönvalmentaja on myös työnantajan ja koko työyhteisön tukihenkilö. Hän voi auttaa esimerkiksi kysymyksissä, jotka liittyvät työsopimuksen tekemiseen ja työtehtävien räätälöintiin ja opetteluun.
Hän tuntee työllistyjän osaamisen ja vahvuudet, mikä auttaa, kun etsit työnantajana tehtävään sopivaa henkilöä. TE-toimiston kautta saatavan työhönvalmennuksen maksimikesto on 50 tuntia.
Monimuotoisuuden edut
Projektipäällikkö Petri Puroaho Välityömarkkinat osana työelämää -projektista Vates-säätiöstä listasi monia etuja, joita erilaisia ihmisiä rekrytoiva yritys voi saada.
- Esimerkiksi työpaikalla tehtävät työn tai työolojen sopeutukset ovat hyväksi koko työyhteisölle, sanoi Puroaho.
Jokaiselta työpaikalta löytyy varmaan parannettavaa niin työoloissa kuin työn tekemisessä. Jo pienikin mukautus voi edistää työssä jaksamista, nopeuttaa työhön paluuta sairauslomalta ja edistää vammaisen tai pitkäaikaissairaan rekrytointia.
- On myös tutkittu, että kun ihmisiä huomioidaan yksilöllisesti, he ovat muita motivoituneempia ja sitoutuneempia työntekijöitä. Monet mukautukset eivät maksa mitään, kertoi Puroaho.
Mukautuksia voivat olla esimerkiksi työaikajärjestelyt, mahdollisuus etätyöhön tai osa-aikatyöhön, työnjaon tai -tehtävien uudistamiset vai vaikka työtilojen kohentaminen.
Monimuotoisuus voi tuoda työn tekemiseen uusia tilanteita ja sen kautta tuoda yritykselle uutta osaamista ja ratkaisuja. Työyhteisö ja sen jäsenet kehittyvät uusien näkökulmien kautta.
Monimuotoinen työyhteisö huomaa myös asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Monimuotoisuudella voidaan myös erottautua kilpailijoista ja synnyttää uusia ideoita, jotka palvelevat erilaista asiakaskuntaa aiempaa paremmin.
Tilaisuus oli osa Työelämä 2020 -hankkeen Uudenmaan alueverkoston teemailtasarjaa. Tämä tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, TE-palvelujen ja Vatesin Välityömarkkinat osana työelämää -projektin kanssa.
Kommentointi
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
S-ryhmä on mukana toteuttamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdessä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopimustoimiston, Vajaakuntoisten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa
Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työnantajan tulee kustantaa palkollisensa työkyvyttömyyseläke. Maksuvelvoite on porrastettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jälkeen, hän on täysin parantunut.
Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauksena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Jyväskyläläisen Olli-Pekka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa vakaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensimmäisen oikean palkan. Entinen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.
Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.
Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokeilun, joka muuttui nopeasti työsuhteeksi. - Kuulun nyt henkilökuntaan, Kati iloitsee työasussaan.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunniakirjalla, koska yritys on edistänyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.
Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.
Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.
