Osuuskunnat kiinnostavat jälleen
15/11/2016
Osuuskunnasta työtä –juttusarja ilmestyi Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016. Sarjan kaikki osat: Osuuskunnat kiinnostavat jälleen | Kiip-IT - pedagoginen osuuskunta | Taidokkaat - monimuotoinen osuuskunta | Kuntouttavasta työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi | Tamrinki hiipui - pelisäännöt puuttuivat | Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?
Teksti: Tiina Jäppinen
- En ole koskaan ollut tällaisessa hankkeessa, jossa jo vuodessa on saatu näin paljon tuloksia aikaiseksi, sanoo hankepäällikkö Mikko Metsänen Kiipulan ammattiopistosta.
Hän vetää Kiipulan koordinoimaa Osallisuutta osuuskunnista –hanketta, joka kehittää osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille. Osatoteuttajina ovat ASPA-Säätiö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Kaupungeista kehittämiseen osallistuvat Forssa, Kotka, Oulu, Vantaa ja Ylöjärvi.
Hankkeen siivittämänä perustetut osuuskunnat ovat erilaisia ja mukautuneet jäsenistä lähtevien tarpeide
n mukaan.
- Forssassa Osuuskunta Yrttivillitys keskittyy villiyrtteihin ja on yhden toimialueen työosuuskunta. Tosin kaupungissa ollaan perustamassa jo toinenkin osuuskunta, joka ehkä liitetään nykyiseen aputoiminimellä. Ylöjärven Taidokkaat ovat taas monialainen osuuskunta, joka on saamassa sisarosuuskunnan Kurun Osaavat Kädet OSK, kuvaa Mikko Metsänen osuuskuntien eroja.
Osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämiseen tarkoitetuista osuuskunnista on saatu paljon myönteistä palautetta ja Metsänen on saanut vastata kysymyksiin eri puolelta Suomea.
- Harjavallassa olemme aloittaneet yhteistyössä Kehitysvammaisten palvelusäätiön, KVPS Tukena Oy:n kanssa osuuskuntavalmennusta kehitysvammaisille, mistä oli info-tilaisuus viime maanantaina asiakkaille, työntekijöille ja omaisille, kertoo Metsänen ja tarkentaa, että Tukena puhuu asiakkaiden sijaan päämiehistä.
Haasteita ratkotaan
Harjavallassa nousi esiin mm. kysymys, millainen tukirakenne tarvitaan, kun henkilö toimii osuuskunnassa.
- Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä ohjaustyötä kehitysvammaisen kanssa sopivasti, mutta ei liian paljon. Toisaalta, jos henkilö on mukana työtoiminnassa, josta kunta maksaa, säilyykö rahoitus myös silloin, jos henkilö saa osuuskunnan kautta pientä palkkaa, pohtii Metsänen.
Mielenterveyden keskusliiton hanketyöntekijä Tuija Pasanen kertoo, että myös Oulussa ollaan perustamassa osuuskuntaa.
- Kaikki osuuskuntaa perustamassa olevat eivät ole mielenterveyskuntoutujia. Mukana myös henkilöitä, joilla on mm. fyysisiä rajoitteita tai osaamisalue sen verran kapea, etteivät ole työllistyneet vapaille työmarkkinoille, kuvaa Pasanen.
- Haastavinta osuuskunnan perustamisessa on ollut, että joukko on hyvin kirjava jaksamiseltaan. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa asioiden sisäistämiseen kuin toiset. Osa tarvitsee myös paljon tukea ja kannustusta uskoakseen itseensä, sanoo Tuija Pasanen.
Osuuskunnalla on merkitystä
Hanke on saanut näkyvyyttä myös mediassa. Esimerkiksi Kymen Sanomat on kirjoitti 11.10., että Kotkaan perustettavassa monialaisessa työosuuskunnassa uskotaan hankkeen mahdollistavan osatyökykyisten ja työttömien itsensä työllistämisen.
- Hankkeessa on osuttu johonkin sellaiseen, minkä ihmiset ovat oivaltaneet ja nähneet merkityksellisenä. Osuuskunta koetaan tärkeänä, perustelee Metsänen hankkeen saamaa huomiota.
Kun osuuskuntaa lähdetään perustamaan, Metsänen korostaa valmennuksen merkitystä, jotta hahmotetaan, mitä osuuskuntatoiminnalta ylipäänsä halutaan, kenelle se on tarkoitettu, mitä tehdään, millaisia tuotteita tarjotaan ja miten sitä markkinoidaan. Valmennuksessa myös avataan osuuskuntatoiminnan perusteita ja mitä hallinnollista työtä tarvitaan.
Tämä artikkeli kuuluu Osuuskunnasta työtä –juttusarjaan, jonka muut osiota ovat joka julkaistiin tiivistettynä Kyvyt käyttöön –lehdessä 2/2016.
Muut osiot ovat: Onko osuuskunnan jäsen palkansaaja vai yrittäjä?, Kiip-IT – pedagoginen osuuskunta, Taidokkaat – monimuotoinen osuuskunta, Työtoiminnasta osuuskuntalaiseksi ja Tamrinki kaatui – pelisäännöt puuttuivat
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
S-ryhmä on mukana toteuttamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdessä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopimustoimiston, Vajaakuntoisten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa
Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työnantajan tulee kustantaa palkollisensa työkyvyttömyyseläke. Maksuvelvoite on porrastettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jälkeen, hän on täysin parantunut.
Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauksena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Jyväskyläläisen Olli-Pekka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa vakaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensimmäisen oikean palkan. Entinen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.
Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.
Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokeilun, joka muuttui nopeasti työsuhteeksi. - Kuulun nyt henkilökuntaan, Kati iloitsee työasussaan.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunniakirjalla, koska yritys on edistänyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.
Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.
Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.
