OTE-kärkihanke etenee
1/09/2016
Osatyökykyisille tie työelämään - eli OTE-kärkihanke (STM) tavoittelee muutosta osatyökykyisten asemassa työmarkkinoilla, ja siitä on pidetty yhdeksän tiedotustilaisuutta eri puolella Suomea kesän aikana. Viimeisin oli Helsingissä Säätytalolla 26.8.2016.
Päivä oli samalla uuden sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan ensimmäinen työpäivä. Hän totesi, ettei OTE-kärkihanke ole suinkaan hallituksen hankkeista se vähäisin.
- Kuuntelen viestejänne, jotta osatyökykyisten työllistymismahdollisuudet kohentuisivat ja loisimme työn tekemiseen uusia mahdollisuuksia, sanoi Mattila.
OTE-kärkihankkeella on selkeä rakenne ja tavoitteet, joiden mukaan edetään. On kaksi päätoimenpidettä, joissa tehtävä toiminta jakautuu kahdeksaan projektiin. Tiedotustilaisuudessa esiteltiin myös kärkihankkeen tarjoamia koulutuksia sekä tulevia alueellisia kokeiluja ja pilotteja sekä niihin liittyviä valtionavustushakuja.
OTE-kärkihankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Kärkihankkeella halutaan muutosta toisaalta palvelujärjestelmään ja työpaikoille, jotta osatyökykyinen henkilö työllistyy. Toisaalta halutaan purkaa työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukut.
Ministeriön vuosina 2013-2105 toteuttama Osatyökykyiset työssä eli Osku-ohjelman suositukset otetaan huomioon OTE-kärkihankkeen yhtenä projektina. Vates-säätiö on mukana mm. osatyökykyisyystietoutta kokoavan verkkoportaalin toteuttamisessa.
Työvalmennus kannattaa
Tiedotustilaisuudessa kuultiin myös alueen toimijoiden puheenvuoroja.
- Meillä on toteutettu työvalmennusta 90-luvulta lähtien. Vaikka kaupungin talous on heikentynyt ja meillä on tiukka velka- ja talousohjelma, ei meiltä ole höylätty mitään pois, vaan saatu lisää vahvistusta. Työvalmentajan työhön satsaaminen on kannattanut ja olemme onnistuneet pitämään palvelua esillä, iloitsi työ- ja päivätoiminnan päällikkö Minna Eronen Vantaan kaupungilta.
Hän puhui myös asenteista:
- En tarkoita nyt yritysten ja työnantajien asenteita, vaan meidän sosiaalialan ja työllistämisen parissa työskentelevien. Vammaisia henkilöitä pyritään edelleen suojaamaan ja hoivaamaan liikaa sekä tekemään kaikki heidän puolestaan, sanoi Eronen.
Hallituksen kärkihanketta koordinoi sosiaali- ja terveysministeriössä neuvotteleva virkamies, hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro.
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.