"Selkokielestä hyödymme me kaikki"
9/03/2017
Esteetön kieli työelämässä -tilaisuuteen 7.3.2017 osallistui noin 50 henkilöä. Päivän aikana kuultiin mm. selkokielestä, selkouutisten teosta ja saavutettavista verkkosivuista.
Satakunnan sairaanhoitopiiri on toteuttanut laajimman selkomateriaalit ensimmäisenä, mitä ilmeisesti kukaan julkinen toimija tähän asti on tuottanut.
- Terveydenhuollossa käytettävää kieltä pidetään lakitekstin ohella kaikkein vaikeimpana. Tutkimusten mukaan selkeä ohjaus kuitenkin vähentää ahdistusta ja pelkoa, ja tyytyväisyys lisääntyy. Selkeän kielen takia oireiden määrä vähentyy ja paraneminen nopeutuu, kertoi Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokielen koordinaattori Riikka Törnroos, joka vakinaistettiin tehtäväänsä tämän vuoden alussa.
- Lainsäädäntö velvoittaa käyttämään potilaalle ja asiakkaalle ymmärrettävää kieltä. Ammattilaisen arkipäivän kieli ei ole arkipäivän kieltä potilaalle, painotti Törnroos.
Idea selkokielen käyttöönotosta Satakunnan sairaanhoitopiirissa syntyi 2011 ja 2012 syntyikin ensimmäinen selkokielinen potilasohje sädehoitoon tulevalle. Ohje lähetettiin 80 potilaalle, joilta pyydettiin myös palautetta.
Selkeitä ohjeita kiiteltiin ja palaute oli niin hyvää, että Satakunnan sairaanhoitopiirissä päätettiin aloittaa myös verkkosivujen uusiminen selkokielisiksi. Vuonna 2015 organisaatio sai Vuoden selväsanainen -palkinnon ja nyt tänä vuonna sairaanhoitopiiriin palkattiin ensimmäinen selkokielen koordinaattori.
- Nyt olemme aloittaneet selkovideoiden teon ja ensimmäinen on jo valmiina, mistä olemme hyvin ylpeitä, kertoo Törnroos iloisena.
Selkouutiset palvelevat paljon muitakin kuin maahanmuuttajia
Yleisradiossa on tehty selkouutisia vuodesta 1992 lähtien ensin radiossa ja viime vuodesta lähtien myös televisiossa.
Toimittaja Pertti Seppä (kuvassa oikealla) kertoi, että aluksi selkouutisia alettiin tehdä ulkosuomalaiselle. Televisiolähetysten alkamiseen vaikutti maahanmuuton lisääntyminen.
Selkouutiset on otettu erittäin hyvin vastaan maahanmuuttajien keskuudessa, mutta ne hyödyttävät paljon laajempaakin katsojakuntaa.
- Hyvä selkokieli palvelee kaikkia. Selkouutisessa on selkokielinen sisältö, rakenne, sanasto, puhe ja kuvakerronta, kertoi Ylen Selkouutisten toimittaja Pertti Seppä.
Selkouutisissa käytetään samaa kuvamateriaalia, joka kuvataan yleiskielellä kerrottaviin uutisiin.
- Joskus kuvamateriaalin käyttö voi olla vaikeaa, koska sen rytmi selkouutisiin voi olla liian nopea. Paras tulos syntyisi, jos selkouutisilla olisi oma kuvaaja, pohtii Seppä.
Selkouutisten ryhmään kuuluu Yleisradiossa seitsemän henkilöä, mutta kukaan heistä ei tee selkouutisia päätyönään.
- Kukin meistä tekee selkouutisia yhden päivän kerrallaan, joten meillä ei ole erillistä selkotoimitusta. Yksi ihminen tekee päivän aikana selkouutiset nettiin, radioon, televisioon ja tekstitykset. Itse teen myös tavallisia uutisia, kertoi toimittaja Pälvi Tammi.
- Olen tuntenut 30 vuotta olevani Yleisradion toimittajana palvelutehtävässä, mutta nyt selkouutisissa tunnet olevan sitä vielä kunniakkaammin. Selkouutisten vastaanotto ja kuuntelu on intensiivisempää kuin muiden.
Selkokieli auttaa ymmärtämään, mitä on tärkeää kertoa
Työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta kertoi, miksi yhdistyksessä on työstetty työ- ja päivätoiminnan laatukriteereitä selkokielellä. Hän lähestyi asiaa, avaamalla osallisuuden ulottuvuuksia. Selkokielen käytössä kyse ei ole vain selkeästä kielestä.
- Selkokieli syventää ajattelua siitä, mitä kerromme, mikä on tärkeää ja miksi se on tärkeää. Jos kriteerit jätetään yleiskielelle ja ajatellaan, etteivät ne koske kehitysvammaisia ihmisiä, otamme silloin itsellemme portinvartijan roolin.
Selkokielisessä versiossa on kerrotaan selkeästi ja puhuttelevassa muodossa, kuten: ”Ohjaajat auttavat sinua ymmärtämään, mitä sinun täytyy itse tehdä ...” tai ” Kolmannen laatukriteerin tavoite on, että käytät samoja palveluita kuin muutkin ... Tavoite on, että tutustut uusiin ihmisiin.”
Iltapäivällä saavutettavuuden testauksen asiantuntija Kimmo Sääskilahti Annanpura Oy:stä avasi ja kuvasi hyvin havainnollisesti, millaisia ongelmia syntyy siitä, kun sähköisten palveluiden saavutettavuus ei ole kunnossa. Osallistujat kuuntelivat tarkasti myös sitä, mitä verkkopalvelujen saavutettavuus EU:n direktiivin mukaan tarkoittaa ja millaisia kansallisia aikatauluja niistä on tulossa. Sääskilahti totesi, että erityisesti kuntapuolella saavutettavat sivut ovat vielä kaukana vaatimuksista.
Päivän avasi hankepäällikkö ja toimittaja Tiina Jäppinen Tiedolla vaikuttaminen -hankkeesta Vates-säätiöstä. Päivän päätteeksi kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen Vatesista veti vielä paneelikeskustelun ja haastatteli yleisöä, mitä päivä oli antanut.
Alla kommentteja päivän annista yleisön suulla.
”Selkokielisyydestä hyödymme kaikki ja muutos lähtee pienistä asioista. Aiomme päivittää kotisivuja niin, että ne ovat selkeät ja ymmärrettävät”
”Myös työpaikalla on monenlaisia ihmisiä kuulijoina. Myös kuulemisen asiat on hyvä huomioida esteettömyydessä”.
”Mitä selkokielisemmäksi teksti tuli, sitä enemmän tuli rivejä lisää.”
”Kun tehdään kaikille sopivaa [sisältöä], on se myös ekologisempaa tuottaa. Sen sijaan, että palvellaan kaikkia erikseen, voimme palvella kaikkia samalla tavalla.”
”Kunnat laahaa verkkosivujen esteettömyydessä eri tahdissa kuin valtio, vaikka juuri kuntien sivuja käytetään.”
”Selkouutisten lopussa voisi olla selkokielikevennys”
”[Digitaalisten palveluiden] saavutettavuus ja helppokäyttöisyys palvelee meitä kaikkia käyttäjiä.”
Teksti ja kuvat: Tiina Jäppinen
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
S-ryhmä on mukana toteuttamassa maamme ensimmäistä turvavalvojakoulutusta yhdessä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Data Check Oy:n, Anttila Oy:n, Uudenmaan oppisopimustoimiston, Vajaakuntoisten työllistämisen edistämisäätiön ja Kynnys ry:n kanssa
Mäntsäläläinen Tarja Tanskanen, 19, on päässyt työelämän makuun oppisopimuskoulutuksen kautta, vaikka entisinä aikoina hänelle olisi saatettu tarjota työkyvyttömyyseläkettä. Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevallakin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet työhön oppisopimuksen avulla.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Selkävaivat vaativat Tuija Varilan vaihtamaan ammattia. Osapäiväraha auttoi muutoksen aikana
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. – Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, työterveyshoitaja Helena Joas sanoo.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Lait ja asenteet tuovat mutkia matkaan: Lain mukaan työnantajan tulee kustantaa palkollisensa työkyvyttömyyseläke. Maksuvelvoite on porrastettu: mitä isompi firma, sitä suurempi maksu.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Jouko Dahlmanilla todettiin epilepsia kansakoulussa. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä tekemästä työhön. Nyt, 30 vuoden hoidon jälkeen, hän on täysin parantunut.
Vajaakuntoisten syrjäytyminen huolestuttaa Oulussa. Kuurojen työnsaantia vaikeuttaa eniten muiden ihmisten asenteet. Monet kuurot siirtyvätkin työkyvyttömyyseläkkeelle jo hyvin nuorena, minkä seurauksena he sulkeutuvat lähes täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Jyväskyläläisen Olli-Pekka Lassinpellon elämä kääntyi tammikuussa vakaille raiteille, kun hän kuittasi elämänsä ensimmäisen oikean palkan. Entinen harjoittelupaikka, Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus, on nyt virallisesti miehen työpaikka.
Petra Kuparinen leikittää lapsia ja kattaa pöytiä kolmena päivänä viikossa Sillankorvan päiväkodissa Kuokkalassa. Jyväskylässä usean vuoden ajan pyörinyt projekti on työllistänyt kehitysvammaisia avustajiksi esim.päiväkoteihin ja vanhustenhuoltoon.
Kati Pitkäaho iloitsee työstään McDonald'silla. Kati aloitti Jyväskeskuksen McDonald'silla ensin työkokeilun, joka muuttui nopeasti työsuhteeksi. - Kuulun nyt henkilökuntaan, Kati iloitsee työasussaan.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Lieksan Saha Oy on ansiokkaasti toteuttanut tasa-arvoista työvoimapolitiikkaa. Lieksan Seudun Invalidit ry palkitsi Lieksan Sahan kunniakirjalla, koska yritys on edistänyt tasa-arvoa työllistämällä jo vuosien ajan vammaisia.
Artikkeli vuodelta 1997 kertoo cp-vammaisesta yrittäjästä, joka avasi avasi lahjatavarapuodin Ouluun. - Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen, vaikka minua onkin yritetty monasti lyödä henkisesti maahan, sanoo 30-vuotias Pirjo Hernesniemi.
Artikkeli vuodelta 1996 kertoo siitä, ettei vammautumisen tarvitse merkitä työstä tai opiskelusta luopumisesta. Artikkelissa on haastateltu lihastautia sairastavaa 25-vuotiasta Johan Kullasta, joka opiskeli tuolloin Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa.
