Selkokieli puhutti Vatesissa
7/09/2017
Selkokielen kirjoittamisen koulutus antoi perustietoa ja valmiuksia, kuinka selkotekstejä tuotetaan. Koulutuksessa opittiin, mitä selkokieli on ja miten selkokieltä kirjoitetaan. Lisäksi koulutuspäivien välissä oli aikaa kirjoittaa oma selkotekstinen harjoitus.
Selkokielen kolme tärkeintä asiaa ovat teksti, sanat ja rakenne. Tekstiä kirjoittaessa meidän pitää päättää, kuka on tekstin lukija eli kohderyhmä. Se voi olla esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt tai maahanmuuttajat, jolloin teksti on hieman erilaista. Tärkeää on myös valita näkökulma ja pohtia tekstissä kerrottavaa tiedon määrää.
Selkokielessä olennaista ovat myös sanat. On hyvä käyttää paljon ns. tavallisia sanoja. Vaikeat sanat, käsitteet ja termit on tarpeen selittää. Kielen selkeyteen vaikuttaa myös tekstin rakenne.
Tekstissä pitää varoa esimerkiksi pitkiä määriteketjuja, kuten "suuri, punainen ja suloinen talo". Selkokielessä pitkien määriteketjujen sijaan suositaan relatiivilauseita. Verbirakenteet kannattaa olla myös yksinkertaisia ja passiivin sijaan kannattaa käyttää esimerkiksi sinä-muotoa. Lauseiden pituudet vaikuttavat myös luettavuuteen.
Teksti on luettavampaa, kun rivi on sopivan pituinen eikä yhdellä rivillä ole liian monta asiaa. Fontti on yleensä normaalia suurempaa. Tekstin luettavuuteen vaikuttaa myös se, miten teksti ja kuvat on sijoitettu esimerkiksi esitteeseen.
Vaikka kahden päivän koulutus ei tehnyt vielä osallistujasta selkokielen mestaria, antoi koulutus hyvät eväät jatkaa selkokielen lisäämistä oman organisaation viestinnässä. Kouluttaja korosti, että vaikka heti ei osaisi kirjoittaa täydellistä selkokieltä, on pienikin parannus kohti selkeämpää kieltä hyvä asia.
Koulutuksen järjesti Vates-säätiön Tiedolla vaikuttaminen -hanke yhdessä Selkokeskuksen kanssa, josta kouluttajana toimi suunnittelija Eliisa Uotila. Koulutus sai hyvät arvosanat ja koettiin tarpeellisena.
Lisätietoa selkokielestä ja koulutuksista löytyy Selkokeskuksen verkkosivuilta http://selkokeskus.fi/
Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen
Tälle palstalle on koottu vanhoja artikkeleita osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä osana Kyvyt käyttöön 100 -kampanjaa.
Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö aloitti yhdessä paikallisprojektien kanssa kaksi vuotta sitten EU-rahan turvin projektin, jolla se pyrki saamaan vammaisia lisää työelämään. Vai onko pula enemmän tekijöistä kuin työstä, sillä projektin avulla jo lähes 300 vammaista on nykyään mukana työelämässä eri puolilla Suomea. - Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä. Pahin este on ainoastaan maamme joustamaton eläkelainsäädäntö, projektipäällikkö Leena Sariola sanoo.
Uudenmaan erityishuoltopiirin aluejohtaja Sinikka Männistö-Haili pitää Pomaisten mallia erittäin onnistuneena ja hyvänä esimerkkinä muuallakin noudatettavaksi. - Mielestäni he ovat kohdanneet kuntalaisen oikealla tavalla. Pornaisissa ollaan ajan tasalla näissä asioissa, edelläkävijyyteen on uskallusta.
Sairastuttuaan paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon Päivi Westerlund menetti työkykynsä. 46-vuotiaana hän oli ollut jo kolme vuotta poissa työelämästä. Taskussa oli määräaikaiset eläkepaperit eli Päivi sai Kelasta kuntoutustukea. Lääkityksen ja terapian avulla paniikkikohtaukset saatiin hallintaan. Työelämään palaaminen ei kuitenkaan olisi onnistunut omin voimin pitkän tauon jälkeen.
Anna-Marja Arvassalo toteaa, että sekä itsetuntemukseni että omanarvontuntoni ovat lisääntyneet. Olen oppinut suojelemaan itseäni paremmin. En enää yritä tehdä kaikkia asioita kerralla ja osaan sanoa ei. Tein myös konkreettisia muutoksia työssäni - luovuin muun muassa yhdestä tehtäväkokonaisuudesta.
Kehitysvammaisille pyritään löytämään työpaikkoja tuetun työllistämisen avulla. Tätä varten· eri puolilla maata on menossa kymmenen tuetun työllistymisen hanketta. Tuettu työllistäminen tarkoittaa, että työntekijä ja työnantaja saavat apua tukihenkilöitä, kunnes vammainen työntekijä selviytyy itsenäisesti työtehtävistään.
Kouvolalainen Jani Lahtela työllistyi CTS Engtec Oy:ön palvelukseen. Vates-säätiö valitsi CTS Engtec Oy:n Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi. Yritys on tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisen Parik-säätiön kanssa ja·-työllistänyt säätiön valmentamia, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.